Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suojakatu sijaitsee Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön Haka-alueella. Haka-alue on Valkeakosken vanhin suunnitelmallisesti tyyppitaloin rakennettu pientaloalue. Voittoa tavoittelematon yhdistys, Valkeakosken Haka, rakennutti vuosina 1942-1944 noin 30 lautarakenteista, rakennuspaikalla elementeistä koottua paritaloa Suojakadun-Roineenkadun varteen. Talot ovat arkkitehti Pauli Salomaan käsialaa. Rakennusten ikkunatyyppi on keskipuitteellinen tai jakopuitteeton, rakennukset on pääosin pystylaudoitettuja ja useat niistä on maalattu vihreän sävyin. Alueen erityinen tyyppipiirre ovat jyrkkälappeiset satulakatot. Suojakadun varressa asuinrakennukset sijoittuvat katuvarteen päädyt katua kohti. 

Aluetta koskee asemakaavan merkintä AO4/s "erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään". Asemakaava on hyväksytty vuonna 1983, ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia, eikä se huomioi kulttuuriympäristön arvoja tai tämän päivän teknisiä laitteita kaikilta osin nykykäytäntöjen mukaisesti. Kaavan suojelumääräys kuitenkin toteaa asianmukaisesti, että "rakennuskantaa korjatessa on kattokaltevuus, rakennuksen korkeus sekä julkisivu- ja katemateriaalit, ikkunajaotus sekä muut rakennukselle ominaiset yksityiskohdat säilytettävä alkuperäistä vastaavina." Alue on inventoitu osana Valkeakosken keskustan osayleiskaavaa varten laadittua selvitystä vuonna 2016. Inventoinnin suositusten mukaan "1930-luvun ja 1940-luvun rakennuskanta suositellaan säilyttämään. Niiden korjaamisessa suositellaan huomioimaan rakennuksille tyypilliset piirteet, kuten räystäslaudoitukset, alkuperäinen ikkunajaotus ja ovimalli. Aikaisemmin tehdyissä korjaustoimenpiteissä tehdyt muutokset suositellaan korjaamaan peruskorjausten yhteydessä."

Suojakatu 18 asuinrakennus on elinkaarensa aikana kokenut muutoksia, rakennusta on mm. laajennettu pihan puolelle ja se on verhottu mineriittilevyin. Rakennuksen perushahmo on kuitenkin säilynyt kadun puolelta katsottaessa samoin kuin sen ominaispiirteille tärkeä avokuisti. Suojakatu 18:lla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa osana Haka-alueen valtakunnallisesti merkittävää rakennetun ympäristön kokonaisuutta. Hankkeen tavoitteena on asentaa aurinkopaneeleja asuinrakennuksen länsilappeille niin että ne kattaisivat pääosan lappeiden pinta-aloista. Rakennuksen sijoittelusta johtuen paneelit eivät tulisi katujulkisivuun, mutta näkyisivät selvästi Suojakadulle, joten niillä olisi myös kaupunkikuvallista vaikutusta. Pirkanmaan maakuntamuseo kehottaa vielä harkitsemaan paneelien sijoittamista asuinrakennuksen sijasta Suojakatu 18:n isokokoisen piharakennuksen katolle. Tällöin paneeleilla ei olisi merkittävää vaikutusta Haka-alueen rakennetun ympäristön arvoihin. Mikäli sijoittaminen piharakennuksen katolle ei kuitenkaan ole mahdollista, Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta aurinkopaneelien asentamista asuinrakennuksen länsilappeelle. Vaikka aurinkokeräimet muuttaisivatkin merkittävästi Suojakatu 18:n ulkoasua ja Suojakadun katunäkymiä, ne ovat kuitenkin tunnistettavissa erilliseksi, tekniseksi laitteeksi eikä niiden merkitystä koko Haka-alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin voida pitää niin merkittävänä, että se estäisi aurinkopaneelien asentamisen.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suojakatu sijaitsee Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön Haka-alueella. Haka-alue on Valkeakosken vanhin suunnitelmallisesti tyyppitaloin rakennettu pientaloalue. Voittoa tavoittelematon yhdistys, Valkeakosken Haka, rakennutti vuosina 1942-1944 noin 30 lautarakenteista, rakennuspaikalla elementeistä koottua paritaloa Suojakadun-Roineenkadun varteen. Talot ovat arkkitehti Pauli Salomaan käsialaa. Rakennusten ikkunatyyppi on keskipuitteellinen tai jakopuitteeton, rakennukset on pääosin pystylaudoitettuja ja useat niistä on maalattu vihreän sävyin. Alueen erityinen tyyppipiirre ovat jyrkkälappeiset satulakatot. Suojakadun varressa asuinrakennukset sijoittuvat katuvarteen päädyt katua kohti. 

Aluetta koskee asemakaavan merkintä AO4/s "erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään". Asemakaava on hyväksytty vuonna 1983, ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia, eikä se huomioi kulttuuriympäristön arvoja tai tämän päivän teknisiä laitteita kaikilta osin nykykäytäntöjen mukaisesti. Kaavan suojelumääräys kuitenkin toteaa asianmukaisesti, että "rakennuskantaa korjatessa on kattokaltevuus, rakennuksen korkeus sekä julkisivu- ja katemateriaalit, ikkunajaotus sekä muut rakennukselle ominaiset yksityiskohdat säilytettävä alkuperäistä vastaavina." Alue on inventoitu osana Valkeakosken keskustan osayleiskaavaa varten laadittua selvitystä vuonna 2016. Inventoinnin suositusten mukaan "1930-luvun ja 1940-luvun rakennuskanta suositellaan säilyttämään. Niiden korjaamisessa suositellaan huomioimaan rakennuksille tyypilliset piirteet, kuten räystäslaudoitukset, alkuperäinen ikkunajaotus ja ovimalli. Aikaisemmin tehdyissä korjaustoimenpiteissä tehdyt muutokset suositellaan korjaamaan peruskorjausten yhteydessä."

Suojakatu 18 asuinrakennus on elinkaarensa aikana kokenut muutoksia, rakennusta on mm. laajennettu pihan puolelle ja se on verhottu mineriittilevyin. Rakennuksen perushahmo on kuitenkin säilynyt kadun puolelta katsottaessa samoin kuin sen ominaispiirteille tärkeä avokuisti. Suojakatu 18:lla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa osana Haka-alueen valtakunnallisesti merkittävää rakennetun ympäristön kokonaisuutta. Hankkeen tavoitteena on asentaa aurinkopaneeleja asuinrakennuksen länsilappeille niin että ne kattaisivat pääosan lappeiden pinta-aloista. Rakennuksen sijoittelusta johtuen paneelit eivät tulisi katujulkisivuun, mutta näkyisivät selvästi Suojakadulle, joten niillä olisi myös kaupunkikuvallista vaikutusta. Pirkanmaan maakuntamuseo kehottaa vielä harkitsemaan paneelien sijoittamista asuinrakennuksen sijasta Suojakatu 18:n isokokoisen piharakennuksen katolle. Tällöin paneeleilla ei olisi merkittävää vaikutusta Haka-alueen rakennetun ympäristön arvoihin. Mikäli sijoittaminen piharakennuksen katolle ei kuitenkaan ole mahdollista, Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta aurinkopaneelien asentamista asuinrakennuksen länsilappeelle. Vaikka aurinkokeräimet muuttaisivatkin merkittävästi Suojakatu 18:n ulkoasua ja Suojakadun katunäkymiä, ne ovat kuitenkin tunnistettavissa erilliseksi, tekniseksi laitteeksi eikä niiden merkitystä koko Haka-alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin voida pitää niin merkittävänä, että se estäisi aurinkopaneelien asentamisen.