rakennusperinteinen

asutushistoria

Kiinteistön vanhat maatalousrakennukset ovat säilyneet melko hyvin alkuperäisessä asussaan. Tilan rakennuskanta on osin uusiutunut, esimerkiksi päärakennuksen kohdalta. Kohteella on suuri merkitys kylän asutushistorian kertojana 1700-luvun loppupuolelta lähtien. Se kertoo myös asutuksen siirtymisestä kauemmas kylätontin tuntumasta entisten erä- ja kaskisijojen suuntaan.

Tilan päärakennus on rakennettu vuonna 1949 ja sen on rakennuttanut Paavo Asumalahti. Rakennusta on peruskorjattu nykyisten omistajien aikana ja sinne on asennettu keskuslämmitys. Vanha päärakennus on sijainnut suunnilleen samalla paikalla. Se on jaettu aikanaan siten, että toinen pää rakennuksesta on jäänyt Asumalahteen, toinen pää on siirretty Karpanperäntien itäpuolella sijaitsevalle Lahden tilalle. Lahden tilalta päärakennus on purettu vuonna 2002.

Tilan ennen 1940-lukua rakennettua rakennuskantaa edustavat luhtiaitta, navetta ja maakellari. Muita rakennuksia ovat mm. vuonna 1942 tai 1943 rakennettu riihi.

Taneli Juhonpojan aikana (1813-49) rakennettiin useita rakennuksia, joista nykyään ovat jäljellä aitta ja luhti. Penijärveen laskevan ojan varrella pihapiirin eteläpuolella oli 1930-luvulle asti käytössä ollut paja, joka purettiin 1940-luvulla. Pajan yläpuolella Myllysillan vieressä oli vuoteen 1911 saakka käytössä ollut mylly. Kalle Tanelinpojan aikana (1849-80) rakennettiin uusi päärakennus sekä kivinavetta.

Kalle Nestori Asumalahden aikanaa (1883-1924) tilan pihapiirissä oli 13 rakennusta. Päärakennuksessa oli pirtti, pakari, eteinen sekä sen takana kaksi kamaria. Päärakennuksen lounaispuolella oli vierasrakennus, joka oli saman suuntainen kuin päärakennus. Siinä oli kuisti, tampuuri, pirtti, tupa ja keittiö. Päärakennuksen luoteispuolella oli pakarirakennus, jossa oli leipomatupa ja maidonsäilytyshuone. Sen luonaispuolella puolestaan oli kellari. Näistä luoteeseen sijaitsi pellavasauna. Karpanperäntie kulki tilan rakennusten välistä. Sen itäpuolella olivat kivinavetta ja luhti, jonka itäpuolella olivat vanha navetta ja talli. Näiden itäpuolella puolestaan oli riihi sekä aitta. Riihi purettiin ja uusi puimalarakennus valmistui vuonna 1941.

Asumalahti on Isoröyhiön Koipelan talon torppa. Sen on perustanut Tevaniemestä kotoisin ollut torppari Juho Juhonpoika Ruusi (1744-1813) ensimmäisen vaimonsa Marian kanssa vuonna 1774. Samalla sukunimi muutettiin Asumalahdeksi. Torpan sijaintia ei tiedetä tarkalleen, mutta se on voinut sijaita Saukkolammen ja Penijoenlahden välisellä alueella.

Asumalahti siirtyi perustajan pojalle Tanelille vuonna 1813. Taneli Juhonpoika Asumalahti osti torpan omaksi vuonna 1837. Torppa mukaan lukien kauppa käsitti puolet Koipela-Hakalan tilasta. Uudesta tilasta muodostettiin isojaossa kantatila Koipela (myöh. Asumalahti). Sukunimenä käytettiin Koipelaa, mutta siitä luovuttiin vuosina 1874-97 ja alettiin uudelleen käyttää sukunimeä Asumalahti, joka puhekielessä vääntyi joskus muotoon Asmalahti. Maarekisterikirjassa puhutaan 1900-luvun alkupuolella Koipelan eli Asmalahden perintötalosta.

Isojaon päätyttyä Isoröyhiössä vuonna 1840 Koipela-Asumalahden asuinpaikaksi vakiintui talon nykyinen sijaintipaikka. Uuden tilan talouskeskus rakentui todennäköisesti torpan rakennusten yhteyteen. Muualta siirrettiin pienempi asuinrakennus sekä mahdollisesti luhti- ja aittarakennus.

Taneli Juhonpojalta tila siirtyi hänen vanhimmalle pojalleen Kallelle vuonna 1849. Kallen kuoltua hänen leskensä Anna Stina emännöi taloa vielä kolme vuotta ennen kuin myi sen vanhemmalle pojalleen Kalle Nestorille vuonna 1883. Hän puolestaan myi talon puoliksi pojilleen Paavo Johannes ja Matti Aapeli Kaarlenpojille vuonna 1925.

1920-luvun loppupuolella Matti Asumalahti siirsi jaossa saamansa rakennukset päärakennus mukaan lukien omalle maalleen nykyiselle Lahden tilalle. Iso kivinavetta purettiin ja siitä tehtiin kivijalat Matti ja Paavo Asumalahden uusiin navettarakennuksiin. Vanha aittarakennus siirrettiin myös Lahden tilalle. Talon jaon jälkeen puhuttiin pitkään "Paavon puolesta" ja "Matin puolesta", jolloin tiedettiin kumman talosta kulloinkin oli kyse. Nykyisille omistajille Asumalahden tila on siirtynyt Paavo ja Hilja Asumalahdelta vuonna 1972.

Tila sijaitsee Saukonperällä Karpanperäntien varressa. Karpanperäntie kulkee tilan pihapiirin läpi siten, että päärakennus ja maakellari ovat sen länsipuolella, muut rakennukset itäpuolella. Tila sijaitsee Saukkolammen kaakkoispuolella kumpuilevan peltomaiseman keskellä.

Asumalahden tilalla oli vuosina 1887-1921 seitsemän torppaa ja yksi mäkitupa. Tilan metsälohkolla Karppajärven läheisyydessä sijaitsivat Ahola ja Kuusiniemi, muut sijaitsivat päätalon läheisyydessä. Kolun alueella oli mäkitupa, joka purettiin 1930-luvulla. Torpat myytiin 1920-luvun aikana. Myös Saukon koulun tontti on lohkottu Asumalahden maasta.

Maakuuntakaava

Asumalahti, Kaarlo 2001: Asumalahden suvun vaiheita kolmella vuosisadalla. Kirjapaino Painomusti Oy, Ikaalinen.

Kotiseutumme Ikaalinen-Kihniö-Kuru-Parkano 1999-2000. Oy Botnia-Foto Ab. Oy Arkmedia Ab, Vaasa 2000.

Maarekisterikirja, Hämeen maanmittauslaitoksen arkisto.