Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on kunnostaa Pälkäneen kirkon eteläpuolella sijaitseva tori, elävöittää torielämää sekä kohentaa torin ilmettä mm. taiteella ja myyntipaikat kattavalla paviljongilla. Torin alue sijoittuu Pälkäneen 1836–39 (torni 1897) rakennetun kirkon sekä modernin seurakuntatalon välittömään läheisyyteen. Punatiilisen kirkon on suunnitellut C. L. Engel, ja sen ympärillä on 1800-luvun lopulla puistoksi istutettu kirkkomaa. Tässä puistossa, torialueen läheisyydessä, sijaitsee muun muassa Pälkäneen sankarihautausmaa Bertel Strömmerin suunnittelemine muistomerkkeineen. Kirkkomaa on rajattu nykyisestä, torilla sijaitsevasta parkkialueesta matalalla kasvillisuudella. Onkkaalantien suunnalla kirkkomaata reunustaa kevyt metalliputkiaita, kulkuväylän osalta matala luonnonkivipengerrys. Torialueen Onkaalantien puolta reunustaa koivurivi. Onkkaalantien vastapuolella sijaitsee taajamakuvallisesti keskeinen, Julius Lehtosen suunnittelema Tampereen Osake-Pankin pankkitalo vuodelta 1927.

Pälkäneen kirkonkylä palveluineen siirtyi nykyiselle paikalleen uuden kirkon rakentamisen myötä. Nykyinen ympäristö kertoo yhä tästä muutoksesta ja kuuluu Pälkäneen keskeisimpiin kohteisiin ja maamerkkeihin. Pälkäneen keskusta on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näiden alueiden maankäytön suunnittelun lähtökohtana tulee olla alueen kulttuuriympäristön arvot. Arvoalue on huomioitu myös maakuntakaavassa suunnittelua ohjaavalla kaavamerkinnällä: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava,

että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät.

Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin

ja ajalliseen kerroksellisuuteen”.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeen suunnitelmiin ja toteaa, että lähtökohtaisesti suunnitelma torialueen kehittämisestä on mahdollinen. Hanke sijoittuu kuitenkin yhteen Pälkäneen kulttuurihistoriallisesti merkittävimmistä paikoista, jolloin torin tulevan ilmeen tulee olla laadukas ja aikaa kestävä. Torialueen jäsentely tapahtuu nykyisellään pehmeästi kasvillisuuden avulla. Uusissa suunnitelmissa jäsentelyyn on tarkoitus käyttää korotettuja, kivisiä istutusaltaita. Kulmikkaat, sileäpintaiset altaat edustavat leimallisesti 2000-luvun kaupunkikeskustojen vihersuunnittelumuotia ja muodostavat uuden elementin kirkon ympäristön perinteiseen, muodoiltaan luonnolliseen viherilmeeseen. Varsinkin lehdettömään aikaan istutusaltaiden vaikutus torin ilmeeseen tulee olemaan massiivinen. Pälkäneen keskustan kulttuuriympäristön arvot liittyvät sen perinteisen kirkonkylän ja pitäjänkeskuksen luonteeseen. Torialueen suunnitelmat loisivat toteutuessaan alueelle uuden ajallisen kerrostuman, jonka onnistunut toteutus edellyttää huolellista suunnittelua. Uuden torialueen ilmeeseen luovat ristiriitaa perinteisin materiaalein toteutettavaksi suunniteltu paviljonki sekä modernit ja luonteeltaan kulttuurisesti juurettomat kivialtaat ja huomiota herättävä betonikiveys. Maakuntamuseo kehottaa Pälkäneen kuntaa vielä arvioimaan uudelleen ainakin istutusaltaiden ulkoasua. Vaikutelmaa voisi pehmentää esimerkiksi madaltamalla altaita ja/tai istuttamalla niihin reunojen yli runsaina roikkuvia kasvilajeja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää torin istutusten liittymiseen kirkkomaahan ja sen kasvillisuuteen. Tämän reunavyöhykkeen käsittely ei selviä suunnitelmista. Siinä tulee pyrkiä luonnollisuuteen ja kirkkomaan vehreyden jatkumiseen kohti toriaukiota.

Paviljonkia on suunniteltu mm. kirkkorakennuksen antamien vaikutteiden pohjalta. Katoksen pohjapiirros on ristin muotoinen, siihen on suunniteltu paanukattoa ja sen pystypilarit ja myyntipaikkoja rajaavat matalat aidanteet ovat puuta. Myös väritystä on soinnutettu kirkkorakennukseen. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että nämä lähtökohdat ovat mahdollinen ratkaisu paviljongin suunnittelulle. Myös modernimpi, hyvin eleetön ratkaisu olisi harkittavissa. Esitetyssä paviljonkimallissa tulee kiinnittää erityistä huomiota materiaalien ja työn laatuun, jotta lopputulos vastaisi rakennuksen sijoituspaikkaa. Esimerkiksi puun tulee olla kunnolla peittomaalattua, aidanteet eivät saa olla valmiista elementeistä koostettuja ja rakennuksen liitosten tulee olla viimeisteltyjä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.