Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Raatolukon supan alueelta on otettu soraa 1960-70-lukujen taitteesta lähtien. Soranotto on päättynyt vuonna 2017, ja aluetta on nyt tarkoitus maisemoida loiventamalla sorakuopan rinteitä, muotoilemalla sen pohjaa sekä poistamalla sorakuopalle vienyt ajoreitti. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa siitä kulttuuriympäristön arvojen osalta seuraavaa:

Hanke sijoittuu  Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen Keisarinharju - Vehoniemenharju - Syrjänharju -osa-alueelle. Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi - Ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013–14 -selvitys (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2014) toteaa, että "Syrjänharju on ympäristöstään selvästi erottuva, geologisesti ja maisemallisesti merkittävä harju. Harjulle ovat tyypillisiä syvät lukot eli supat, jääkauden suurten jäälohkareiden sulaessa muodostuneet kuopat, joista suurin on 30 m syvä Raatolukko. Syrjänharju liittyy tie- ja vesimaisemaan sekä taajaman ja maaseudun kulttuurimaisemaan alueelta erottuvana selänteenä. - - - Harju on vaikuttanut ratkaisevasti Pälkäneen asutuksen vaiheisiin. Alueelta avautuu varsin laajat, upeat Epaalan ja Kuulialan sekä Mälkilän viljelymaisemanäkymät ja järvien sinertävät selät. Syrjänharju edustaa kaunista maisemakuvaa merkittävine luonnon arvoineen ja erikoisine luonnonesiintymineen." Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Syrjänharjun alueen maisemallisten arvojen osalta soranottoalueen maisemoiminen on oikea toimenpide eikä maakuntamuseolla ole sen suunnitelmista alueen maisemallisten arvojen osalta huomautettavaa. 

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, ettei hankealueelta eikä sen läheisyydestä tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Alue on pinta-alaltaan hyvin pieni, ja myös sen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä, joten arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Raatolukon supan alueelta on otettu soraa 1960-70-lukujen taitteesta lähtien. Soranotto on päättynyt vuonna 2017, ja aluetta on nyt tarkoitus maisemoida loiventamalla sorakuopan rinteitä, muotoilemalla sen pohjaa sekä poistamalla sorakuopalle vienyt ajoreitti. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa siitä kulttuuriympäristön arvojen osalta seuraavaa:

Hanke sijoittuu  Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen Keisarinharju - Vehoniemenharju - Syrjänharju -osa-alueelle. Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi - Ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013–14 -selvitys (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2014) toteaa, että "Syrjänharju on ympäristöstään selvästi erottuva, geologisesti ja maisemallisesti merkittävä harju. Harjulle ovat tyypillisiä syvät lukot eli supat, jääkauden suurten jäälohkareiden sulaessa muodostuneet kuopat, joista suurin on 30 m syvä Raatolukko. Syrjänharju liittyy tie- ja vesimaisemaan sekä taajaman ja maaseudun kulttuurimaisemaan alueelta erottuvana selänteenä. - - - Harju on vaikuttanut ratkaisevasti Pälkäneen asutuksen vaiheisiin. Alueelta avautuu varsin laajat, upeat Epaalan ja Kuulialan sekä Mälkilän viljelymaisemanäkymät ja järvien sinertävät selät. Syrjänharju edustaa kaunista maisemakuvaa merkittävine luonnon arvoineen ja erikoisine luonnonesiintymineen." Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Syrjänharjun alueen maisemallisten arvojen osalta soranottoalueen maisemoiminen on oikea toimenpide eikä maakuntamuseolla ole sen suunnitelmista alueen maisemallisten arvojen osalta huomautettavaa. 

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, ettei hankealueelta eikä sen läheisyydestä tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Alue on pinta-alaltaan hyvin pieni, ja myös sen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä, joten arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.