rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Kiinteistön rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisen asunsa suhteellisen hyvin. Huomattavaa on, että piha päärakennuksen edustalla on kasvillisuudesta avoin. Kohde sijaitsee Vähäröyhiön vanhalla kylätontilla ja muodostaa kylätien varteen maisemallisen kokonaisuuden muiden osatalojen kanssa. Nikkilän kantatalosta halottuna osatalona kohde on olennainen osa kylän asutushistoriaa.

Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi navetta, liiteri, vaja, kaksi aittaa, maakellari sekä sauna.

Liiterirakennuksen perusta on tehty lohkokivipilareista. Yksikerroksinen rakennus on punainen, vuorilaudat ovat valkoiset ja väri on hieman kulunut. Ulkorakennuksessa on peltinen satulakatto.

Yksikerroksinen vaja on osin hirsi-, osin lautarakenteinen. Rakennus on maalaamaton ja siinä on peltinen satulakatto.

Yksikerroksinen sauna on osin hirsi-, osin lautarakenteinen. Siinä on peltinen satulakatto.

1960-luvun tietojen mukaan pihapiirissä oli asuin- ja karjarakennuksen lisäksi toinen asuinrakennus, kaksi aittaa, talli, puimala sekä autotalli. Pihapiirissä olleet toinen asuinrakennus sekä kaksikerroksinen luhtiaitta on purettu vuonna 1985.

Toinen asuinrakennus oli rakennettu 1800-luvun alussa. Se sijaitsi samansuuntaisesti nykyisen päärakennuksen kanssa noin 30-40 metriä itään siitä. Luhtiaitta sijaitsi maakellarin eteläpuolella. Luhtiaitan yhteydessä oli myöhemmin päähän rakennettu talliosa.

Vähäröyhiön kylässä on ollut iso kantatalo, joka on aikoinaan jaettu kolmen veljeksen, Nikin, Laurin ja Heikin kesken. Näin syntyivät Nikkilä, Laurila ja Heikkilä, joista on tietoa vuoden 1540 maakirjassa. Kukin näistä puolestaan halottiin isojaossa vuonna 1815, jolloin Nikkilästä muodostuivat Ala-Nikkilä ja Yli-Nikkilä. Lisämaitten jako tehtiin vuonna 1830, vesijättöjako vuosina 1870 ja 1874 sekä jaontäydennys vuonna 1886. Maarekisterikirjan mukaan Ala-Nikkilä oli palstatila, josta tuli itsenäinen vuonna 1927.

Tila on ollut Ala-Nikkilän suvulla satoja vuosia. Se ostettiin perinnöksi vuonna 1765. Vuodesta 1953 alkaen tilaa omistivat Heikki ja Kaarina Ala-Nikkilä. Heitä ennen isäntiä olivat mm. Taavetti Ala-Nikkilä sekä Arvid Ala-Nikkilä. Nykyinen omistaja Antti Marttila on lunastanut tilan enonsa Heikki Alanikkilän perikunnalta vuonna 1997. Hänen äitinsä oli Ala-Nikkilän tyttäriä. Nykyisin tila on vuokralla ja vuokralaisten käytössä on päärakennuksen lisäksi liiveri. Muut ulkorakennukset ovat lähinnä varastotiloina.

Ala-Nikkilässä on pidetty kiertokoulua ennen vuotta 1900, jolloin Yli-Nikkilän piharakennus vuokrattiin kouluksi.

Ala-Nikkilän osatalosta on erotettu useita tiloja. Siitä on muun muassa palstoitettu Ojala vuonna 1916, lohkottu Sorvanperällä sijaitseva Järvenpää sekä Mäkelä 1920-luvulla, Halonen, Santala, Tiensivu, Lehto, Koivisto, Kivelä ja Männistö 1930-luvulla, Mäkilehto, Nikkilä ja Sammalisto 1950-luvulla sekä Sorvanperällä sijaitseva Moisio 1960-luvulla.

Rakennusryhmä sijaitsee Vähäröyhiön vanhalla kylätontilla pääosin etelä-pohjoinen -suunnassa kulkevan Vähäröyhiöntien itäpuolella kumpuilevan peltomaiseman keskellä. Ainoastaan pieni saunarakennus sijaitsee tien länsipuolella. Vähäröyhiön kyläkeskustan osatatalot muodostavat tiiviin ryhmäkylän kyläraitin molemmin puolin ja niiden tontit rajautuvat idässä Penijoenlahteen.

Kyrösjärven rantaosayleiskaava, osa 1 (Kolkko-Sikuri ja Leutola-Vähäröyhiö) Oikeusvaikutteinen osayleiskaava (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.6.2006)

Kyrösselän takaa. Röyhiö kertoo ja tarinoi. Röyhiön kyläkirja. Röyhiön kyläseuran julkaisu. Painomusti Oy, Ikaalinen 1999.

Suuri maatilakirja II. Turun ja Porin lääni; Satakunta, Ahvenanmaa. Kustannustuote Oy, Helsinki. Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1964.