Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa koskien suunniteltua Elenian sähköverkon sekä valokuidun maakaapelointia Ruoveden Rajalahden ja Rämingin kylien alueella, erityisesti Paarlammintien ja Autiontien varsilla. Alueelta on tarkoitus purkaa sähköverkon ilmajohdot ja korvata ne maakaapeloinnilla sekä samalla rakentaa alueelle kuituvalokaapelointi. Kaapelit kaivetaan olemassa olevien teiden tai peltojen reunaan ja ojien luiskiin, minkä jälkeen kaivuujäljet ennallistetaan. Uudet maanpäälliset rakenteet ovat valkoisia jakokaappeja ja harmaita perusmallisia puistomuuntamoita. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun kartta-aineistoon ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Alueella on voimassa vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan 2040 maakuntakaava sekä samana vuonna hyväksytty rantaosayleiskaava. Kaavoja varten on laadittu maisemaa ja kulttuuriympäristöä koskevia selvityksiä, joiden perusteella niihin on merkitty erilaisia suojelumerkintöjä. Lähes koko hankealue, lukuun ottamatta sen koilliskulmaa, on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetyksi tai vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi Ruoveden reitin kulttuurimaiseman maisema-alueeksi (peruste: Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2014). Selviikin kartanon ympäristö on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (peruste: Ruoveden rantaosayleiskaavan kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden inventointi, 2012). Paarlammintie, joka on osa viimeistään 1600-luvulla muodostunutta historiallista Ylöjärveltä Kurun kautta Ruovedelle johtanutta Peräkunnantietä, on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi tielinjaksi (peruste: Museovirasto, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY 2009). Tie on myös yksi Suomen museoteistä, jotka Tiehallinto on valinnut kuvastamaan maamme tienpidon historiaa. Alueella on siis merkittäviä kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja ja kaavamääräysten mukaan kaikessa maankäytössä on varmistettava, että alueen arvot säilyvät.

Suunnitellut kaapelireitit ja niihin liittyvä kaivuu eivät vaikuttaisi heikentävän edellä mainittujen kohteiden arvoja, etenkin jos kaikkea ylimääräistä kaivuuta alueella vältetään ja tehdyt kaivannot ennallistetaan korostetun huolellisesti. Kaapeloinnin yhteydessä maanpäälle sijoittuvat pysyvät rakenteet, erityisesti maisemassa näkyvämmät puistomuuntamot, tulee sijoittaa siten, että niiden maisemallinen vaikutus jää mahdollisimman pieneksi. Muuntamot tulee sijoittaa olevan puuston suojaan tai rakennusten läheisyyteen, pihapiirin reunalle, ei avoimeen peltomaisemaan eikä arvokohteiden läheisyyteen. Suunnittelualueella näin näyttääkin pääsääntöisesti toimitun, lukuun ottamatta kolmea aivan Paarlammintien reunaan sijoitettavaksi suunniteltua puistomuuntamoa (Paarlammintie 80, Paarlammintie 251 (Mäki) ja Miestamontien risteys). Modernit peltikuoriset muuntamot eivät sovi valtakunnallisesti merkittävän historiallisen tielinjan maisemaan ja niiden voidaan katsoa heikentävän hyvin säilyneen tielinjan eheyttä ja ymmärrettävyyttä. Nämä muuntamot tulee sijoittaa siten, etteivät ne näy Paarlammintielle.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnitellulla kaapelireitillä tai sen läheisyydessä sijaitsee kolme muinaismuistolain suojelemaan kiinteää muinaisjäännöstä. Linjauksen pohjoisosassa, Pihlatiellä ja tien itäpuolella, sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset Kivi Sildan historiallinen kulkuväylä (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000038614) ja Rajalahti Ritoniemen kylänrajakivi (1000041013). Kohteiden sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Uusi maakaapelilinjaus sijaitsee lähimmillään noin 75 m päässä kohteiden eteläpuolella. Etäisyys on riittävä, eikä maakuntamuseolla ole siltä osin huomautettavaa. 

Osoitteessa Paarlammintie 199 sijaitsevan kiinteistön 702-420-2-61 pohjoispuolisella pellolla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, autioitunut Rämingin historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000041012). Kohde jatkuu Paarlammintien länsipuolelle. Kiinteistön 702-420-2-61 länsiosa on niin ikään ollut osa Rämingin kylätonttia. Yhä asuttuna kylänpaikkana se täyttää muun kulttuuriperintökohteen statuksen (kohdenimi Räminki 2, muinaisjäännösrekisteritunnus 1000041014). Maakaapeli on suunniteltu kulkevaksi kohteiden kohdalla Paarlammintien länsipuolella, tien reunassa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että maakaapeli on mahdollista sijoittaa nyt esitetyn mukaisesti, mutta sen kaivutyöt tulee tehdä arkeologin valvonnassa lausunnon liitekarttaan 2 merkityltä osalta. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §). Valvonnan suorittavan toimijan tulee hakea valvontaa varten tutkimuslupa Museovirastosta.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä muinaisjäännösten tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa koskien suunniteltua Elenian sähköverkon sekä valokuidun maakaapelointia Ruoveden Rajalahden ja Rämingin kylien alueella, erityisesti Paarlammintien ja Autiontien varsilla. Alueelta on tarkoitus purkaa sähköverkon ilmajohdot ja korvata ne maakaapeloinnilla sekä samalla rakentaa alueelle kuituvalokaapelointi. Kaapelit kaivetaan olemassa olevien teiden tai peltojen reunaan ja ojien luiskiin, minkä jälkeen kaivuujäljet ennallistetaan. Uudet maanpäälliset rakenteet ovat valkoisia jakokaappeja ja harmaita perusmallisia puistomuuntamoita. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun kartta-aineistoon ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Alueella on voimassa vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan 2040 maakuntakaava sekä samana vuonna hyväksytty rantaosayleiskaava. Kaavoja varten on laadittu maisemaa ja kulttuuriympäristöä koskevia selvityksiä, joiden perusteella niihin on merkitty erilaisia suojelumerkintöjä. Lähes koko hankealue, lukuun ottamatta sen koilliskulmaa, on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetyksi tai vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi Ruoveden reitin kulttuurimaiseman maisema-alueeksi (peruste: Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2014). Selviikin kartanon ympäristö on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (peruste: Ruoveden rantaosayleiskaavan kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden inventointi, 2012). Paarlammintie, joka on osa viimeistään 1600-luvulla muodostunutta historiallista Ylöjärveltä Kurun kautta Ruovedelle johtanutta Peräkunnantietä, on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi tielinjaksi (peruste: Museovirasto, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY 2009). Tie on myös yksi Suomen museoteistä, jotka Tiehallinto on valinnut kuvastamaan maamme tienpidon historiaa. Alueella on siis merkittäviä kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja ja kaavamääräysten mukaan kaikessa maankäytössä on varmistettava, että alueen arvot säilyvät.

Suunnitellut kaapelireitit ja niihin liittyvä kaivuu eivät vaikuttaisi heikentävän edellä mainittujen kohteiden arvoja, etenkin jos kaikkea ylimääräistä kaivuuta alueella vältetään ja tehdyt kaivannot ennallistetaan korostetun huolellisesti. Kaapeloinnin yhteydessä maanpäälle sijoittuvat pysyvät rakenteet, erityisesti maisemassa näkyvämmät puistomuuntamot, tulee sijoittaa siten, että niiden maisemallinen vaikutus jää mahdollisimman pieneksi. Muuntamot tulee sijoittaa olevan puuston suojaan tai rakennusten läheisyyteen, pihapiirin reunalle, ei avoimeen peltomaisemaan eikä arvokohteiden läheisyyteen. Suunnittelualueella näin näyttääkin pääsääntöisesti toimitun, lukuun ottamatta kolmea aivan Paarlammintien reunaan sijoitettavaksi suunniteltua puistomuuntamoa (Paarlammintie 80, Paarlammintie 251 (Mäki) ja Miestamontien risteys). Modernit peltikuoriset muuntamot eivät sovi valtakunnallisesti merkittävän historiallisen tielinjan maisemaan ja niiden voidaan katsoa heikentävän hyvin säilyneen tielinjan eheyttä ja ymmärrettävyyttä. Nämä muuntamot tulee sijoittaa siten, etteivät ne näy Paarlammintielle.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnitellulla kaapelireitillä tai sen läheisyydessä sijaitsee kolme muinaismuistolain suojelemaan kiinteää muinaisjäännöstä. Linjauksen pohjoisosassa, Pihlatiellä ja tien itäpuolella, sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset Kivi Sildan historiallinen kulkuväylä (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000038614) ja Rajalahti Ritoniemen kylänrajakivi (1000041013). Kohteiden sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Uusi maakaapelilinjaus sijaitsee lähimmillään noin 75 m päässä kohteiden eteläpuolella. Etäisyys on riittävä, eikä maakuntamuseolla ole siltä osin huomautettavaa. 

Osoitteessa Paarlammintie 199 sijaitsevan kiinteistön 702-420-2-61 pohjoispuolisella pellolla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, autioitunut Rämingin historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000041012). Kohde jatkuu Paarlammintien länsipuolelle. Kiinteistön 702-420-2-61 länsiosa on niin ikään ollut osa Rämingin kylätonttia. Yhä asuttuna kylänpaikkana se täyttää muun kulttuuriperintökohteen statuksen (kohdenimi Räminki 2, muinaisjäännösrekisteritunnus 1000041014). Maakaapeli on suunniteltu kulkevaksi kohteiden kohdalla Paarlammintien länsipuolella, tien reunassa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että maakaapeli on mahdollista sijoittaa nyt esitetyn mukaisesti, mutta sen kaivutyöt tulee tehdä arkeologin valvonnassa lausunnon liitekarttaan 2 merkityltä osalta. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §). Valvonnan suorittavan toimijan tulee hakea valvontaa varten tutkimuslupa Museovirastosta.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä muinaisjäännösten tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.