Ratinan kauppakeskuksen uudisrakennus edustaa 2010-luvun laadukasta kauppakeskusarkkitehtuuria. Kauppakeskuksen vanhat osat sijoittuvat Tampereen linja-autoaseman RKY-alueelle ja kokonaisuus sijoittuu myös Ratinan stadionin RKY-alueen läheisyyteen.

Vuoltsun korttelin rakennuksilla sekä Autotuonnin rakennuksilla on rakennustaiteellisia, taloushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Niiden rakennustaiteelliset arvot liittyvät funktionalistisen kokonaisuuden korkeatasoiseen arkkitehtuuriin sekä hyvään säilyneisyyteen. Ne ovat malliesimerkkejä suunnittelijoidensa funktionalistisista suunnittelukausista. Rakennuksilla on talous- ja liikennehistoriallista merkitystä osana linja-autoaseman kokonaisuutta. Rakennusten alkuperäisyysaste on melko suuri. Kokonaisuus on arkkitehtonisesti arvokas, kerroksellinen ja edustaa laadukasta ja ajalleen tyypillistä arkkitehtuuria.

Kokonaisuudella on kaupunkikuvallista merkitystä sen keskeisen sijainnin vuoksi. Ratinan kauppakeskus sijoittuu osittain Tampereen linja-autoaseman RKY-alueelle ja rajautuu lännessä Ratinan Stadionin RKY-alueeseen.

Ratinan kauppakeskus toteutettiin vuonna 2005 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittajasuunnitelman pohjalta ja se valmistui vuonna 2018. Uudisrakennuksessa yhdistyy laatikkomainen rapattu osa, jonka muoto ja materiaali hakee yhteyttä funktionaalisiin rakennuksiin, sekä tornimainen punatiilinen osa, joka pyrkii yhdistämään rakennuksen Tammerkosken tehdasmaisemaan.

Ratinan kauppakeskuksen uudisrakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jussi Murole, Vuoltsun ja Autotuonnin uudisosat ja saneerauksen on suunnitellut arkkitehti Tuomo Siitonen. Kauppakeskus Ratinan kiinteistöt omistaa Sponda Oyj.

Linja-autoaseman viereen suunniteltiin neljä autoliikennettä palvelevaa bensiiniasemaa Vuoltsun kortteliin sekä Autotuonnin talo, jossa oli myös yksi bensiiniasema sekä liike- ja huoltamotiloja. Vuoltsun kortteli rakentui vuosina 1938–39 ja Autotuonnin talo vuosina 1937–38. Vuoltsun korttelissa on linja-autoaseman ja Autotuonnin talon tavoin autoliikennettä palvelemaan rakennettuja funkisrakennuksia, jotka liittyvät kaupunkikuvallisesti funktionalististen rakennusten kokonaisuuteen.

Ennen kauppakeskuksen rakentamista alue oli bussien pysäköintiin varattua aluetta ja osa linja-autoaseman pihapiiriä, jolla sijaitsi rahtiasemarakennus sekä huoltorakennus. Vuoltsun kortteli, joka käsittää vanhan huoltoaseman ja nuorisotilana toimineen rakennuksen, sekä Autotuonnin rakennus yhdistyvät uuteen kauppakeskukseen maanalaisen käytävän kautta. Autotuonnin rakennukseen on myös liitetty uudisosa.

Ratinan kauppakeskus on eräänlainen säilyttämisratkaisu Autotuonnin ja Vuoltsun kortteleille, jotka ennen sen rakentamista olivat vailla aktiivista ja pysyvää käyttötarkoitusta. Ratkaisu rakennusten kunnostamiseen löytyi niiden valjastamisesta osaksi kaupallista suurhanketta, mikä poikkeaa suuresti viereisen Koskiskeskuksen ratkaisuun 80-luvulla, jolloin vanhat teollistumisen historiasta kertovat rakennukset purettiin uuden kauppakeskuksen tieltä. Runsas lisärakentamisoikeus oli eräs, melko tyypillinen, tapa mahdollistaa Ratinan vanhojen rakennusten säilyminen ja kunnostaminen purkamisen sijaan.

Ratinan avautuessa yleisölle vuonna 2018 se oli Tampereen suurin kauppakeskus.

Uudisrakennuksen ja Ranta-Ratinan väliin muodostuu jalankulkijoille varattu Ratinanaukio, joka avautuu etelässä Ratinan stadionille. Aukiolle avautuu Ranta-Ratinan / Autotuonnin talon terasseja ja sen keskellä on lasten leikkipaikka ja tekonurmiverhoiltuja kumpuja. Aukion laidalla on pyörätelineitä. Aukiota rajaavat idässä Vuolteenkadun puolella hissirakennus ja lännessä portaat, jotka laskeutuvat Ratinan Stadionin edustan Olympia-aukiolle. Ratinan aukion läpi muodostuu pitkä näkymälinja aina Sorin aukiolta Ratinan Stadionille.

Ratinan aukio yhdistyy jalankulkuun tarkoitettuun Ratinankujaan, joka kulkee Ratinan kulman / Vuoltsun korttelin ja Ranta-Ratinan / Autotuonnin talon välissä. Ratinankuja jatkuu Suvantokadulta Koskikeskuksen ali kulkevaan kevyenliikenteen väylään ja päättyy Koskenrantaan. Jalankulkuun varatut alueet ja jalkakäytävät ovat pääosin kivilaattaa, joiden koko, sävy ja ladonta vaihtelevat.

Kiinteistöön kuuluu pysäköintihalli, jonka ajoramppi sijaitsee ajoratojen välissä Tampereen valtatiellä. Hissi pysäköintihalliin on kauppakeskuksessa sekä Ratinanaukion erillisrakennuksessa. Kiinteistöillä ja ympäröivillä kaduilla on vain vähän kasvillisuutta. Tampereen valtatien kevyenliikenteen väylää autokaistoista erottaa matalien pensaiden istutusalue, Ratinan kujalla on kaksi istutuslaatikkoa ja Ratinan kulman edustalla kasvaa yksi puu.

Vuoltsun korttelin bensapumppujen katokset on suojeltu asemakaavassa merkinnällä srm-1: Kulttuurihistoriallisesti edustava rakennuksen osa. Mikäli nykyinen osa puretaan, sen paikalle tulee toteuttaa samaa kattomuotoa, katon korkeusasemaa, julkisivun materiaalia ja samoja julkisivun muotoaiheita omaava rakennusosa.

Uudisosilla ei ole kaavassa suojelumerkintöjä.

Kauppakeskus Ratina, ei pvm, ratina.fi, saatavilla verkossa: ratina.fi [haettu 3.6.2024]

Kuusikari Sanna, 2021, Metsä Board TAKO:n kartonkitehtaan rakennetun ympäristön selvitys, Pirkanmaan maakuntamuseo

Museovirasto, 2009, Ratinan stadion, 22.12.2009, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympärisötö, rky.fi, saatavilla verkossa: rky.fi [haettu 6.6.2024]

Museovirasto, 2009, Tampereen linja-autoasema ympäristöineen, 22.12.2009, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt rky.fi, saatavilla verkossa: rky.fi [haettu 6.6.2024]

Suomen Kauppakeskusyhdistys KKY Ry, 2024, Finnish Shopping Centers 2024 Kauppakeskukset, saatavilla verkossa: kauppakeskusyhdistys.fi [haettu: 3.6.2024]

Talo Ratinan rannalla, Etappi-lehti 1/2010 http://issuu.com/etappi/docs/etappilehti_1_2010 (vierailtu 22.11.2013)