Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Hämeenkyrön seurakunnan jättämään purkulupahakemukseen, joka koskee kolmea pappilan talouspihan rakennuksista Hämeenkyrön kirkon mäen tuntumassa. Myöhäisempireä edustava Hämeenkyrön kirkkoherran pappila valmistui vuonna 1849. Komean pappilan lisäksi pihapiiriin kuuluu hirsirunkoinen, punamullattu asuinrakennus ns. punainen pirtti sekä hieman etäämmällä sijaitsevat kolme puurunkoista, punamullattua varastorakennusta sekä sauna. Pappila, pirtti ja lähimpänä pappilaa sijaitseva varastorakennus on tarkoitus säilyttää ja avovarasto, kaksiosainen varastorakennus ja sauna purkaa huonokuntoisina ja käyttämättöminä.

Purettavaksi suunnitellut rakennukset kuuluvat pappilan entiseen talouspihaan, joka sijaitsee hieman etäämmällä pappilan pohjoispuolella. Avovarasto on arviolta 1960-1980-luvuilla rakennettu, pulpettikattoinen ja aaltopeltikatettu katos, jonka rakennushistoriallinen ja maisemallinen arvo on vähäinen. Kaksiosainen, läpikuljettava varastorakennus on avovarastoa vanhempi, mahdollisesti 1940-50-luvulta. Rakennus on todennäköisesti rankorakenteinen, perustettu betonitolpille, julkisivut ovat pystypeiterimoitetut ja satulakatolla betonitiilikate. Rakennukset ovat osa pappilan 1900-luvun puolivälin maataloustoimintaa. Vaatimaton saunarakennus on hirsirunkoinen; betonisesta sokkelista ja avokuistin muodosta päätellen 1950-luvulta. Pihapiirin piirteet eivät ole säilyneet, eivätkä rakennukset muodosta erityisen kertovaa kokonaisuutta. Pirkanmaan maakuntamuseolle ei ole toimitettu tietoja purettavaksi suunniteltujen rakennusten kunnosta, eikä se siksi voi ottaa tarkemmin kantaa rakennusten kuntoon tai kunnostettavuuteen. Silmämääräisesti arvioiden rakennukset kärsivät käyttämättömyydestä ja hoidon laiminlyönnistä, mutta olisivat yhä kunnostettavissa.

Pappilan alue on osa Hämeenkyrön vanhan keskustan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja maakunnallisesti arvokasta Hämeenkyrön kulttuurimaiseman maisema-aluetta. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa suojeltuja ovat pappila ja pirtti. Lisäksi piha-aluetta koskee /s-merkintä, jolla viitataan ympäristön säilyttämiseen. Yksi purettavaksi suunnitelluista rakennuksista, kaksiosainen läpiajettava piharakennus, on kaavassa rajattu pihapiirin ulkopuolelle. Se sijaitsee puistoksi kaavoitetulla alueella. Pappila on huomioitu tuoreessa 2017 osayleiskaavaa varten laaditussa inventoinnissa, jossa kirkon, pappilan ja hautausmaan alue on rajattu kulttuurihistoriallisilta ja maisemallisilta arvoiltaan erityisen merkittäväksi (luokka 1).

Maakuntamuseo totea, että rakennukset ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, maakunnallista maisema-aluetta ja paikallisesti erityisen merkittävää kulttuurihistoriallista arvoaluetta, mutta eivät kuitenkaan näiden arvoalueiden ydinkohteita. Edellä mainituista kulttuurihistoriallisista arvoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo pitää piharakennusten purkamishanketta erittäin valitettavana, mutta mahdollisena.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että alueen vanhimmissa, 1700-luvulle ajoittuvissa kartoissa yksi pappilan tonttimaista on sijainnut nykyisen pihapiirin vieressä, välittömästi sen itäpuolella. Vanha, todennäköisesti keskiajalle palautuva kirkonpaikka on sijainnut pihapiiristä n. 200 m etelään. Pappilan alueelta tunnetaan lisäksi rautakautisia löytöjä. Tämän vuoksi mahdolliseen lupapäätökseen on yhtenä ehtona kirjattava, että mikäli purkutöiden yhteydessä maapohjaa kaivettaessa tavataan nokimaata, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta tai palanutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Hämeenkyrön seurakunnan jättämään purkulupahakemukseen, joka koskee kolmea pappilan talouspihan rakennuksista Hämeenkyrön kirkon mäen tuntumassa. Myöhäisempireä edustava Hämeenkyrön kirkkoherran pappila valmistui vuonna 1849. Komean pappilan lisäksi pihapiiriin kuuluu hirsirunkoinen, punamullattu asuinrakennus ns. punainen pirtti sekä hieman etäämmällä sijaitsevat kolme puurunkoista, punamullattua varastorakennusta sekä sauna. Pappila, pirtti ja lähimpänä pappilaa sijaitseva varastorakennus on tarkoitus säilyttää ja avovarasto, kaksiosainen varastorakennus ja sauna purkaa huonokuntoisina ja käyttämättöminä.Purettavaksi suunnitellut rakennukset kuuluvat pappilan entiseen talouspihaan, joka sijaitsee hieman etäämmällä pappilan pohjoispuolella. Avovarasto on arviolta 1960-1980-luvuilla rakennettu, pulpettikattoinen ja aaltopeltikatettu katos, jonka rakennushistoriallinen ja maisemallinen arvo on vähäinen. Kaksiosainen, läpikuljettava varastorakennus on avovarastoa vanhempi, mahdollisesti 1940-50-luvulta. Rakennus on todennäköisesti rankorakenteinen, perustettu betonitolpille, julkisivut ovat pystypeiterimoitetut ja satulakatolla betonitiilikate. Rakennukset ovat osa pappilan 1900-luvun puolivälin maataloustoimintaa. Vaatimaton saunarakennus on hirsirunkoinen; betonisesta sokkelista ja avokuistin muodosta päätellen 1950-luvulta. Pihapiirin piirteet eivät ole säilyneet, eivätkä rakennukset muodosta erityisen kertovaa kokonaisuutta. Pirkanmaan maakuntamuseolle ei ole toimitettu tietoja purettavaksi suunniteltujen rakennusten kunnosta, eikä se siksi voi ottaa tarkemmin kantaa rakennusten kuntoon tai kunnostettavuuteen. Silmämääräisesti arvioiden rakennukset kärsivät käyttämättömyydestä ja hoidon laiminlyönnistä, mutta olisivat yhä kunnostettavissa.Pappilan alue on osa Hämeenkyrön vanhan keskustan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja maakunnallisesti arvokasta Hämeenkyrön kulttuurimaiseman maisema-aluetta. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa suojeltuja ovat pappila ja pirtti. Lisäksi piha-aluetta koskee /s-merkintä, jolla viitataan ympäristön säilyttämiseen. Yksi purettavaksi suunnitelluista rakennuksista, kaksiosainen läpiajettava piharakennus, on kaavassa rajattu pihapiirin ulkopuolelle. Se sijaitsee puistoksi kaavoitetulla alueella. Pappila on huomioitu tuoreessa 2017 osayleiskaavaa varten laaditussa inventoinnissa, jossa kirkon, pappilan ja hautausmaan alue on rajattu kulttuurihistoriallisilta ja maisemallisilta arvoiltaan erityisen merkittäväksi (luokka 1).Maakuntamuseo totea, että rakennukset ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, maakunnallista maisema-aluetta ja paikallisesti erityisen merkittävää kulttuurihistoriallista arvoaluetta, mutta eivät kuitenkaan näiden arvoalueiden ydinkohteita. Edellä mainituista kulttuurihistoriallisista arvoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo pitää piharakennusten purkamishanketta erittäin valitettavana, mutta mahdollisena.Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että alueen vanhimmissa, 1700-luvulle ajoittuvissa kartoissa yksi pappilan tonttimaista on sijainnut nykyisen pihapiirin vieressä, välittömästi sen itäpuolella. Vanha, todennäköisesti keskiajalle palautuva kirkonpaikka on sijainnut pihapiiristä n. 200 m etelään. Pappilan alueelta tunnetaan lisäksi rautakautisia löytöjä. Tämän vuoksi mahdolliseen lupapäätökseen on yhtenä ehtona kirjattava, että mikäli purkutöiden yhteydessä maapohjaa kaivettaessa tavataan nokimaata, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta tai palanutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).