Rakennetun ympäristön kohde Plevna
Takaisin Näytä Paikkatietoikkunan kartallaPerustiedot
-
Kunta:Kangasala
Vanha kunta:Kuhmalahti
Kylä:Pajula
Inventointinumero:2016/0057Nimi:PlevnaOsoite:Plevnantie 2Inventointipäivämäärä:22.06.2016
Kulttuurihistorialliset arvot
-
Rakennushistoriallinen arvo:arkkitehtoninen
rakennusperinteinen
Historiallinen arvo:sosiaalihistoria
Ympäristöarvo:maisemallisesti keskeinen sijainti
Arvojen perustelu:Rakennushistoriallisesti, arkkitehtonisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohdeIsonjaon yhteydessä 1700-luvun lopussa perustettu kruunun uudistila, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen 1900-luvun alussa. Pihapiiri kertoo maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta 1900-luvun alusta nykypäiviin. Rakennukset ovat säilyttäneet erinomaisesti rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Päärakennus on säilynyt alkuperäistä vastaavassa asussaan erinomaisesti ja siinä on nähtävissä 1900-luvun alun kansallisromantiikan piirteitä. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan vaivatta hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen maatilaksi. Maisemallisesti keskeinen sijainti Pajulanlenkin varressa.
Tekstitiedot
-
Kuvaus:Plevnan pihapiiri sijaitsee Vehkajärventiestä (maantie 325) pohjoiseen erkanevan Pajulanlenkin varressa, aivan tien vieressä, sen itäpuolella. Hoidetussa pihapiirissä kasvaa kookasta puustoa, sireeniä, ruusuja ja muita koristepensaita, sekä perennoja.
Pihapiirin rakennukset:
1 Päärakennus (1900-luvun alku), aumakattoinen, kookas ja erityisen näyttävä
2 Riviaitta, kookas, hirsirunkoinen, kaksikerroksinen, luhtikäytävällinen, pohjoispäässä rankorakenteinen laajennus
3 Karjasuoja (rakennettu palaneen tilalle 1930 tai korjattu vanha), punatiilinen
Lisäksi pihapiirissä on muita rakennuksia selvästi nuorempi lato tai konevaja. Pihapiiristä on purettu useita rakennuksia, mm. 4 työväen asuinrakennusta.
Plevna (eli Lammi) on isonjaon yhteydessä 1700-luvun lopussa perustettu kruunun uudistila. Talo sijaitsi alkujaan läheisen Lammijärven etelärannalla, josta se on siirtynyt nykyiselle paikalleen karttojen perusteella 1900-luvun alussa. Henkikirjojen mukaan Lammin torppia olivat 1800-luvulla Karjavuori eli Karivuori (perustettu 1844), Oravainen (1838) ja Kuusisto (1828). Tilasta on lohkottu maata 1920-50-luvuilla seuraavasti: Karivuori ja Riutta 1924, Kuusinen 1953, Kulmala 1956, Sammalkorpi 1957.
Aiemmat tutkimukset:Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.Kirjalliset lähteet:Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.
Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.
Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/
Peruskartta 1965. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/
Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/
Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/
Isojakokartta 1787-1799. Kansallisarkisto.
Suulliset lähteet:Kiinteistön omistajat
Alueet
-
Kunta Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Alueluokka Aluetyyppi
AvaaKangasala
Kuhmalahti
Pajula Hallinnollinen alue
Hankkeet
-
Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
AvaaKuhmalahden rantaosayleiskaavan ja kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen kulttuuriympäristöselvitys 2016 Kangasala
Kuhmalahti
Rakennusinventointi
Arkeologinen inventointi
Kulttuuriympäristöinventointi
29.04.2016 31.10.2016