Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnot (DIAR: 8/2015) hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kehityskuvasta (DIAR: 39/2018). Lausunnoissaan maakuntamuseo on todennut, että "yleiskaavaa varten tulee laatia yleiskaavan tarkkuutta ja tavoitteita vastaava kokonaisvaltainen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys". Kyseistä selvitystä ei kuitenkaan ole laadittu, vaan kaavan lähtötiedot rakennetun ympäristön arvoista perustuvat hyvin yleispiirteisiin, aluetasoisiin RKY- ja maakuntakaavan inventointeihin. Näin ollen kaava-alueelta puuttuvat tiedot paikallisesti merkittävistä rakennetun kulttuuriympäristön arvoista sekä esimerkiksi siitä, mitkä kohteet kaava-alueella sijaitsevilla maakunnallisilla ja valtakunnallisilla arvoalueilla ovat merkittävimpiä. Nyt käytössä olevat tiedot eivät mahdollista kaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia eivätkä kulttuuriympäristön arvojen vaalimista maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Pohjoissuunnan osayleiskaavan tavoitteeksi on kirjattu mm. merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen. Tavoitteen toteutumista on puutteellisten lähtötietojen vuoksi mahdoton arvioida, mutta koska kaavaluonnoksen liitteeseen on merkitty vain valtakunnalliset ja maakunnalliset arvoalueet, on perusteltua olettaa että tavoite ei kaavaluonnoksen ratkaisulla toteudu. Osayleiskaavassa on tarkoitus osoittaa kaava-alueelle merkittävä määrä täydennysrakentamista. Koska kaava-alueelta on tiedossa vain osa rakennetun kulttuuriympäristön arvoista eikä niitä ole tunnistettu kuin laajoina aluekokonaisuuksina, kaava ei riitä turvaamaan alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä kaavan mahdollistamissa muutoksissa. Myös kaavan esitystapa, jossa kulttuuriympäristön arvokohteet ja -alueet on merkitty  kaavakartan yleismääräyksessä mainitulle liitekartalle, herättää huolen kulttuuriympäristöarvojen välittymisestä velvoittavina tarkempaan maankäytön suunnitteluun.

Varsinaisella kaavakartalla on huomioitu erillisin merkinnöin tietyt, pääosin sijoittumisensa vuoksi kaupunkikuvallisesti merkittäviksi kaavan laatijan toimesta todetut alueet sekä Lotilan kartanon ympäristö. Lotilan alueesta on laadittu rakennetun ympäristön selvitys, jota ei ole liitetty kaavan nähtävillä oleviin asiakirjoihin. Maakuntamuseolla ei ole käytössään kyseistä selvitystä myöskään minkään aiemman aluetta koskevan hankkeen seurauksena. Lähtökohtaisesti kaavaluonnoksen mahdollistama kerrostalovaltaisen asuinalueen rakentaminen arvokkaan Lotilan pihapiirin läheisyyteen edellyttää kuitenkin asian tarkkaa tutkimista ja huolellista suunnittelua. Kerrostalojen sijoittaminen vanhaan pihapiiriin ei lähtökohtaisesti ole kulttuuriympäristön arvoja huomioiva ratkaisu.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että koko kaava-alueelta tulee laatia asianmukainen yleiskaavaa varten laadittu rakennetun ympäristön selvitys, jossa sekä tarkennetaan valtakunnallisten ja maakunnallisten arvoalueiden inventointeja että tutkitaan paikallisesti merkittävien kohteiden ja alueiden olemassaoloa ja arvoja. Inventointien tulokset tulee huomioida kaavakartalle tuoduin suojelumerkinnöin. Kaavaluonnoksessa kaavakartan liitteenä oleva ote maakuntakaavan rakennettua kulttuuriympäristöä koskevista määräyksistä ei riitä turvaamaan kaava-alueen rakennetun ympäristön arvojen säilymistä alueen tulevissa maankäyttöhankkeissa.

Kaavaselostuksessa kohdassa 5.1 on kirjattu tätä kaavaa koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kohdasta puuttuu tavoite huolehtia valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvojen turvaamisesta. Tavoite koskee Pohjoissuunnan osayleiskaavaa Roukonperän asuinalueen osalta. Roukonperä on osa Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kyseinen valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite tulee kirjata kaavaselostukseen ja huolehtia sen toteutumisesta asianmukaisin, velvoittavin kaavamerkinnöin.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo on aikaisemmassa lausunnossaan edellyttänyt arkeologista inventointia, joka on tehty vuonna 2016 (Valkeakoski Pohjoissuunnan ja Keskustan osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi/Mikroliitti Oy). Selvitysluettelosta puuttuvat kuitenkin seuraavat arkeologiset tutkimukset, jotka tulee lisätä siihen:

Adel, Vadim 2006. Valkeakoski Roukko (Lotila). Historiallisen ajan kyläpaikan koekaivaus 2006. Pirkanmaan maakuntamuseo/Kulttuuriympäristöyksikkö.

Jussila, Timo 2002. Pirkanmaan historiallisen ajan muinaisjäännösten maastoinventointi 2002. Tampereen museot maakunnallinen yksikkö.

Jäkärä, Tiina 2008. Valkeakoski Vanhakylä. Historiallisen ajan kylätontin koekaivaus. Pirkanmaan maakuntamuseo/Kulttuuriympäristöyksikkö.

Järvinen, Tähtitalvikki 1999. Valkeakosken inventointi. Maakunnallinen yksikkö. Tampereen museot.

Luoto, Kalle 2011. Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet. Pirkanmaan maakuntamuseo 2011.

Luoto, Kalle 2007. Valkeakoski Vanhakylä kylätontin koekaivaus ja inventointi elokuussa 2007. Pirkan-maan maakuntamuseo/Kulttuuriympäristöyksikkö.

Rinta-Porkkunen, Nina 2002. Raportti historiallisesta karttaselvityksestä. Pirkanmaan maakuntamuseo 2002. 

Raportissa (Valkeakoski Pohjoissuunnan ja Keskustan osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi/Mikroliitti Oy) on esitetty, että kohteelta Roukko (Vanhakylä) historiallinen kylänpaikka poistettaisiin muinaisjäännösstatus. Tämä kohde on numero 6 liitekartassa 1 ja kohde 14 inventointiraportissa. Perusteluna esitetään, ettei sitä ole tarkoin paikannettu, eikä maastossa todettu. Tämän kohteen osalta kyseinen inventointi ei ole riittävä, eikä sen perusteella voida poistaa muinaisjäännösstatusta.

Osayleiskaavassa kulttuuriympäristön kohteet on sijoitettu omalle liitekartalleen, joka mainitaan pääkartan yleismääräyksessä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kohteet tulee huomioida varsinaisella kaavakartalla, jotta sitä koskevien merkintöjen lainvoimaisuus tulee varmistettua. Teknisenä ratkaisuna kaava voidaan esittää useammalla, samanarvoisella kartalla.  Liitekartan 1 väliotsikko mahdolliset muinaisjäännökset ja muut kohteet tulee korvata termillä muut kulttuuriperintökohteet ja ohje asemakaavamääräyksiä varten alaotsikossa tulee korvata termi muut kohteet termillä muut kulttuuriperintökohteet.

Kaava-alueella sijaitsee neljä kiinteää muinaisjäännöstä. Juusonranta 1 (muinaisjäännösrekisterin tunnus 908010042) on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee ainakin osittain veden alla Lotilanjärven luoteispäässä, Juusonrannan asuinalueen eteläpuolella. Juusonranta 2 (tunnus 908010043) on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee pellolla noin 340 m etelään Patruunantien ja Lempääläntien risteyksestä kohdassa, jossa pelto laskee luoteeseen kohti Korentiojan tekemää mutkaa. Osittain kaava-alueella on kiinteä muinaisjäännös Korentinoja (tunnus 1000024624). Kyseessä on historiallinen kulkuväylä ja siihen liittyvä sillan raunio, joka on jäänyt käytöstä viimeistään 1900-luvun alkupuolella. Roukko (Lotila) (tunnus 1000002021) on autioitunut historiallisen ajan kylänpaikka. Keskiaikaisissa ja uuden ajan alun kirjallisissa lähteissä mainitut, autioituneet asuinpaikat ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tämä kohde on merkitty liitekartassa ja selostuksessa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, merkintä tulee muuttaa kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

Muinaisjäännöskohteet merkitään kaavakartalle kohdemerkinnällä sm (Muinaismuistokohde) jonkin muun pääkäyttötarkoituksen alueelle. Kohdemerkintään liitetään määräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kiinteän muinaisjäännöksen ja suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty (MML 1 §, 4 §). Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto.” Kohdemerkinnällä kaavaan merkityt muinaisjäännökset voivat olla pinta-alaltaan huomattavan laaja-alaisia tai niiden laajuutta ei tunneta. Tällöin kaavamääräyksessä tulee olla maininta, että muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta.

Muinaisjäännösalueelle ei tule kaavassa lähtökohtaisesti osoittaa rakentamista. Roukko (Lotila) -muinaisjäännöksen alueelle sitä on osoitettu. Myös Juusonranta 2 -niminen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee osittain AP-alueella.  Jos merkinnät halutaan säilyttää, tulee asiasta neuvotella MML 13 § mukaisesti.

Osa kaava-alueella sijaitsevista arkeologisista kohteista, Lotila Gård (tunnus 1000032150) ja Eerola (tunnus 908000004), luokitellaan muiksi kulttuuriperintökohteiksi eivätkä ne ole muinaismuistolain rauhoittamia. Muut kulttuuriperintökohteet voidaan merkitä yleiskaavaan esimerkiksi merkinnällä s, jonka selitys ja määräys ovat Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet ja jäännökset on säilytettävä. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Kaavakarttaan on syytä merkitä myös pellolla oleva osa Lempäälä-Valkeakoski-tiestä, joka on muu kulttuuriperintökohde. Se tulee merkitä kaavaan merkinnällä s/historiallinen tielinja. Kohde merkintään liitetään määräys: Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostus työt on sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa.

Yllämainitut korjaukset tulee huomioida myös kaavan vaikutusten arviointia koskevassa luvussa sekä selostuksen osassa, jossa käsitellään kaava-alueen muinaisjäännöskantaa.

Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Kohdemerkinnöistä ja muista huomautetuista asioista esitetään järjestettäväksi työneuvottelu rakennetun ympäristön selvityksen valmistuttua, ennen kaavaehdotuksen nähtävillepanoa. 

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnot (DIAR: 8/2015) hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kehityskuvasta (DIAR: 39/2018). Lausunnoissaan maakuntamuseo on todennut, että "yleiskaavaa varten tulee laatia yleiskaavan tarkkuutta ja tavoitteita vastaava kokonaisvaltainen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys". Kyseistä selvitystä ei kuitenkaan ole laadittu, vaan kaavan lähtötiedot rakennetun ympäristön arvoista perustuvat hyvin yleispiirteisiin, aluetasoisiin RKY- ja maakuntakaavan inventointeihin. Näin ollen kaava-alueelta puuttuvat tiedot paikallisesti merkittävistä rakennetun kulttuuriympäristön arvoista sekä esimerkiksi siitä, mitkä kohteet kaava-alueella sijaitsevilla maakunnallisilla ja valtakunnallisilla arvoalueilla ovat merkittävimpiä. Nyt käytössä olevat tiedot eivät mahdollista kaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia eivätkä kulttuuriympäristön arvojen vaalimista maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Pohjoissuunnan osayleiskaavan tavoitteeksi on kirjattu mm. merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen. Tavoitteen toteutumista on puutteellisten lähtötietojen vuoksi mahdoton arvioida, mutta koska kaavaluonnoksen liitteeseen on merkitty vain valtakunnalliset ja maakunnalliset arvoalueet, on perusteltua olettaa että tavoite ei kaavaluonnoksen ratkaisulla toteudu. Osayleiskaavassa on tarkoitus osoittaa kaava-alueelle merkittävä määrä täydennysrakentamista. Koska kaava-alueelta on tiedossa vain osa rakennetun kulttuuriympäristön arvoista eikä niitä ole tunnistettu kuin laajoina aluekokonaisuuksina, kaava ei riitä turvaamaan alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä kaavan mahdollistamissa muutoksissa. Myös kaavan esitystapa, jossa kulttuuriympäristön arvokohteet ja -alueet on merkitty  kaavakartan yleismääräyksessä mainitulle liitekartalle, herättää huolen kulttuuriympäristöarvojen välittymisestä velvoittavina tarkempaan maankäytön suunnitteluun.

Varsinaisella kaavakartalla on huomioitu erillisin merkinnöin tietyt, pääosin sijoittumisensa vuoksi kaupunkikuvallisesti merkittäviksi kaavan laatijan toimesta todetut alueet sekä Lotilan kartanon ympäristö. Lotilan alueesta on laadittu rakennetun ympäristön selvitys, jota ei ole liitetty kaavan nähtävillä oleviin asiakirjoihin. Maakuntamuseolla ei ole käytössään kyseistä selvitystä myöskään minkään aiemman aluetta koskevan hankkeen seurauksena. Lähtökohtaisesti kaavaluonnoksen mahdollistama kerrostalovaltaisen asuinalueen rakentaminen arvokkaan Lotilan pihapiirin läheisyyteen edellyttää kuitenkin asian tarkkaa tutkimista ja huolellista suunnittelua. Kerrostalojen sijoittaminen vanhaan pihapiiriin ei lähtökohtaisesti ole kulttuuriympäristön arvoja huomioiva ratkaisu.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että koko kaava-alueelta tulee laatia asianmukainen yleiskaavaa varten laadittu rakennetun ympäristön selvitys, jossa sekä tarkennetaan valtakunnallisten ja maakunnallisten arvoalueiden inventointeja että tutkitaan paikallisesti merkittävien kohteiden ja alueiden olemassaoloa ja arvoja. Inventointien tulokset tulee huomioida kaavakartalle tuoduin suojelumerkinnöin. Kaavaluonnoksessa kaavakartan liitteenä oleva ote maakuntakaavan rakennettua kulttuuriympäristöä koskevista määräyksistä ei riitä turvaamaan kaava-alueen rakennetun ympäristön arvojen säilymistä alueen tulevissa maankäyttöhankkeissa.

Kaavaselostuksessa kohdassa 5.1 on kirjattu tätä kaavaa koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kohdasta puuttuu tavoite huolehtia valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvojen turvaamisesta. Tavoite koskee Pohjoissuunnan osayleiskaavaa Roukonperän asuinalueen osalta. Roukonperä on osa Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kyseinen valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite tulee kirjata kaavaselostukseen ja huolehtia sen toteutumisesta asianmukaisin, velvoittavin kaavamerkinnöin.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo on aikaisemmassa lausunnossaan edellyttänyt arkeologista inventointia, joka on tehty vuonna 2016 (Valkeakoski Pohjoissuunnan ja Keskustan osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi/Mikroliitti Oy). Selvitysluettelosta puuttuvat kuitenkin seuraavat arkeologiset tutkimukset, jotka tulee lisätä siihen:

Adel, Vadim 2006. Valkeakoski Roukko (Lotila). Historiallisen ajan kyläpaikan koekaivaus 2006. Pirkanmaan maakuntamuseo/Kulttuuriympäristöyksikkö.

Jussila, Timo 2002. Pirkanmaan historiallisen ajan muinaisjäännösten maastoinventointi 2002. Tampereen museot maakunnallinen yksikkö.

Jäkärä, Tiina 2008. Valkeakoski Vanhakylä. Historiallisen ajan kylätontin koekaivaus. Pirkanmaan maakuntamuseo/Kulttuuriympäristöyksikkö.

Järvinen, Tähtitalvikki 1999. Valkeakosken inventointi. Maakunnallinen yksikkö. Tampereen museot.

Luoto, Kalle 2011. Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet. Pirkanmaan maakuntamuseo 2011.

Luoto, Kalle 2007. Valkeakoski Vanhakylä kylätontin koekaivaus ja inventointi elokuussa 2007. Pirkan-maan maakuntamuseo/Kulttuuriympäristöyksikkö.

Rinta-Porkkunen, Nina 2002. Raportti historiallisesta karttaselvityksestä. Pirkanmaan maakuntamuseo 2002. 

Raportissa (Valkeakoski Pohjoissuunnan ja Keskustan osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi/Mikroliitti Oy) on esitetty, että kohteelta Roukko (Vanhakylä) historiallinen kylänpaikka poistettaisiin muinaisjäännösstatus. Tämä kohde on numero 6 liitekartassa 1 ja kohde 14 inventointiraportissa. Perusteluna esitetään, ettei sitä ole tarkoin paikannettu, eikä maastossa todettu. Tämän kohteen osalta kyseinen inventointi ei ole riittävä, eikä sen perusteella voida poistaa muinaisjäännösstatusta.

Osayleiskaavassa kulttuuriympäristön kohteet on sijoitettu omalle liitekartalleen, joka mainitaan pääkartan yleismääräyksessä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kohteet tulee huomioida varsinaisella kaavakartalla, jotta sitä koskevien merkintöjen lainvoimaisuus tulee varmistettua. Teknisenä ratkaisuna kaava voidaan esittää useammalla, samanarvoisella kartalla.  Liitekartan 1 väliotsikko mahdolliset muinaisjäännökset ja muut kohteet tulee korvata termillä muut kulttuuriperintökohteet ja ohje asemakaavamääräyksiä varten alaotsikossa tulee korvata termi muut kohteet termillä muut kulttuuriperintökohteet.

Kaava-alueella sijaitsee neljä kiinteää muinaisjäännöstä. Juusonranta 1 (muinaisjäännösrekisterin tunnus 908010042) on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee ainakin osittain veden alla Lotilanjärven luoteispäässä, Juusonrannan asuinalueen eteläpuolella. Juusonranta 2 (tunnus 908010043) on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee pellolla noin 340 m etelään Patruunantien ja Lempääläntien risteyksestä kohdassa, jossa pelto laskee luoteeseen kohti Korentiojan tekemää mutkaa. Osittain kaava-alueella on kiinteä muinaisjäännös Korentinoja (tunnus 1000024624). Kyseessä on historiallinen kulkuväylä ja siihen liittyvä sillan raunio, joka on jäänyt käytöstä viimeistään 1900-luvun alkupuolella. Roukko (Lotila) (tunnus 1000002021) on autioitunut historiallisen ajan kylänpaikka. Keskiaikaisissa ja uuden ajan alun kirjallisissa lähteissä mainitut, autioituneet asuinpaikat ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tämä kohde on merkitty liitekartassa ja selostuksessa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, merkintä tulee muuttaa kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

Muinaisjäännöskohteet merkitään kaavakartalle kohdemerkinnällä sm (Muinaismuistokohde) jonkin muun pääkäyttötarkoituksen alueelle. Kohdemerkintään liitetään määräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kiinteän muinaisjäännöksen ja suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty (MML 1 §, 4 §). Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto.” Kohdemerkinnällä kaavaan merkityt muinaisjäännökset voivat olla pinta-alaltaan huomattavan laaja-alaisia tai niiden laajuutta ei tunneta. Tällöin kaavamääräyksessä tulee olla maininta, että muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta.

Muinaisjäännösalueelle ei tule kaavassa lähtökohtaisesti osoittaa rakentamista. Roukko (Lotila) -muinaisjäännöksen alueelle sitä on osoitettu. Myös Juusonranta 2 -niminen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee osittain AP-alueella.  Jos merkinnät halutaan säilyttää, tulee asiasta neuvotella MML 13 § mukaisesti.

Osa kaava-alueella sijaitsevista arkeologisista kohteista, Lotila Gård (tunnus 1000032150) ja Eerola (tunnus 908000004), luokitellaan muiksi kulttuuriperintökohteiksi eivätkä ne ole muinaismuistolain rauhoittamia. Muut kulttuuriperintökohteet voidaan merkitä yleiskaavaan esimerkiksi merkinnällä s, jonka selitys ja määräys ovat Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet ja jäännökset on säilytettävä. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Kaavakarttaan on syytä merkitä myös pellolla oleva osa Lempäälä-Valkeakoski-tiestä, joka on muu kulttuuriperintökohde. Se tulee merkitä kaavaan merkinnällä s/historiallinen tielinja. Kohde merkintään liitetään määräys: Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostus työt on sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa.

Yllämainitut korjaukset tulee huomioida myös kaavan vaikutusten arviointia koskevassa luvussa sekä selostuksen osassa, jossa käsitellään kaava-alueen muinaisjäännöskantaa.

Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Kohdemerkinnöistä ja muista huomautetuista asioista esitetään järjestettäväksi työneuvottelu rakennetun ympäristön selvityksen valmistuttua, ennen kaavaehdotuksen nähtävillepanoa.