Tutkimushanke Ali-Mustala, Vesijohtolinjan kaivun valvonta mahdollisen kylätontin läheisyydessä 2014.

Takaisin Näytä Paikkatietoikkunan kartalla

Perustiedot

  •  
    Kunta:
    Pälkäne
    Nimi:
    Ali-Mustala, Vesijohtolinjan kaivun valvonta mahdollisen kylätontin läheisyydessä 2014.
    Hankkeen tyyppi:
    Koekaivaus
    Hankkeen lyhyt kuvaus:
    Museoviraston koekaivausryhmä tutki Pälkäneen historiallisen kylätontin alueelle suunnitellun vesijohtolinjan. Suunnitltu vesijohtolinja sijoittui lähes koko matkaltaan vanhan linjan kohdalle. Tutkimukset tehtiin koneellisen kaivutyön valvontana ja ojasta esiin tulleet ilmiöt kaivettiin lapiolla ja lastoilla. Linjan kohdalta ei havaittu mitään merkkejä historiallisen ajan asutuksesta, kylätontista, eikä sitä vanhemman ajan muinaisjännöksistä. Tutkittu alue on ollut pihamaana, peltona ja puutarhana, joiden muokkausten yhteydessä vanhat kulttuurikerrokset ovat tyhoutneet tai sekoittuneet. Tutkimuksissa havaitut resentit rakenteet ja ilmiöt dokumentoitiin.
    Vastuutaho/vastuuhenkilö:
    Simo Vanhatalo, Huk
    Hankkeen alkupvm:
    23.09.2014
    Hankkeen loppupvm:
    23.09.2014

Tekstitiedot

  •  
    Johdanto:
    Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden koekaivausryhmä sai tutkittavakseen Pälkäneen Ali-Mustalassa olevat Einola -ja Rauhala-nimiset tontit, joille oli suunniteltu vesijohdon uusiminen. Mahdollisen historillisen ajan kylätontin länsireuna sijoittui tutkittavan linjan kaakkoisosaan.
    Hankealue:
    Tutkimusalue sijaitsi 600 metriä pohjoiseen Pälkäneen uudesta kirkosta, Kirkkojärven pohjoispuolle. Pälkäneen rauniokirkko on kohteesta 430 metriä luoteeseen. Einolan rakennukset sijaitsevat Vanhankirkontien varrella tasaisen peltoalueen reunassa. Linjan luoteisosassa oli marjapensaita ja kaakkoisosa oli Rauhalan tilan peltoa.
    Aikaisemmat hankkeet:
    Katja Vuoristo kulttuurimaisema-alueen osainventointi 2004
    Menetelmät:
    Einolan päärakennuksen kaakkoispuolelle oli suunniteltu uusi vesijohto, joka vaihdetaan vanhan tilalle. Linja kulki päärakennuksesta Vanhakirkkotien ja Alikyläntien risteykseen, jossa oli kunnallisen vesijohdon liittymä. Maanomistaja toivoi, että kaivettava linja kiertäisi pihamaan reunassa kasvavat marjapensaat.

    Linjan reitti kohdistettiin liittymien ja sähkömagneettisen laitteen avulla vanhan vesijohdon kohdalle alle metrin tarkkuudella. Vesijohtolinja kaivettiin varovasti kaivinkoneen avustuksella ja tärkeissä havaintokohdissa käytettiin lapiota sekä lastoja. Koeoja ja siinä olleet havaintokohteet paikannettiin Garmin gps-laitteella, jonka pisteet tarkastettiin vielä mitoilla. Mittausten perusteella laadittiin maastokartan pohjalle 1:500 mittakaavainen yleiskartta, johon lisättiin korkeuskäyrät Maanmittauslaitoksen aineistosta. Tutkimusalue digikuvattiin ja maisemakuvista koostettiin panoraamakuvat Koeojan maaperässä näkyineistä läikistä, kuopista ja kiviesiintymistä kirjoitettiin muistiinpanot. Jälkitöiden aikana tarkastettiin digitalisoidut vanhat kartta-aineistot alueen maankäytön vaiheiden selvittämiseksi.

    Tulokset:
    Koeojan löydöttömyyden ja maaperässä nähtyjen ilmiöiden perusteella paikalla ei ole historialliseen kylätontiin viittaavia merkkejä. Koeojan kaakkoisosa on ollut peltona vielä 1980-luvulla. Myös päärakennuksen itäpuoleinen tontin osa on ollut peltona ja puutarhana.

    Koska uusi vesijohtolinja asennettiin vanhaan kaivettuun ojaan, on mahdollista, että vanhempaa ojaa kaivettaessa maamassat ovat päässees sekoittumaan, eikä kaikkia koeojassa näkyneitä ilmiöitä voida tulkita luotettavasti.

    Yhteenveto:
    Museoviraston koekaivausryhmä tutki Pälkäneen historiallisen kylätontin alueelle suunnitellun vesijohtolinjan. Suunnitltu vesijohtolinja sijoittui lähes koko matkaltaan vanhan linjan kohdalle. Tutkimukset tehtiin koneellisen kaivutyön valvontana ja ojasta esiin tulleet ilmiöt kaivettiin lapiolla ja lastoilla. Linjan kohdalta ei havaittu mitään merkkejä historiallisen ajan asutuksesta, kylätontista, eikä sitä vanhemman ajan muinaisjännöksistä. Tutkittu alue on ollut pihamaana, peltona ja puutarhana, joiden muokkausten yhteydessä vanhat kulttuurikerrokset ovat tyhoutneet tai sekoittuneet. Tutkimuksissa havaitut resentit rakenteet ja ilmiöt dokumentoitiin.
    Löydöt:
    Kivetön peltomaa, alue näkyy peltona vuoden 1971 ilmakuvassa ja vuoden 1975 painetussa peruskartassa.

    Vanhan pellon luoteisreunan täytetty oja ja peltotontin rajalinjalle osunut kivikuoppa tai oja.

    koeojan keskivaiheilta löytyi suorakaiteen muotoinen kuoppa tai kaivanto, jossa oli tummanharmaan, paikoin nokisen likamaan joukossa tiilenkappaleita, luun -ja puunkappaleita. Kuopassa ei ollut esineitä, kiviä tai selkeitä rakenteita, joiden avulla kuopan käyttötarkoitus olisi selvinnyt.

    Samantyyppinen kuoppa oli havaintopisteessä 4, mutta se oli pyöreähkö ja siinä oli runsaasti osittain hiiltynyttä puuta. Kyseessä on todennäköisesti jonkinlainen jätekuoppa.

    Koeojan luoteispäässä oli kaksi nyrkinkokoista kivistä muodostettua kivirivien tapaista rakennelmaa. Siinä ei ollut esineitä tai niiden katkelmia eikä mitään normaalista maaperästä poikkeavia värjäytymiä, joiden avulla selviäisi rakenteen käyttötarkoitus.

    Koeojan löydöttömyyden ja maaperässä nähtyjen ilmiöiden perusteella paikalla ei ole historialliseen kylätontiin viittaavia merkkejä. Koeojan kaakkoisosa on ollut peltona vielä 1980-luvulla. Myös päärakennuksen itäpuoleinen tontin osa on ollut peltona ja puutarhana.

    Koska uusi vesijohtolinja asennettiin vanhaan kaivettuun ojaan, on mahdollista, että vanhempaa ojaa kaivettaessa maamassat ovat päässees sekoittumaan, eikä kaikkia koeojassa näkyneitä ilmiöitä voida tulkita luotettavasti.

Arkeologiset kohteet

  • Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Muinaisjäännös­tunnus Muinaisjäännös­tyyppi Laji Ajoitus
    Avaa Pälkäne
     
      Onkkaala (Onkkaala) Ali-Mustala     1000003217 asuinpaikat
     
    mahdollinen muinaisjäännös historiallinen
     

Kartta