Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Maakuntamuseo on antanut hankkeesta edellisen lausunnon Diar. 646/2022 (23.09.2022) sekä osallistunut hanketta koskeviin neuvotteluihin ja ohjausryhmän kokouksiin. Aikaisemmassa lausunnossaan maakuntamuseo edellytti kiinteistöllä sijaitsevaa rakennusta koskevan selvitystiedon täydentämistä. Museo myös korosti sitä, että kaavalla tulee olemaan suoria kaupunkikuvallisia vaikutuksia lähialueella sijaitseviin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin ja alueisiin – erityisesti Tampereen rautatieasemaan ja Hämeekadun päätenäkymään sekä Tullikamariin, Pakkahuoneeseen ja entiseen Attilan kenkätehtaan rakennukseen ympäristöineen. Korkeaa rakentamista sisältävällä kaavalla todettiin olevan kaupunkikuvallisia ja maisemallisia vaikutuksia myös laajemmalle alueelle. Vaihtoehtoisten ratkaisujen tutkimisen, kattavan viitesuunnitelman ja havainneaineiston huolellisen laatimisen sekä siihen nojaavan perusteellisen vaikutustenarvioinnin painotettiin olevan kaavahankkeessa kulttuuriympäristöarvojen huomioimisen näkökulmasta avainasemassa. Maakuntamuseo korosti lisäksi, että suunnittelussa on varmistettava yleisen korkean laadun lisäksi se, etteivät alueen arvot ja ymmärrettävyys heikkene. Näiltä osin maakuntamuseo viittaa aikaisempaan lausuntoonsa.

Kaavaselostuksen kappaleessa 1.3.3 Kulttuuriympäristö, on annettu hieman lisätietoja vuonna 1990 valmistuneesta liikerakennuksesta. Varsinaista arkkitehtonista tai kaupunkikuvallista tarkastelua ei ole tehty. Kaavaselostusta on syytä täydentää tältä osin, jotta rakennuksen purkamisen vaikutukset voidaan huomioida vaikutustenarvioinnissa. Kaavaselostuksen luonnoksessa purkamista ei ole vielä lainkaan huomioitu.

Valmisteluvaiheessa on laadittu kaksi aidosti vaihtoehtoista kaavaluonnosta, mitä maakuntamuseo pitää myönteisenä kaavan jatkokehittelyn kannalta. Vaihtoehdossa 1 (VE1) on 7-kerroksisen jalustaosan päällä lamellimainen itä-länsi -suuntainen, 23-kerroksinen torni.  Vaihtoehdossa 2 (VE2) rakennuksen torniosa on pohjamuodoltaan neliömäinen ja sitä on käännetty hieman jalustaosan koordinaatistoon nähden. Torniosa on kaksi kerrosta korkeampi ja jalustaosa yhden kerroksen matalampi kuin vaihtoehdossa 1. Jalustaosan räystäskorkeus on VE2:ssa sovitettu Tullikamarin räystäskorkeuteen. Rakennusten korkeutta ohjataan lisäksi kattopihojen perustason sekä rakennusten ja rakenteiden ylimpiä sallittuja korkeusasemia osoittavin merkinnöin. VE1:ssä torniosa sijaitsee lähempänä rakennuksen Tullikamarin puoleisesta päätyä ja VE2:ssa Ratapihankadun puolella. Suurimman sallitun kerrosluvun osoittavat merkinnät puuttuvat vielä kaavaluonnoksista, joissa on ainoastaan asuintilojen sijoittamista ylimpiin kerroksiin ohjaavat merkinnät.

Molemmissa vaihtoehdoissa on huomioitu rakennetun kulttuuriympäristön arvot pääkäyttötarkoitusta koskevassa kaavamääräyksessä C-8: Keskustatoimintojen korttelialue, jolle saadaan sijoittaa kulttuuriympäristöön soveltuvaa liike-, toimisto-, palvelu- ja asuintilaa sekä ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Lisäksi korttelialuetta koskee merkintä ym-12: Uudisrakennuksen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sijaintiin historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävässä ympäristössä. Maakuntamuseo katsoo, että kulttuuriympäristöarvojen huomioiminen C-8 -merkinnän kaavamääräyksessä on myönteistä. Myös ym-12 merkintä on tarpeellinen ja sisällöltään oikean suuntainen, mutta jättää paljon tulkinnanvaraa. Maakuntamuseo esittää edelleen tutkittavaksi, miten kaavan rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvia kielteisiä kaupunkikuvallisia vaikutuksia voitaisiin lieventää uudisrakentamisen arkkitehtuuria ohjaavilla kaavamääräyksillä. Asemakaavan ja sen viitesuunnitelmien jatkokehittelyssä on syytä edelleen tarkastella Itsenäisyydenkatu 2:n uudisrakennuksen massoittelua, muotokieltä, aukotusta sekä väri- ja materiaalimaailmaa, ja pyrkiä varmistamaan, että rautatieasema erottuu Hämeenkadulta katsottuna jatkossakin selkeästi omana kokonaisuutenaan.

Kummastakin vaihtoehdosta on laadittu viitesuunnitelmat, joissa on havainnollistettu suunnitellun uudisrakennuksen sijoittumista suhteessa ympäröivään rakennuskantaan. Vaihtoehtoja on vertailtu kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Kaavan toteutumisella on todettu olevan vaikutuksia kaukomaisemaan, jossa tontin korkean rakentamisen on kuitenkin todettu liittyvän radanvarren alueen muuhun korkeaan rakentamiseen. Vaihtoehtojen 1 ja 2 kaukomaisemaan ja -näkymiin kohdistuvien vaikutusten ei ole katsottu eroavan merkittävästi toisistaan. Vireillä olevaan Kantakaupungin vaiheyleiskaavaan liittyvä korkean rakentamisen selvitys on valmistumassa asemakaavan vireilläolon aikana. Päivitetty selvitys on syytä huomioida kaavan, havainneaineiston ja vaikutustenarvioinnin jatkokehittelyssä.

Kaavan merkittävimpien kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten on todettu kohdistuvan tontin lähialueille, jossa myös vaihtoehtojen 1 ja 2 väliset erot korostuvat. Vaikutustenarvioinnissa on vertailtu vaihtoehtojen kaupunkikuvallisia vaikutuksia Hämeenkadulta, Itsenäisyydenkadulta ja Ratapihankadulta katsottuna. Hämeenkadulta avautuvaa päätenäkymää voidaan pitää merkittävimpänä yksittäisenä näkymäsuuntana. Molemmissa vaihtoehdoissa rakennuksen korkea osa sijoittuu lähes suoraan Hämeenkadun itäiseksi päätteeksi ja samaan linjaan rautatieaseman pääjulkisivun suuren ikkuna-aiheen kanssa. VE1:n mukaisen tornin pääty näyttää rautatieaseman taustalla huomattavasti sirommalta ja muodostaa luontevamman parin aseman kellotornille. VE2:ssa sama julkisivu on leveämpi ja sijaitsee lähempänä asemaa, sijoittuen juuri aseman suuren ikkunan kohdalle. Tällaisena se antaa selvästi vaihtoehtoa 1 massiivisemman ja raskaamman vaikutelman. Kellotorni jää kokonaiskuvassa alisteisempaan asemaan. VE1:n heikkoutena voidaan pitää sitä, että se näyttäytyy Ratapihankadulta katsottuna leveänä ja massiivisena. Näkymäsuuntana tämä ei kuitenkaan ole yhtä merkittävä kuin Hämeenkatu tai Itsenäisyydenkatu. Matalan rakennusosan räystäslinjan sovittaminen Tullikamarin räystäslinjaan VE2:ssa on hyvä ratkaisu. Maakuntamuseo esittää tutkittavaksi, voisiko vaihtoehtojen 1 ja 2 parhaita puolia yhdistää samaan kaavaluonnokseen.

Vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole vielä tarkemmin analysoitu suhteessa Tullikamarinaukion asemakaavamuutoksen mukaiseen uudisrakentamiseen. Myös havainnekuvat Tullikamarin aukiolta puuttuvat. Maakuntamuseo toteaa, että havainneaineistoa ja samalla vaikutustenarviointia tulee vielä näiltä osin täydentää.

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Maakuntamuseo on antanut hankkeesta edellisen lausunnon Diar. 646/2022 (23.09.2022) sekä osallistunut hanketta koskeviin neuvotteluihin ja ohjausryhmän kokouksiin. Aikaisemmassa lausunnossaan maakuntamuseo edellytti kiinteistöllä sijaitsevaa rakennusta koskevan selvitystiedon täydentämistä. Museo myös korosti sitä, että kaavalla tulee olemaan suoria kaupunkikuvallisia vaikutuksia lähialueella sijaitseviin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin ja alueisiin – erityisesti Tampereen rautatieasemaan ja Hämeekadun päätenäkymään sekä Tullikamariin, Pakkahuoneeseen ja entiseen Attilan kenkätehtaan rakennukseen ympäristöineen. Korkeaa rakentamista sisältävällä kaavalla todettiin olevan kaupunkikuvallisia ja maisemallisia vaikutuksia myös laajemmalle alueelle. Vaihtoehtoisten ratkaisujen tutkimisen, kattavan viitesuunnitelman ja havainneaineiston huolellisen laatimisen sekä siihen nojaavan perusteellisen vaikutustenarvioinnin painotettiin olevan kaavahankkeessa kulttuuriympäristöarvojen huomioimisen näkökulmasta avainasemassa. Maakuntamuseo korosti lisäksi, että suunnittelussa on varmistettava yleisen korkean laadun lisäksi se, etteivät alueen arvot ja ymmärrettävyys heikkene. Näiltä osin maakuntamuseo viittaa aikaisempaan lausuntoonsa.

Kaavaselostuksen kappaleessa 1.3.3 Kulttuuriympäristö, on annettu hieman lisätietoja vuonna 1990 valmistuneesta liikerakennuksesta. Varsinaista arkkitehtonista tai kaupunkikuvallista tarkastelua ei ole tehty. Kaavaselostusta on syytä täydentää tältä osin, jotta rakennuksen purkamisen vaikutukset voidaan huomioida vaikutustenarvioinnissa. Kaavaselostuksen luonnoksessa purkamista ei ole vielä lainkaan huomioitu.

Valmisteluvaiheessa on laadittu kaksi aidosti vaihtoehtoista kaavaluonnosta, mitä maakuntamuseo pitää myönteisenä kaavan jatkokehittelyn kannalta. Vaihtoehdossa 1 (VE1) on 7-kerroksisen jalustaosan päällä lamellimainen itä-länsi -suuntainen, 23-kerroksinen torni.  Vaihtoehdossa 2 (VE2) rakennuksen torniosa on pohjamuodoltaan neliömäinen ja sitä on käännetty hieman jalustaosan koordinaatistoon nähden. Torniosa on kaksi kerrosta korkeampi ja jalustaosa yhden kerroksen matalampi kuin vaihtoehdossa 1. Jalustaosan räystäskorkeus on VE2:ssa sovitettu Tullikamarin räystäskorkeuteen. Rakennusten korkeutta ohjataan lisäksi kattopihojen perustason sekä rakennusten ja rakenteiden ylimpiä sallittuja korkeusasemia osoittavin merkinnöin. VE1:ssä torniosa sijaitsee lähempänä rakennuksen Tullikamarin puoleisesta päätyä ja VE2:ssa Ratapihankadun puolella. Suurimman sallitun kerrosluvun osoittavat merkinnät puuttuvat vielä kaavaluonnoksista, joissa on ainoastaan asuintilojen sijoittamista ylimpiin kerroksiin ohjaavat merkinnät.

Molemmissa vaihtoehdoissa on huomioitu rakennetun kulttuuriympäristön arvot pääkäyttötarkoitusta koskevassa kaavamääräyksessä C-8: Keskustatoimintojen korttelialue, jolle saadaan sijoittaa kulttuuriympäristöön soveltuvaa liike-, toimisto-, palvelu- ja asuintilaa sekä ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Lisäksi korttelialuetta koskee merkintä ym-12: Uudisrakennuksen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sijaintiin historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävässä ympäristössä. Maakuntamuseo katsoo, että kulttuuriympäristöarvojen huomioiminen C-8 -merkinnän kaavamääräyksessä on myönteistä. Myös ym-12 merkintä on tarpeellinen ja sisällöltään oikean suuntainen, mutta jättää paljon tulkinnanvaraa. Maakuntamuseo esittää edelleen tutkittavaksi, miten kaavan rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvia kielteisiä kaupunkikuvallisia vaikutuksia voitaisiin lieventää uudisrakentamisen arkkitehtuuria ohjaavilla kaavamääräyksillä. Asemakaavan ja sen viitesuunnitelmien jatkokehittelyssä on syytä edelleen tarkastella Itsenäisyydenkatu 2:n uudisrakennuksen massoittelua, muotokieltä, aukotusta sekä väri- ja materiaalimaailmaa, ja pyrkiä varmistamaan, että rautatieasema erottuu Hämeenkadulta katsottuna jatkossakin selkeästi omana kokonaisuutenaan.

Kummastakin vaihtoehdosta on laadittu viitesuunnitelmat, joissa on havainnollistettu suunnitellun uudisrakennuksen sijoittumista suhteessa ympäröivään rakennuskantaan. Vaihtoehtoja on vertailtu kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Kaavan toteutumisella on todettu olevan vaikutuksia kaukomaisemaan, jossa tontin korkean rakentamisen on kuitenkin todettu liittyvän radanvarren alueen muuhun korkeaan rakentamiseen. Vaihtoehtojen 1 ja 2 kaukomaisemaan ja -näkymiin kohdistuvien vaikutusten ei ole katsottu eroavan merkittävästi toisistaan. Vireillä olevaan Kantakaupungin vaiheyleiskaavaan liittyvä korkean rakentamisen selvitys on valmistumassa asemakaavan vireilläolon aikana. Päivitetty selvitys on syytä huomioida kaavan, havainneaineiston ja vaikutustenarvioinnin jatkokehittelyssä.

Kaavan merkittävimpien kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten on todettu kohdistuvan tontin lähialueille, jossa myös vaihtoehtojen 1 ja 2 väliset erot korostuvat. Vaikutustenarvioinnissa on vertailtu vaihtoehtojen kaupunkikuvallisia vaikutuksia Hämeenkadulta, Itsenäisyydenkadulta ja Ratapihankadulta katsottuna. Hämeenkadulta avautuvaa päätenäkymää voidaan pitää merkittävimpänä yksittäisenä näkymäsuuntana. Molemmissa vaihtoehdoissa rakennuksen korkea osa sijoittuu lähes suoraan Hämeenkadun itäiseksi päätteeksi ja samaan linjaan rautatieaseman pääjulkisivun suuren ikkuna-aiheen kanssa. VE1:n mukaisen tornin pääty näyttää rautatieaseman taustalla huomattavasti sirommalta ja muodostaa luontevamman parin aseman kellotornille. VE2:ssa sama julkisivu on leveämpi ja sijaitsee lähempänä asemaa, sijoittuen juuri aseman suuren ikkunan kohdalle. Tällaisena se antaa selvästi vaihtoehtoa 1 massiivisemman ja raskaamman vaikutelman. Kellotorni jää kokonaiskuvassa alisteisempaan asemaan. VE1:n heikkoutena voidaan pitää sitä, että se näyttäytyy Ratapihankadulta katsottuna leveänä ja massiivisena. Näkymäsuuntana tämä ei kuitenkaan ole yhtä merkittävä kuin Hämeenkatu tai Itsenäisyydenkatu. Matalan rakennusosan räystäslinjan sovittaminen Tullikamarin räystäslinjaan VE2:ssa on hyvä ratkaisu. Maakuntamuseo esittää tutkittavaksi, voisiko vaihtoehtojen 1 ja 2 parhaita puolia yhdistää samaan kaavaluonnokseen.

Vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole vielä tarkemmin analysoitu suhteessa Tullikamarinaukion asemakaavamuutoksen mukaiseen uudisrakentamiseen. Myös havainnekuvat Tullikamarin aukiolta puuttuvat. Maakuntamuseo toteaa, että havainneaineistoa ja samalla vaikutustenarviointia tulee vielä näiltä osin täydentää.

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.