Vanha maantie, Vehkapuntarin kohdalla nykyinen Puntarinraitti, on merkitty jo 1700-luvun lopussa laadituille isojakokartoille, mutta se lienee muodostunut jo paljon tätä aiemmin. Tielinja ja sen maastoa mukaileva profiili ovat säilyneet verrattain hyvin, vaikka soratietä on 1900-luvulla kunnostettu ja hieman levennetty. 1800-luvulta alkaen raitin varteen alkoi kehittyä tiheä raitinvarsiasutus, johon kuului pieniä tiloja, torppia, mäkitupia ja käsityöläisten itsellismökkejä sekä 1920-luvusta lähtien ajalle tyypillisiä asuin- ja liikerakennuksia. Lisäksi raitilla sijaitsee 1906 toimintansa aloittanut Kuhmalahden meijeri (E).

Pienistä tiloista, torpista, mäkituvista ja käsityöläisten itsellismökeistä on Puntarinraitilla säilynyt Auvola (A), Haavisto (B), Kalliola (C), Laitamo (G), Mattila (H), Myötämaa (I), Pihlajamäki (K), Riihimäki (L) ja Wälikkö (M). Raitinvarren pihapiireissä on paritupatyyppisen asuinrakennuksen tai pienen huoneen ja keittiön mökin lisäksi usein säilynyt myös hirsirunkoisia piharakennuksia. Mittakaavaltaan edellistä suurempia ovat 1920-luvulla rakennetut liike- ja asuinrakennukset, joista jäljellä ovat vastakkaisilla puolilla raittia sijaitsevat Kuhmalahden apteekki (D) ja Osuuskauppa (J).

Alueen luoteispäässä on Jussilan kantatilasta halkomisen seurauksena syntyneen Yli-Jussilan (N) pihapiirin jäänteet. Kaakkoispäässä raitti yhtyy maantiehen 325 1950-luvulla rakennetun Kuhmalahden urheilukentän (F) kohdalla.

Vehkajärven asema pitäjän keskuksena alkoi heiketä 1900-luvun puolivälissä, kun laivaliikenteen merkitys väheni, Kangasalta Kuhmoisiin vievä maantie 325 valmistui ja uusi kuntakeskus alkoi muodostua Pohjan kylään.

Arvoalueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja/tai maisemallisesti merkittävät kohteet:

A. Auvola, Puntarinraitti 31, 211-496-3-20: Vehkapuntarin kylän kantatalosta Iso-Annalasta 1922 itsenäistynyt torppa tai mäkitupa. Auvola sijaitsee aivan Puntarinraitin varressa, tien eteläpuolella. Pihapiiriin kuuluu 1900-luvun alussa rakennetut paritupatyyppinen asuinrakennus, pieni riviaitta, lato ja sauna. Pihassa kasvaa kookkaita iäkkäitä puita, sireeniä, omenapuita ja perennoja. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä pihapiiri.

B. Haavisto, Puntarinraitti 41, 211-496-1-18: Vehkapuntarin kylän kantatalosta Ala-Hinkkalasta 1923 itsenäistynyt torppa tai mäkitupa. Haavisto sijaitsee aivan Puntarinraitin varressa, tien eteläpuolella. Pihapiiriin kuuluu hirsinen riviaitta, noppamainen puolitoistakerroksinen asuinrakennus (1947), liiteri, sauna ja autotalli. Maisemallisesti merkittävä osa raitinvarsiasutusta.

C. Kalliola, Puntarinraitti 35, 211-496-1-19: Vehkapuntarin kylän kantatalosta Ala-Hinkkalasta 1923 itsenäistynyt torppa tai mäkitupa. Kalliola sijaitsee Puntarinraitin eteläpuolella, lyhyen raitilta erkanevan pihatien päässä. Pihapiiriin kuuluu 1900-luvun alussa rakennetut noppamainen puolitoistakerroksinen asuinrakennus, vaja, lato ja sauna. Puuston suojaamassa pihassa kasvaa sireeniä, omenapuita ja perennoja. Sosiaalihistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä pihapiiri.

D. Kuhmalahden apteekki, Puntarinraitti 52, 211-496-10-0: Vehkapuntarin kylän kantatalosta Iso-Annalasta 1924 Kuhmalahden apteekkia varten erotettu kiinteistö. Entinen apteekki sijaitsee aivan Puntarinraitin varressa tien pohjoispuolella, itäpuolella on entinen meijeri ja vastapäätä entinen osuuskauppa. Pihapiiriin kuuluu 1920-luvun puolivälissä rakennetut puolitoistakerroksinen asuin- ja liikerakennus, piharakennus ja maakellari sekä 1950-60-luvun uudisrakennus. Pihassa kasvaa kookasta puustoa, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Talous- ja sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä pihapiiri.

E. Kuhmalahden meijeri, Puntarinraitti 50, 211-496-3-4: Vehkapuntarin kylän kantatalosta Iso-Annalasta 1906 Kuhmalahden osuusmeijeriä varten erotettu kiinteistö. Entinen meijeri sijaitsee aivan Puntarinraitin varressa tien pohjoispuolella, länsipuolella on entinen apteekki ja vastapäätä entinen osuuskauppa. Tonttia ja meijeriä on laajennettu 1926. Pihapiiriin kuuluu kookas puolitoistakerroksinen asuinrakennus ja osin puu- osin punatiilirunkoinen entinen meijerirakennus. Talous- ja sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä pihapiiri.

F. Kuhmalahden urheilukenttä, Pohjantie 534, 211-496-3-62, 211-496-1-47: Vehkapuntarin urheilukenttä on rakennettu 1950-luvun alussa. Maat kenttää varten on lohkottu Iso-Annalan ja Yli-Hinkkalan tiloista. Kenttä sijaitsee aivan Pohjantien (maantien 325) reunassa, tien pohjoispuolella, Puntarinraitin alussa. Kenttä on nurmipintainen ja sitä kiertää sorapintainen juoksurata. Kentän pohjoispäässä on pieni huoltorakennus ja itäreunalla ulkohuonerakennus. Sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde.

G. Laitamo, Puntarinraitti 4, 211-496-3-16: Vehkapuntarin kylän kantatalosta Vähä-Annalasta 1922 itsenäistynyt torppa tai mäkitupa. Laitamo sijaitsee Puntarinraitin alkupäässä, tien pohjoispuolella. Pihapiiriin kuuluu 1900-luvun alussa rakennetut huoneen ja keittiön pikkutalo ja sauna sekä uudemmat liiteri, sauna ja ulkohuone. Puuston suojaamassa pihassa kasvaa sireeniä ja perennoja. Sosiaalihistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä pihapiiri.

H. Mattila, Pohjantie 610, 211-496-1-36: Vehkapuntarin kylän kantatalosta Ala-Hinkkalasta 1937 lohkottu tila. Mattila sijaitsee mäellä Puntarinraitin ja Pohjantien (maantie 325) välissä. Kiinteistössä on kaksi eri-ikäistä asuinrakennusta, joiden ympärille muodostuu omat pihapiirit. Koillisosassa on 1900-luvun alussa rakennetut paritupatyyppinen asuinrakennus, karjasuoja, liiteri, sauna, maakellari ja riihi ja sen länsipuolella 1940-50-luvulla rakennetut puolitoistakerroksinen asuinrakennus, karjasuoja sekä 3 muuta talousrakennusta. Pihapiirien välistä kulkee kapea hiekkatie Puntarinraitilta Pohjantielle. Sosiaalihistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä kohde.

I. Myötämaa, Uittomiehentie 40, 211-496-3-1: Vehkapuntarin kylän kantatalosta Iso-Annalasta 1922 itsenäistynyt mäkitupa. Myötämaa sijaitsee Uittomiehentien varressa, tien itäpuolella. Pihapiiriin kuuluu 1900-luvun alussa rakennetun maalattiaisen pirtin tilalle 1940-luvulla siirretyn rakennuksen hirsistä koottu ja myöhemmin laajennettu lyydia Martikaisen huoneen ja keittiön pikkutalo ja myöhemmin paikalle tuotu tynnyrisauna. Maisemallisesti merkittävä osa raitinvarsiasutusta.

J. Osuuskauppa, Puntarinraitti 49, 211-496-1-26: Vehkapuntarin kylän kantatalosta Ala-Hinkkalasta 1926 Kuhmalahden osuuskauppaa varten erotettu kiinteistö. Entinen osuuskauppa sijaitsee aivan Puntarinraitin varressa tien eteläpuolella, entistä apteekkia ja meijeriä vastapäätä. Tiiviisti rakennettuun pihapiiriin kuuluu 1920-luvun lopulla rakennetut puolitoistakerroksinen asuin- ja liikerakennus sekä kaksi kookasta piharakennusta. Talous- ja sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

K. Pihlajamäki, Puntarinraitti 40, 211-496-3-78: Vehkapuntarin kylän kantatalosta Iso-Annalasta 1925 itsenäistynyt mäkitupa. Pihlajamäki sijaitsee Puntarinraitin varressa tien pohjoispuolella. Pihapiiriin kuuluu pienehkö asuinrakennus, sauna, liiteri ja ulkohuone. Maisemallisesti merkittävä osa raitinvarsiasutusta.

L. Riihimäki, Puntarinraitti 14, 211-496-3-111: Vehkapuntarin kylän kantatalosta Iso-Annalasta erotettu kiinteistö. Riihimäki sijaitsee Puntarinraitin varressa tien pohjoispuolella. Pihapiiriin kuuluu 1900-luvun alkupuolella rakennettu pienehkö puolitoistakerroksinen asuinrakennus sekä nuoremmat sauna ja liiteri. Maisemallisesti merkittävä osa raitinvarsiasutusta.

M. Wälikkö, Puntarinraitti 58, 211-496-3-40: Vehkapuntarin kylän kantatalosta Iso-Annalasta 1926 erotettu kiinteistö. Wälikkö sijaitsee aivan Puntarinraitin ja Uittomiehentien kulmauksessa. Pihapiiriin kuuluu 1800-luvun lopussa rakennettuje pirtin ja saunan tilalle 1940-luvun alussa rakennettu puolitoistakerroksinen asuinrakennus sekä 1950-luvulla rakennettu piharakennus, jossa on sauna ja saunakamari (liiteriosa on vanhempi) sekä maakellari. Pihassa kasvaa sireeniä, omenapuita ja perennoja. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

N. Yli-Jussila, Puntarinraitti 68, 211-496-1-2: Jussila on Vehkapuntarin kylän kantatalo, joka on 1796 halottu Yli-Jussilaksi ja Ala-Jussilaksi. Yli-Jussila siirrettiin isonjaon yhteydessä 1800-luvun alussa nykyiselle paikalleen Puntarinraitin ja Uittomiehentien kulmaukseen ahtaasti rakennetusta kyläkeskuksesta nykyisen Ala-Hinkkalan tuntumasta. Pihapiiriin kuuluu kookas 1800-luvulla rakennettu hirsipintainen päärakennus sauna ja vanha riihi sekä nuorempia konehalleja ja kuivuri. Pihassa on paikoin jäljellä kookasta puustoa ja puutarhakasvillisuutta. Päärakennus on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä osa raitinvarsiasutusta.

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Raitio, Raine: Kuhmalahden historia 3, 1865-1995. Kuhmalahden kunta, 1996.

Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1957. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Tiluskartta 1799. Kansallisarkisto.

Isojakokartta 1799-1853. Kansallisarkisto.