Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Ruohokuja 4:ssä sijaitsee 1929 valmistunut omakotitalo. Ruohokujan ympäristössä sijaitsee useita muitakin 1900-luvun alkuvuosikymmenten pientaloja, jotka edustavat Vehmaisten aseman ympäristöön syntyneen asuinalueen varhaista rakennuskantaa. Alueen kulttuurihistoriallisia arvoja on tutkittu osana Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, 2019) -selvitystä. Kyseinen selvitys on syytä lisätä hankkeen lähtötietoaineistoihin. Selvityksen mukaan Vehmaisten ympäristön palstoittamalla syntyneistä pihapiireistä ei ole enää jäljellä sellaisia kokonaisuuksia, jotka olisivat kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan erityisen merkittäviä. Ruohokujan lähiympäristössä on kuitenkin tunnistettavissa tähän nykyisen asuinalueen varhaiseen kehitykseen liittyviä piirteitä, joiden jatkumoa on hyvä tukea myös tulevaisuudessa. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tontin jakaminen on alueen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollista. Kaavaratkaisun tulisi tukea tontin nykyisen asuinrakennuksen säilymistä. Käytettävissä olevien tietojen mukaan tämä vaikuttaisi mahdolliselta, mutta kaavan aineistot ovat tältä osin ristiriitaisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavan sanotaan edellyttävän nykyisen rakennuksen purkamista, mutta kaavaselostusluonnoksessa vanhan rakennuksen säilyminen esitetään sekä mahdollisena että mahdottomana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaavaselostusta tulee näin ollen korjata kaavan tavoitteiden osalta niin, että tavoitteeksi kirjataan vanhan rakennuksen säilymisen mahdollistaminen.
Kaavaratkaisuksi on esillä kaksi vaihtoehtoa: kirveenvarsiratkaisuun perustuva VE1 ja rinnakkaisiin tontteihin perustuva VE2. Molemmissa vaihtoehdoissa perusratkaisu on sama, eli tontin perälle sijoittuisi uusi asuinrakennus. Näin ollen molemmat vaihtoehdot ovat lähtökohtaisesti mahdollisia. Kaavaratkaisua tulisi kuitenkin vielä kehittää niin, että se ohjaisi tonttien uudisrakentamista alueen perinteiset ominaispiirteet huomioivaan suuntaan. Alueelle ovat tyypillisiä vehreät puutarhapihat ja vanhalle rakennuskannalle rakennusten puolitoistakerroksisuus, harjakattoisuus ja kompakti muoto. Asuin- ja piharakennukset ovat selvästi toisistaan erillään. Näiden piirteiden vaalimisen lisäksi on syytä harkita myös katuvarteen sijoittuvan piharakennuksen sijoittelun tarkempaa ohjaamista määräämällä sen harjan suunta niin että rakennuksen pitkä sivu ei sijoitu kadun myötäisesti.
Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Ruohokuja 4:ssä sijaitsee 1929 valmistunut omakotitalo. Ruohokujan ympäristössä sijaitsee useita muitakin 1900-luvun alkuvuosikymmenten pientaloja, jotka edustavat Vehmaisten aseman ympäristöön syntyneen asuinalueen varhaista rakennuskantaa. Alueen kulttuurihistoriallisia arvoja on tutkittu osana Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, 2019) -selvitystä. Kyseinen selvitys on syytä lisätä hankkeen lähtötietoaineistoihin. Selvityksen mukaan Vehmaisten ympäristön palstoittamalla syntyneistä pihapiireistä ei ole enää jäljellä sellaisia kokonaisuuksia, jotka olisivat kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan erityisen merkittäviä. Ruohokujan lähiympäristössä on kuitenkin tunnistettavissa tähän nykyisen asuinalueen varhaiseen kehitykseen liittyviä piirteitä, joiden jatkumoa on hyvä tukea myös tulevaisuudessa. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tontin jakaminen on alueen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollista. Kaavaratkaisun tulisi tukea tontin nykyisen asuinrakennuksen säilymistä. Käytettävissä olevien tietojen mukaan tämä vaikuttaisi mahdolliselta, mutta kaavan aineistot ovat tältä osin ristiriitaisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavan sanotaan edellyttävän nykyisen rakennuksen purkamista, mutta kaavaselostusluonnoksessa vanhan rakennuksen säilyminen esitetään sekä mahdollisena että mahdottomana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaavaselostusta tulee näin ollen korjata kaavan tavoitteiden osalta niin, että tavoitteeksi kirjataan vanhan rakennuksen säilymisen mahdollistaminen.
Kaavaratkaisuksi on esillä kaksi vaihtoehtoa: kirveenvarsiratkaisuun perustuva VE1 ja rinnakkaisiin tontteihin perustuva VE2. Molemmissa vaihtoehdoissa perusratkaisu on sama, eli tontin perälle sijoittuisi uusi asuinrakennus. Näin ollen molemmat vaihtoehdot ovat lähtökohtaisesti mahdollisia. Kaavaratkaisua tulisi kuitenkin vielä kehittää niin, että se ohjaisi tonttien uudisrakentamista alueen perinteiset ominaispiirteet huomioivaan suuntaan. Alueelle ovat tyypillisiä vehreät puutarhapihat ja vanhalle rakennuskannalle rakennusten puolitoistakerroksisuus, harjakattoisuus ja kompakti muoto. Asuin- ja piharakennukset ovat selvästi toisistaan erillään. Näiden piirteiden vaalimisen lisäksi on syytä harkita myös katuvarteen sijoittuvan piharakennuksen sijoittelun tarkempaa ohjaamista määräämällä sen harjan suunta niin että rakennuksen pitkä sivu ei sijoitu kadun myötäisesti.
Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.