Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Mäntän Energian vuonna 1935 valmistunut tiilipiippu on 112 metriä korkea ja sijaitsee tehdasalueen pohjoisreunalla samanikäisen punatiilisen lämpövoimakeskuksen yhteydessä. Molempien suunnittelija on arkkitehti W. G. Palmqvist. Savupiippua on lyhennetty alkuperäisestä 116 metrin korkeudestaan vuonna 1997. Tiilipiippu toimi voimalaitoksen piippuna vuoteen 2017, jolloin otettiin käyttöön uusi savukaasupesuri ja savukaasut alettiin johtaa uuden teräksisen piipun kautta. Uusi piippu sijaitsee noin 30 metrin etäisyydellä vanhasta piipusta. Vanhaa tiilipiippua pidettiin tämän jälkeen lämpimänä yhden vuoden ajan, minkä jälkeen se on ollut käyttämätön. Kylmillään olevassa tiilipiipussa on havaittu rapautumista ja halkeamia. Lisäksi uuden pesurin tuottamat savukaasut ohjautuvat ajoittain tiilipiipun suuntaan aiheuttaen kosteuden tiivistymistä piipun pintaan. Talvisin kosteus jäätyy jääkuoreksi piipun pintaan ja suuriksi jäämassoiksi huoltotasoon. Toistuva jäätymis-sulamisprosessi on edistänyt piipun vaurioita, ja irtoava jää ja tiilenkappaleet aiheuttavat putoillessaan turvallisuusriskin piipun ympäristössä. Pirkanmaan maakuntamuseo on osallistunut kohteessa järjestettyyn katselmukseen 8.2.2019 ja tutustunut Mäntän Energia Oy:n toimittamaan lausuntoon voimalaitoksen tiilirakenteisen savupiipun kunnosta (Sweco Rakennetekniikka oy 11.3.2019).

Kylmilleen jääneen tiilipiipun rapautuminen on normaali ja odotettavissa oleva ilmiö, joka suojellun ja / tai arvokkaaksi todetun piipun kohdalla edellyttää tiettyjä suojaus-, korjaus- ja huoltotoimenpiteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmanvaihdon sallivan suojahatun asentaminen piipun päähän, rapautuneiden tiilien tarpeen mukainen uusiminen piipun ulkopinnassa, vaurioalueiden uudelleen saumaaminen sekä piipun sisäpinnan kalkkirappaaminen. Tiilipiipussa on havaittu myös joitakin pystysuuntaisia halkeamia, joiden syntymekanismista ei ole tarkkaa tietoa. Yhtenä vaihtoehtona halkeamien syyksi on esitetty poikkeuksellista savukaasupurkausta 1980-luvulla. Käytössä ollutta piippua on huollettu ja tarkastettu säännöllisesti, mutta varhaisempaa havaintoa halkeamista, niiden mahdollisesta pahenemisesta tai epäilystä niiden aiheuttamasta romahdusvaarasta ei ole tiedossa. Maakuntamuseo on pyytänyt nähtäväksi käytön aikaisten tarkastusten raportteja asian varmistamiseksi, mutta niitä ei ole toimitettu maakuntamuseolle. Vanhojen, stabiileiden halkeamien lisävauriot voidaan estää saumaamalla ne umpeen, jottei halkeamiin tunkeutuva sadevesi ja sen jäätyminen pahenna tilannetta. Kokonaisuutena Mäntän Energian tiilipiipun vauriot ovat vielä sillä tasolla, että ne ovat korjattavissa edellä mainituilla, kylmän tiilipiipun ylläpitoon liittyvillä normaaleilla toimenpiteillä. Poikkeuksellisen uhan vanhan piipun säilymiselle aiheuttaa sen sijaan uusi savukaasupesuri teräspiippuineen. Savukaasupesurin tuottama vesihöyry lisää merkittävästi piipun säärasitusta ja nopeuttaa sen luontaista rapautumisprosessia. Piipun säilymisedellytysten turvaaminen ei ole mahdollista ilman, että sen pintaan jäätyvän vesihöyryn muodostama ongelma saadaan ratkaistuksi.

Mäntän paperitehtaan alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Mäntän tehtaat ja yhdyskunta edustaa suomalaista teollisuuskaupunkia tyypillisimmillään, ja Mäntän paperitehdas on yksi Suomen tärkeimmistä puunjalostustehtaista. Puunjalostusteollisuudelle ominaisesti tehdasrakentaminen yhdistyy veteen ja metsään luoden monille sisämaan järvialueiden kaupungeille tunnusomaisen teollisen maiseman. Tehdasrakennukset ja niihin liittyvä rakennuskanta määrittävät vahvasti koko kaupungin kulttuuriympäristöä. Tehtaan yhteydessä voimalaitos kuvaa tuotannon prosessia, ja on siten elimellinen osa tehdasympäristöä. Korkeaksi kohoava piippu on paitsi keskeisten tuotantorakennusten maamerkki myös tehdastyön voimakas, tunnistettava symboli.

Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 (hyväksytty 27.3.2017) valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskee seuraava suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt säilyvät. Vuonna 2017 hyväksytyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat rakennetun ympäristön kehittämiseen siten, että edistetään kulttuuriympäristön monimuotoisuutta ja ajallista kerroksellisuutta. Näiden merkitys alueiden identiteetille, elinkeinoelämälle ja asukkaiden viihtyvyydelle on voimistumassa. Teollisuuskaupungeissa tehtaanpiippu on keskeinen paikkakunnan identiteettiä tukeva elementti ja merkittävä tekijä kertovan kokonaiskuvan muodostumiseksi historiallisesta tehdasalueesta.

Asemakaavassa (vahvistettu 11.12.2001) alue kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen. Asemakaavassa tehdasalueelta on osoitettu neljä suojeltua rakennusta (sr-2). Maankäyttö- ja rakennuslain 60 § mukaisesti asemakaavaa voidaan kuitenkin pitää vanhentuneena erityisesti kulttuuriympäristön arvojen huomioinnin suhteen, sillä asemakaava on yli 13 vuotta vanha ja sen vahvistamisen jälkeen on yleiskaavatyön yhteydessä tuotu esiin seikkoja, jotka vahvistavat höyryvoimalaitoksen piipun merkittävyyttä Mäntän tehdasalueen kokonaisuudessa.

Mäntän keskustaajaman osayleiskaavaa varten laaditun selvityksen (FCG Suunnittelu ja tekniikka oy 18.11.2015, tark. 15.2.2018) mukaan höyryvoimalaitoksella, johon kyseenä oleva piippu kuuluu, on rakennushistoriallista, teollisuushistoriallista ja maisemallista arvoa ja voimalaitoksen piippu on Mäntän näkyvin maamerkki. Myös yleiskaavatyössä käytetty kulttuuriympäristön arvoja kokoava Kulttuuriympäristösynteesi (FCG Suunnittelu ja tekniikka oy 18.11.2015) toteaa, että Mäntänkosken ympäristöön rakentunut paperitehdas muodostaa maiseman ytimen. Arvoalueiden kaavoituksessa huomiointia varten laaditussa Rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteet arvoalueilla -täydennysselvityksessä (FCG Oy 6.3.2018) todetaan, että koko Mäntän identiteetin kannalta oleellisten ja maamerkkinä toimivien tornien ja piippujen säilyttäminen on tärkeää.

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman osayleiskaavaehdotuksessa (ehdotus ollut uudestaan nähtävillä 18.2.-25.3.2019) Mäntän tehtaiden alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi, joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Kaavaehdotuksessa höyryvoimalaitos ja sen tiilipiippu on osoitettu merkinnällä kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, jonka arvojen säilyttäminen tulee olla kaikkien maankäyttöhankkeiden tärkeänä tavoitteena. Osayleiskaava ja siihen laaditut selvitykset osoittavat selkeästi, että voimalaitoksen tiilipiippu kuuluu keskeiseen säilytettävään rakennusperintöön Mäntän teollisuuskeskustassa.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 118 § mukaan rakennuksen korjaus- ja muutostyössä on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Uuden savukaasupesurin sijoittamisesta vanhalle piipulle aiheutuvia haittoja ei ole riittävästi ennakoitu, mitä voidaan pitää edellä mainitun huolehtimisvelvoitteen laiminlyöntinä. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 139 § mukaan purkamisluvan edellytys on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä.

Edellä kuvatun perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla purkuluvan myöntämistä. Ei ole hyväksyttävää, että rakennustyypin ja koko miljöön keskeinen osa poistuisi kokonaan tämän vuosikymmenen kunnossapito-ongelmien ja erilaisten tuotannossa ilmenneiden (uusi savukaasupesuri) muutosten vuoksi. Tästä syystä piipun säilymiseksi ja turvallisuusriskien torjumiseksi tulisi vielä perusteellisemmin tutkia vaihtoehtoa, jossa piippu suojataan vesihöyryltä ja tiivistynyt vesi ohjataan hallitusti pois. Lausunto pyydetään toimittamaan tiedoksi myös purkuluvan hakijalle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Mäntän Energian vuonna 1935 valmistunut tiilipiippu on 112 metriä korkea ja sijaitsee tehdasalueen pohjoisreunalla samanikäisen punatiilisen lämpövoimakeskuksen yhteydessä. Molempien suunnittelija on arkkitehti W. G. Palmqvist. Savupiippua on lyhennetty alkuperäisestä 116 metrin korkeudestaan vuonna 1997. Tiilipiippu toimi voimalaitoksen piippuna vuoteen 2017, jolloin otettiin käyttöön uusi savukaasupesuri ja savukaasut alettiin johtaa uuden teräksisen piipun kautta. Uusi piippu sijaitsee noin 30 metrin etäisyydellä vanhasta piipusta. Vanhaa tiilipiippua pidettiin tämän jälkeen lämpimänä yhden vuoden ajan, minkä jälkeen se on ollut käyttämätön. Kylmillään olevassa tiilipiipussa on havaittu rapautumista ja halkeamia. Lisäksi uuden pesurin tuottamat savukaasut ohjautuvat ajoittain tiilipiipun suuntaan aiheuttaen kosteuden tiivistymistä piipun pintaan. Talvisin kosteus jäätyy jääkuoreksi piipun pintaan ja suuriksi jäämassoiksi huoltotasoon. Toistuva jäätymis-sulamisprosessi on edistänyt piipun vaurioita, ja irtoava jää ja tiilenkappaleet aiheuttavat putoillessaan turvallisuusriskin piipun ympäristössä. Pirkanmaan maakuntamuseo on osallistunut kohteessa järjestettyyn katselmukseen 8.2.2019 ja tutustunut Mäntän Energia Oy:n toimittamaan lausuntoon voimalaitoksen tiilirakenteisen savupiipun kunnosta (Sweco Rakennetekniikka oy 11.3.2019).Kylmilleen jääneen tiilipiipun rapautuminen on normaali ja odotettavissa oleva ilmiö, joka suojellun ja / tai arvokkaaksi todetun piipun kohdalla edellyttää tiettyjä suojaus-, korjaus- ja huoltotoimenpiteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmanvaihdon sallivan suojahatun asentaminen piipun päähän, rapautuneiden tiilien tarpeen mukainen uusiminen piipun ulkopinnassa, vaurioalueiden uudelleen saumaaminen sekä piipun sisäpinnan kalkkirappaaminen. Tiilipiipussa on havaittu myös joitakin pystysuuntaisia halkeamia, joiden syntymekanismista ei ole tarkkaa tietoa. Yhtenä vaihtoehtona halkeamien syyksi on esitetty poikkeuksellista savukaasupurkausta 1980-luvulla. Käytössä ollutta piippua on huollettu ja tarkastettu säännöllisesti, mutta varhaisempaa havaintoa halkeamista, niiden mahdollisesta pahenemisesta tai epäilystä niiden aiheuttamasta romahdusvaarasta ei ole tiedossa. Maakuntamuseo on pyytänyt nähtäväksi käytön aikaisten tarkastusten raportteja asian varmistamiseksi, mutta niitä ei ole toimitettu maakuntamuseolle. Vanhojen, stabiileiden halkeamien lisävauriot voidaan estää saumaamalla ne umpeen, jottei halkeamiin tunkeutuva sadevesi ja sen jäätyminen pahenna tilannetta. Kokonaisuutena Mäntän Energian tiilipiipun vauriot ovat vielä sillä tasolla, että ne ovat korjattavissa edellä mainituilla, kylmän tiilipiipun ylläpitoon liittyvillä normaaleilla toimenpiteillä. Poikkeuksellisen uhan vanhan piipun säilymiselle aiheuttaa sen sijaan uusi savukaasupesuri teräspiippuineen. Savukaasupesurin tuottama vesihöyry lisää merkittävästi piipun säärasitusta ja nopeuttaa sen luontaista rapautumisprosessia. Piipun säilymisedellytysten turvaaminen ei ole mahdollista ilman, että sen pintaan jäätyvän vesihöyryn muodostama ongelma saadaan ratkaistuksi.Mäntän paperitehtaan alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Mäntän tehtaat ja yhdyskunta edustaa suomalaista teollisuuskaupunkia tyypillisimmillään, ja Mäntän paperitehdas on yksi Suomen tärkeimmistä puunjalostustehtaista. Puunjalostusteollisuudelle ominaisesti tehdasrakentaminen yhdistyy veteen ja metsään luoden monille sisämaan järvialueiden kaupungeille tunnusomaisen teollisen maiseman. Tehdasrakennukset ja niihin liittyvä rakennuskanta määrittävät vahvasti koko kaupungin kulttuuriympäristöä. Tehtaan yhteydessä voimalaitos kuvaa tuotannon prosessia, ja on siten elimellinen osa tehdasympäristöä. Korkeaksi kohoava piippu on paitsi keskeisten tuotantorakennusten maamerkki myös tehdastyön voimakas, tunnistettava symboli.Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 (hyväksytty 27.3.2017) valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskee seuraava suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt säilyvät. Vuonna 2017 hyväksytyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat rakennetun ympäristön kehittämiseen siten, että edistetään kulttuuriympäristön monimuotoisuutta ja ajallista kerroksellisuutta. Näiden merkitys alueiden identiteetille, elinkeinoelämälle ja asukkaiden viihtyvyydelle on voimistumassa. Teollisuuskaupungeissa tehtaanpiippu on keskeinen paikkakunnan identiteettiä tukeva elementti ja merkittävä tekijä kertovan kokonaiskuvan muodostumiseksi historiallisesta tehdasalueesta.Asemakaavassa (vahvistettu 11.12.2001) alue kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen. Asemakaavassa tehdasalueelta on osoitettu neljä suojeltua rakennusta (sr-2). Maankäyttö- ja rakennuslain 60 § mukaisesti asemakaavaa voidaan kuitenkin pitää vanhentuneena erityisesti kulttuuriympäristön arvojen huomioinnin suhteen, sillä asemakaava on yli 13 vuotta vanha ja sen vahvistamisen jälkeen on yleiskaavatyön yhteydessä tuotu esiin seikkoja, jotka vahvistavat höyryvoimalaitoksen piipun merkittävyyttä Mäntän tehdasalueen kokonaisuudessa.Mäntän keskustaajaman osayleiskaavaa varten laaditun selvityksen (FCG Suunnittelu ja tekniikka oy 18.11.2015, tark. 15.2.2018) mukaan höyryvoimalaitoksella, johon kyseenä oleva piippu kuuluu, on rakennushistoriallista, teollisuushistoriallista ja maisemallista arvoa ja voimalaitoksen piippu on Mäntän näkyvin maamerkki. Myös yleiskaavatyössä käytetty kulttuuriympäristön arvoja kokoava Kulttuuriympäristösynteesi (FCG Suunnittelu ja tekniikka oy 18.11.2015) toteaa, että Mäntänkosken ympäristöön rakentunut paperitehdas muodostaa maiseman ytimen. Arvoalueiden kaavoituksessa huomiointia varten laaditussa Rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteet arvoalueilla -täydennysselvityksessä (FCG Oy 6.3.2018) todetaan, että koko Mäntän identiteetin kannalta oleellisten ja maamerkkinä toimivien tornien ja piippujen säilyttäminen on tärkeää.Mänttä-Vilppulan keskustaajaman osayleiskaavaehdotuksessa (ehdotus ollut uudestaan nähtävillä 18.2.-25.3.2019) Mäntän tehtaiden alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi, joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Kaavaehdotuksessa höyryvoimalaitos ja sen tiilipiippu on osoitettu merkinnällä kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, jonka arvojen säilyttäminen tulee olla kaikkien maankäyttöhankkeiden tärkeänä tavoitteena. Osayleiskaava ja siihen laaditut selvitykset osoittavat selkeästi, että voimalaitoksen tiilipiippu kuuluu keskeiseen säilytettävään rakennusperintöön Mäntän teollisuuskeskustassa.Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 118 § mukaan rakennuksen korjaus- ja muutostyössä on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Uuden savukaasupesurin sijoittamisesta vanhalle piipulle aiheutuvia haittoja ei ole riittävästi ennakoitu, mitä voidaan pitää edellä mainitun huolehtimisvelvoitteen laiminlyöntinä. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 139 § mukaan purkamisluvan edellytys on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä.Edellä kuvatun perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla purkuluvan myöntämistä. Ei ole hyväksyttävää, että rakennustyypin ja koko miljöön keskeinen osa poistuisi kokonaan tämän vuosikymmenen kunnossapito-ongelmien ja erilaisten tuotannossa ilmenneiden (uusi savukaasupesuri) muutosten vuoksi. Tästä syystä piipun säilymiseksi ja turvallisuusriskien torjumiseksi tulisi vielä perusteellisemmin tutkia vaihtoehtoa, jossa piippu suojataan vesihöyryltä ja tiivistynyt vesi ohjataan hallitusti pois. Lausunto pyydetään toimittamaan tiedoksi myös purkuluvan hakijalle.