Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta lupahakemuksesta. As Oy Hämeenpuisto 37 on 1930-luvun lopussa rakennettu funktionalististyylinen seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo, joka sijaitsee Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön alueella. Hämeenpuiston kulttuuriympäristön arvo perustuu yhtenäiseen, Näsijärveltä Pyhäjärvelle ulottuvaan esplanadimaiseen puistokäytävään sekä sitä reunustaviin kortteleihin, jotka muodostavat mittakaavallisesti ja historiallisesti kerroksellisen kokonaisuuden.
Hämeenpuisto 37 tontilla on voimassa tuore, vuonna 2017 hyväksytty asemakaava, joka on laadittu asuinrakennuksen korottamista ja sisäpihan täydennysrakentamista varten. Siinä tontti on merkitty kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi korttelialueeksi, jonne suunniteltavat rakennukset ja rakennelmat tulee toteuttaa alueen kaupunkikuvalliset arvot huomioon ottavalla tavalla (sj-21). Lisäksi kaava edellyttää, että rakennusten korotuskerrokset tulee sovittaa arvokkaaseen ympäristöön rakennusten ominaispiirteet huomioiden.
Rakennuslupahakemuksen ja sen liitteenä olevien asemapiirustuksen, kerrosalakaavioiden, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustusten mukaan asuinkerrostaloa on tarkoitus korottaa korvaamalla nykyinen ullakkokerros asuinkerroksella. Asunnoista on tarkoitus rakentaa parvellisia, joten asemakaavan sallimasta enimmäiskerrosluvusta kahdeksan poiketaan parvikerroksen osalta. Korotuksen yhteydessä rakennukseen on tarkoitus myös uusia ikkunat, julkisivurappaus sekä hissit. Muutoksissa vaikuttaisivat säilyvän kaikki kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta oleellisimmat piirteet, kuten Hämeenpuiston kortteleiden yhtenäinen räystäskorkeus ja rakennuskorkeus sekä asuinkerrostalon funktionalismin tyylipiirteet, joita ovat säännöllinen kaksijakoinen ikkuna-aukotus, sisäänvedetyt sisäänkäynnit, Hämeenpuiston puoleiset pyöristetyt julkisivun ja räystäiden kulmat sekä lounaiskulman korotettu julkisivun osa pyöröikkunoineen. Suositeltavaa olisi lisäksi säilyttää ja kunnostaa Hämeenpuiston puoleiset, ilmeisesti alkuperäiset puuovet fasettihiottuine laseineen.
Korotus vaikuttaa huolellisesti suunnitellulta ja kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot huomioivalta, mistä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole lupahakemuksesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta lupahakemuksesta. As Oy Hämeenpuisto 37 on 1930-luvun lopussa rakennettu funktionalististyylinen seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo, joka sijaitsee Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön alueella. Hämeenpuiston kulttuuriympäristön arvo perustuu yhtenäiseen, Näsijärveltä Pyhäjärvelle ulottuvaan esplanadimaiseen puistokäytävään sekä sitä reunustaviin kortteleihin, jotka muodostavat mittakaavallisesti ja historiallisesti kerroksellisen kokonaisuuden.
Hämeenpuisto 37 tontilla on voimassa tuore, vuonna 2017 hyväksytty asemakaava, joka on laadittu asuinrakennuksen korottamista ja sisäpihan täydennysrakentamista varten. Siinä tontti on merkitty kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi korttelialueeksi, jonne suunniteltavat rakennukset ja rakennelmat tulee toteuttaa alueen kaupunkikuvalliset arvot huomioon ottavalla tavalla (sj-21). Lisäksi kaava edellyttää, että rakennusten korotuskerrokset tulee sovittaa arvokkaaseen ympäristöön rakennusten ominaispiirteet huomioiden.
Rakennuslupahakemuksen ja sen liitteenä olevien asemapiirustuksen, kerrosalakaavioiden, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustusten mukaan asuinkerrostaloa on tarkoitus korottaa korvaamalla nykyinen ullakkokerros asuinkerroksella. Asunnoista on tarkoitus rakentaa parvellisia, joten asemakaavan sallimasta enimmäiskerrosluvusta kahdeksan poiketaan parvikerroksen osalta. Korotuksen yhteydessä rakennukseen on tarkoitus myös uusia ikkunat, julkisivurappaus sekä hissit. Muutoksissa vaikuttaisivat säilyvän kaikki kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta oleellisimmat piirteet, kuten Hämeenpuiston kortteleiden yhtenäinen räystäskorkeus ja rakennuskorkeus sekä asuinkerrostalon funktionalismin tyylipiirteet, joita ovat säännöllinen kaksijakoinen ikkuna-aukotus, sisäänvedetyt sisäänkäynnit, Hämeenpuiston puoleiset pyöristetyt julkisivun ja räystäiden kulmat sekä lounaiskulman korotettu julkisivun osa pyöröikkunoineen. Suositeltavaa olisi lisäksi säilyttää ja kunnostaa Hämeenpuiston puoleiset, ilmeisesti alkuperäiset puuovet fasettihiottuine laseineen.
Korotus vaikuttaa huolellisesti suunnitellulta ja kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot huomioivalta, mistä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole lupahakemuksesta huomautettavaa.