Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaavan tavoitteena on tukea omakotirakentamista ja palveluiden säilymistä Kuhmalahden kirkonkylällä sekä mahdollistaa asuinrakentaminen suoraan rakennusluvalla, eli kyseessä on nk. kyläkaava. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnon kaavan luonnoksesta (DIAR: 351/2017) sekä arkeologisen inventoinnin täydennyksestä ja arkeologisten kohteiden merkinnöistä (DIAR: 381/2020).

Arkeologisen perinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa. Arkeologiset kohteet on merkitty asianmukaisesti kaavakarttaan, lukuun ottamatta Iso-Pennon kylätontin edelleen käytössä olevaa osa-aluetta, jonka merkintä on sm-2. Pistekatkoviiva näkyy kartalla, mutta sm-2-merkintä puuttuu. Rajaus löytyy lausunnon DIAR: 381/2020 liitekartassa.

Pirkanmaan maakuntamuseo korjaa edellisissä lausunnoissa antamaansa ohjetta koskien Kuhmalahden Kirkonkylän vanhaa kirkonpaikkaa. Kohde on selostuksen liitteessä 5 kohta 2. Tämänhetkisen tiedon ja ohjeistuksen mukaan kohde ei ole tulkittavissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Maakuntamuseo esittää, että vanha kirkonpaikka merkitään kaavaan kulttuuriperintökohteena, jonka merkintä on joko kp tai s ja selitys sekä määräys ovat muotoa: Muu kulttuuriperintökohde, historiallinen kirkonpaikka. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa.

Arkeologisia kohteita ei ole numeroitu kaavakartassa, mutta ne on koottu liitekartalle 5, johon kuuluu myös kohdeluettelo. Tämä on hyväksyttävä vaihtoehto.

Kaavaselostuksessa kappaleesa 5.1. on virheellisesti sanottu, että muinaismuistolaki ei aseta rajoituksia nykyiselle maankäytölle Iso-Pennon kiinteäksi muinaisjäännökseksi todettua nykyisin asuttua osa-aluetta koskien. Kuitenkin uudisrakennushankkeiden ja isompien maaperään kajoavien töiden yhteydessä kuitenkin saatetaan edellyttää arkeologisia lisäselvityksiä. Kyseinen lause koskee Iso-Penton yhä asuttua kohtaa eli aluetta sm-2. Lause tulee korjata lausunnossa (DIAR: 381/2020) ehdotettuun muotoon: Muinaismuistolaki ei aseta rajoituksia nykyiselle maankäytölle Iso-Pennon yhä asutulle osalle historiallista kylätonttia eli sm-2 rajaukselle. Kuitenkin uudisrakennushankkeiden ja isompien maaperään kajoavien töiden yhteydessä arkeologisia lisäselvityksiä ja kaivaustutkimuksia saatetaan edellyttää.

Kaava-alueelle sijoittuu osa Kuhmalahden - Puntarin maakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisemasta, jonka ydinkohteet Vihriälän ja Yli-Hinkkalan pihapiiriä sekä Puntalan seuraintaloa lukuun ottamatta ovat kaava-alueella. Kaavaa varten on laadittu kulttuuriympäristöselvitys, jossa alueelta on tunnistettu Vähä-Pennon kantatalojen, Iso-Pennon kirkonkylän ja Puntarinraitin arvoalueet sekä osittain kaava-alueelle sijoittuva Kivisalmentien asutuksen arvoalue. Lisäksi kaava-alueelta on inventoinnissa tunnistettu useita arvokkaita, osin arvoalueiden ulkopuolelle jääviä kohteita. Kaava-alueelle sijoittuu myös Kuhmalahden kirkko tapuleineen ja vanhoine hautausmaineen.

Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Pirkanmaan maakuntamuseo toi esiin tiettyjä kaava-hankkeen rakennetun ympäristön inventoinnissa sekä rakennettua ympäristöä koskevissa merkinnöissä havaittuja puutteita. Kaavaehdotukseen on nyt merkitty inventoinnissa merkittäviksi yksittäisiksi rakennetun ympäristön kohteiksi todetut kohteet joko sr-1- tai sr-2-merkinnöillä. Luonnosvaiheen lausuntojen palauteraportissa kuitenkin todetaan ristiriitaisesti, että "[k]aavaan lisätään sr-1-merkinnällä kaikki selvityksen liitteessä 1 esitellyt, erikseen inventoidut
kohteet." Kaavaselostuksessa puolestaan kerrotaan käytettävän merkintöjä sr-1 ja sr-2 kohteiden merkittävyydestä riippuen, mutta ei tarkemmin avata sitä, mihin tämä erottelu perustuu. Tältä osin kaava-aineistoa tulee vielä tarkistaa. 

Pirkanmaan maakuntamuseo toi myös lausunnossaan esiin rakennusinventoinnissa havaittuja täydennystarpeita. Inventointia on nyt täydennetty asianmukaisesti ja Peltorinteen vanhainkodin arvot on asianmukaisesti huomioitu suojelumerkinnällä. Lisäksi maakuntamuseo kehoitti kaavoittajaa tarkastelemaan Iso-Pennontien ja Salokankaantien väliin osoitettuja uusia rakennuspaikkoja. Myös tältä osin kaava on kehittynyt maakuntamuseon ohjaamalla tavalla, ja Harhalan maisemallisen aseman säilyttäminen on huomioitu kaavamerkinnällä.

Kaavan rakennetun ympäristön arvoalueet sekä kohteet indeksointeineen on koottu kaavakartan lisäksi erilliselle liitekartalle, johon kuuluu myös kohdeluettelo. Ratkaisu on hyvä. Kaavan sr-määräyksissä todetaan kuitenkin, että kyseisestä luettelosta löytyisivät kohteiden ominaispiirteet, joihin suojelu kohdistuu. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ominaispiirteet löytyvät kaavaa varten laaditusta kulttuuriympäristöinventoinnista. Kaavamääräyksen selitettä on syytä korjata tältä osin.

Korjattu kaavaehdotus pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaavan tavoitteena on tukea omakotirakentamista ja palveluiden säilymistä Kuhmalahden kirkonkylällä sekä mahdollistaa asuinrakentaminen suoraan rakennusluvalla, eli kyseessä on nk. kyläkaava. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnon kaavan luonnoksesta (DIAR: 351/2017) sekä arkeologisen inventoinnin täydennyksestä ja arkeologisten kohteiden merkinnöistä (DIAR: 381/2020).

Arkeologisen perinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa. Arkeologiset kohteet on merkitty asianmukaisesti kaavakarttaan, lukuun ottamatta Iso-Pennon kylätontin edelleen käytössä olevaa osa-aluetta, jonka merkintä on sm-2. Pistekatkoviiva näkyy kartalla, mutta sm-2-merkintä puuttuu. Rajaus löytyy lausunnon DIAR: 381/2020 liitekartassa.

Pirkanmaan maakuntamuseo korjaa edellisissä lausunnoissa antamaansa ohjetta koskien Kuhmalahden Kirkonkylän vanhaa kirkonpaikkaa. Kohde on selostuksen liitteessä 5 kohta 2. Tämänhetkisen tiedon ja ohjeistuksen mukaan kohde ei ole tulkittavissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Maakuntamuseo esittää, että vanha kirkonpaikka merkitään kaavaan kulttuuriperintökohteena, jonka merkintä on joko kp tai s ja selitys sekä määräys ovat muotoa: Muu kulttuuriperintökohde, historiallinen kirkonpaikka. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa.

Arkeologisia kohteita ei ole numeroitu kaavakartassa, mutta ne on koottu liitekartalle 5, johon kuuluu myös kohdeluettelo. Tämä on hyväksyttävä vaihtoehto.

Kaavaselostuksessa kappaleesa 5.1. on virheellisesti sanottu, että muinaismuistolaki ei aseta rajoituksia nykyiselle maankäytölle Iso-Pennon kiinteäksi muinaisjäännökseksi todettua nykyisin asuttua osa-aluetta koskien. Kuitenkin uudisrakennushankkeiden ja isompien maaperään kajoavien töiden yhteydessä kuitenkin saatetaan edellyttää arkeologisia lisäselvityksiä. Kyseinen lause koskee Iso-Penton yhä asuttua kohtaa eli aluetta sm-2. Lause tulee korjata lausunnossa (DIAR: 381/2020) ehdotettuun muotoon: Muinaismuistolaki ei aseta rajoituksia nykyiselle maankäytölle Iso-Pennon yhä asutulle osalle historiallista kylätonttia eli sm-2 rajaukselle. Kuitenkin uudisrakennushankkeiden ja isompien maaperään kajoavien töiden yhteydessä arkeologisia lisäselvityksiä ja kaivaustutkimuksia saatetaan edellyttää.

Kaava-alueelle sijoittuu osa Kuhmalahden - Puntarin maakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisemasta, jonka ydinkohteet Vihriälän ja Yli-Hinkkalan pihapiiriä sekä Puntalan seuraintaloa lukuun ottamatta ovat kaava-alueella. Kaavaa varten on laadittu kulttuuriympäristöselvitys, jossa alueelta on tunnistettu Vähä-Pennon kantatalojen, Iso-Pennon kirkonkylän ja Puntarinraitin arvoalueet sekä osittain kaava-alueelle sijoittuva Kivisalmentien asutuksen arvoalue. Lisäksi kaava-alueelta on inventoinnissa tunnistettu useita arvokkaita, osin arvoalueiden ulkopuolelle jääviä kohteita. Kaava-alueelle sijoittuu myös Kuhmalahden kirkko tapuleineen ja vanhoine hautausmaineen.

Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Pirkanmaan maakuntamuseo toi esiin tiettyjä kaava-hankkeen rakennetun ympäristön inventoinnissa sekä rakennettua ympäristöä koskevissa merkinnöissä havaittuja puutteita. Kaavaehdotukseen on nyt merkitty inventoinnissa merkittäviksi yksittäisiksi rakennetun ympäristön kohteiksi todetut kohteet joko sr-1- tai sr-2-merkinnöillä. Luonnosvaiheen lausuntojen palauteraportissa kuitenkin todetaan ristiriitaisesti, että "[k]aavaan lisätään sr-1-merkinnällä kaikki selvityksen liitteessä 1 esitellyt, erikseen inventoidut

kohteet." Kaavaselostuksessa puolestaan kerrotaan käytettävän merkintöjä sr-1 ja sr-2 kohteiden merkittävyydestä riippuen, mutta ei tarkemmin avata sitä, mihin tämä erottelu perustuu. Tältä osin kaava-aineistoa tulee vielä tarkistaa. 

Pirkanmaan maakuntamuseo toi myös lausunnossaan esiin rakennusinventoinnissa havaittuja täydennystarpeita. Inventointia on nyt täydennetty asianmukaisesti ja Peltorinteen vanhainkodin arvot on asianmukaisesti huomioitu suojelumerkinnällä. Lisäksi maakuntamuseo kehoitti kaavoittajaa tarkastelemaan Iso-Pennontien ja Salokankaantien väliin osoitettuja uusia rakennuspaikkoja. Myös tältä osin kaava on kehittynyt maakuntamuseon ohjaamalla tavalla, ja Harhalan maisemallisen aseman säilyttäminen on huomioitu kaavamerkinnällä.

Kaavan rakennetun ympäristön arvoalueet sekä kohteet indeksointeineen on koottu kaavakartan lisäksi erilliselle liitekartalle, johon kuuluu myös kohdeluettelo. Ratkaisu on hyvä. Kaavan sr-määräyksissä todetaan kuitenkin, että kyseisestä luettelosta löytyisivät kohteiden ominaispiirteet, joihin suojelu kohdistuu. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ominaispiirteet löytyvät kaavaa varten laaditusta kulttuuriympäristöinventoinnista. Kaavamääräyksen selitettä on syytä korjata tältä osin.

Korjattu kaavaehdotus pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.