Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnittelualue sijaitsee Nokian Koskenmäessä (5. kaupunginosa), osoitteessa Orelinkatu 6 - 8. Käynnistyneen asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia alueen käyttötarkoituksen muuttamista asumiselle. Tutustuttuaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa siitä seuraavaa.

Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa vuonna 1984 hyväksytty asemakaavan muutos, jossa alue on merkitty julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL-1) ja itäosalla 1973 hyväksytty asemakaavan muutos ja laajennus, jossa alue on merkitty sairaaloiden tai muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Ys). Lisäksi alueella on voimassa Nokian keskustan osayleiskaava 2030, jossa suunnittelualue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa suunnittelualue on osa kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä ja merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä mainitaan, että uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa alueen omaleimaisuutta, ja että alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Alueen asemakaava ovat ikääntyneitä, eivätkä vastaa kaikilta osin nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) vaatimuksia. MRL:n mukaan yleiskaavoitus ohjaa asemakaavoitusta. Hankkeen tavoite, muuttaa alue asumiseen, vaikuttaakin olevan ristiriidassa voimassaolevan yleiskaavan merkintöjen kanssa.

Koskenmäki on 1900-luvun alkupuolella rakentunut työväenasuinalue, jonka rakennuskanta ja kaupunkikuva ovat monin paikoin säilyttäneet hyvin alkuperäiset piirteensä. Alueelta ei maakuntamuseon tietojen mukaan ole aiemmin laadittu asemakaavatasoista rakennetun ympäristön inventointia. Syyskuussa 2020 tehdyn maastokatselmuksen perusteella länsipuolisella tontilla on arviolta 1950-luvulla rakennettu asuinrakennus, jota on myöhemmin laajennettu. Rakennus on toiminut sivukirjastona. Idänpuoleisella tontilla on niin ikään ilmeisesti asuinrakennukseksi arviolta 1950-luvulla rakennettu talo, joka on myöhemmin toiminut päiväkotina. Lisäksi tontilla on arviolta 1970-luvulla rakennettu kookas, julkisivuiltaan punatiilinen, tasakattoinen päiväkotirakennus. Ympäristössä on vaihtelevaa 1900-luvun rakennuskantaa. Hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttäneillä rakennuksilla voidaan arvioida olevan vähintään paikallisesti merkittäviä rakennusperinteisiä arvoja sekä maisemallisia arvoja sijaitessaan näkyvällä paikalla alueen pääkadun, Orelinkadun varressa. Lisäksi rakennukset ovat olleet pitkään julkisessa käytössä, joten niillä on myös arvoa sosiaalihistorian näkökulmasta, lähialueen ihmisten palvelujen tarjoajana ja kokoontumistiloina.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoitus perustuen riittävään vaikutusten arviointiin ja edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista (5 §). Alueen rakennetun ympäristön arvoja tuleekin selvittää tarkemmin laatimalla kaava-alueen sekä sen välittömän vaikutusalueen rakennuskannasta asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön inventointi. Selvityksessä tulee huomioida myös alueen kaupunkikuvan ominaispiirteet. Inventointi tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset tulee huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Kaavaluonnos tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnittelualue sijaitsee Nokian Koskenmäessä (5. kaupunginosa), osoitteessa Orelinkatu 6 - 8. Käynnistyneen asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia alueen käyttötarkoituksen muuttamista asumiselle. Tutustuttuaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa siitä seuraavaa.

Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa vuonna 1984 hyväksytty asemakaavan muutos, jossa alue on merkitty julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL-1) ja itäosalla 1973 hyväksytty asemakaavan muutos ja laajennus, jossa alue on merkitty sairaaloiden tai muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Ys). Lisäksi alueella on voimassa Nokian keskustan osayleiskaava 2030, jossa suunnittelualue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa suunnittelualue on osa kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä ja merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä mainitaan, että uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa alueen omaleimaisuutta, ja että alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Alueen asemakaava ovat ikääntyneitä, eivätkä vastaa kaikilta osin nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) vaatimuksia. MRL:n mukaan yleiskaavoitus ohjaa asemakaavoitusta. Hankkeen tavoite, muuttaa alue asumiseen, vaikuttaakin olevan ristiriidassa voimassaolevan yleiskaavan merkintöjen kanssa.

Koskenmäki on 1900-luvun alkupuolella rakentunut työväenasuinalue, jonka rakennuskanta ja kaupunkikuva ovat monin paikoin säilyttäneet hyvin alkuperäiset piirteensä. Alueelta ei maakuntamuseon tietojen mukaan ole aiemmin laadittu asemakaavatasoista rakennetun ympäristön inventointia. Syyskuussa 2020 tehdyn maastokatselmuksen perusteella länsipuolisella tontilla on arviolta 1950-luvulla rakennettu asuinrakennus, jota on myöhemmin laajennettu. Rakennus on toiminut sivukirjastona. Idänpuoleisella tontilla on niin ikään ilmeisesti asuinrakennukseksi arviolta 1950-luvulla rakennettu talo, joka on myöhemmin toiminut päiväkotina. Lisäksi tontilla on arviolta 1970-luvulla rakennettu kookas, julkisivuiltaan punatiilinen, tasakattoinen päiväkotirakennus. Ympäristössä on vaihtelevaa 1900-luvun rakennuskantaa. Hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttäneillä rakennuksilla voidaan arvioida olevan vähintään paikallisesti merkittäviä rakennusperinteisiä arvoja sekä maisemallisia arvoja sijaitessaan näkyvällä paikalla alueen pääkadun, Orelinkadun varressa. Lisäksi rakennukset ovat olleet pitkään julkisessa käytössä, joten niillä on myös arvoa sosiaalihistorian näkökulmasta, lähialueen ihmisten palvelujen tarjoajana ja kokoontumistiloina.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoitus perustuen riittävään vaikutusten arviointiin ja edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista (5 §). Alueen rakennetun ympäristön arvoja tuleekin selvittää tarkemmin laatimalla kaava-alueen sekä sen välittömän vaikutusalueen rakennuskannasta asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön inventointi. Selvityksessä tulee huomioida myös alueen kaupunkikuvan ominaispiirteet. Inventointi tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset tulee huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Kaavaluonnos tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.