Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainitusta kaapelointihankkeesta. Hanke sijoittuu maakunnallisesti arvokkaalle Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaisema-alueelle, jonka erityisinä arvopiirteinä ovat Nokianvirta ja sen varren viljelymaisema sekä muinaisjäännökset. Kaapelointihankkeessa esitetyt maanpäälle tulevat jakokaapit ja muuntajat sijoittuvat avoimen maisematilan reunaan, mikä ratkaisuna tässä tapauksessa huomioi riittävästi kulttuurimaiseman arvot.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa seuraavaa. Tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset on merkitty lausuntopyynnön liitekarttaan muinaisjäännösrekisterin mukaisina pisteinä ja aluerajauksina. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Kallioniemen talolle etelästä kulkevaksi suunniteltu kaapelilinja sijoittuu Haapaniemen kiven- ja maansekaisen röykkiön (mj-tunnus 536010010) lähelle. Inventointitietojen perusteella noin 3,5 x 3,5 m kokoinen ja 0,5 m korkea röykkiö sijaitsee talon (nro 97) lounaiskulmasta 13 m länteen, pellon kulman kohdalle suunnitellusta kaapelilinjan mutkasta n. 10 m pohjoiseen. Suunnitelma voidaan tältä osin hyväksyä sillä ehdolla, että muinaisjäännöksen ympärille varataan vähintään 5 m leveä suojavyöhyke, joka merkitään työn ajaksi maastoon nauhoilla tai lippusiimalla. Muinaisjäännöksen säilymisestä koskemattomana tulee huolehtia ja on varmistettava, että kohde on kaikkien alueella toimivien tiedossa.

Huvilaniemen alueelle suunnitellut kaapelilinjat kulkevat neljän esihistoriallisen muinaisjäännöksen keskittymän alueella. Alueella sijaitsevat kivikautiset asuinpaikat Tapanila 1 (mj-tunnus 536010037) ja Tapanila 3 (mj-tunnus 536010044), rautakautinen asuinpaikka Tapanila 2 (mj-tunnus 536010039) ja rautakautinen muinaisjäännösryhmä Huvilaniemi (mj-tunnus 536010012), johon kuuluu useita hautaröykkiöitä. Muinaisjäännösten rajaukset perustuvat pääasiassa inventointitietoihin, ja kohteiden todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Kohteiden välistä maastoa ei myöskään ole kattavasti tutkittu.

Alueelle suunniteltu muuntamo sijoittuu osittain Tapanila 1:n muinaisjäännösalueelle, mikä ei ole lähtökohtaisesti hyväksyttävissä. Kivikautisen asuinpaikan eteläpuolella sijaitsee lisäksi yksi em. röykkiöistä, jonka ympäriltä, mm. suunnitellun muuntamon alueelta ja sen lounaispuolelta, talon nro 218 pihapiiristä, on löytynyt muitakin merkkejä rautakautisesta muinaisjäännöksestä. Maakuntamuseo esittää muuntamon siirtämistä kokonaan muinaisjäännöksen ulkopuolelle, riittävälle etäisyydelle, josta on neuvoteltava maakuntamuseon kanssa. Tontille 536-401-1-14 suunniteltu kaapelilinja tulee kaivaa arkeologin valvonnassa tai tutkia arkeologisesti etukäteen kaivamalla sen kohdalle koeoja. Myös tontin itäpuolelle, kahden muinaisjäännösalueen välissä kulkevan tien itäpuolelle suunniteltu linja on kaivettava arkeologin valvonnassa oheisen liitekartan 1 mukaisesti.

Etelämpänä suunniteltu kaapelilinja sijoittuu Tapanila 3:n kivikautisen asuinpaikan pohjoisreunaan. Suunnitelma on tältä osin hyväksyttävissä sillä ehdolla, että kaapelikaivanto sijoitetaan mökkitielle tai mahdollisimman lähelle sen eteläreunaa, pelto-ojan pohjoispuolelle, ja kaivetaan arkeologin valvonnassa liitekartan 1 mukaisesti.

Historiallisen kartta-aineiston perusteella Haapaniemen tilakeskuksen alueella on sijainnut samannimisen kartanon tonttimaa. Haapaniemen rälssitila mainitaan arkistolähteissä vuodesta 1535 alkaen. Huvilaniemen alueella, Tapanilasta koilliseen on sijainnut Kapakan torppa, joka on myös merkitty vanhimpiin aluetta koskeviin karttoihin (1600-1700-luvut). Kumpaakaan kohdetta ei ole huomioitu aikaisemmissa arkeologisissa inventoinneissa. Historiallisiin asuinpaikkoihin voi liittyä muinaismuistolain rauhoittamia tai muita huomioonotettavia kiinteitä rakenteita ja kerrostumia. Tämän vuoksi maakuntamuseo esittää kaapelireittien arkeologisen inventoinnin suorittamista ko. kohteiden alueella ja lähiympäristössä. Kohteet on alustavasti paikannettu ja merkitty liitekarttaan 2 vaaleanpunaisella rasteroinnilla.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2016) ja muita Museoviraston ohjeita. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tarve (MML 14 §). Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.