Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on tehdä Rauhaniemen kansankylpylään peruskorjaus ja lisätä saunojen väliin lasikäytävä. Lisäksi esteettömyyttä parannetaan uusin terassirakentein sekä tehdään useita ovi- ja ikkuna-aukkojen muutoksia.
Bertel Strömmerin suunnittelema Rauhaniemen kansankylpylä on rakennettu vuonna 1929, jonka jälkeen se on kokenut joitakin muutoksia. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-8: "Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." Lisäksi asemakaavan yleismääräyksissä todetaan, että: "Rauhaniemen kylpylän osalta on sallittu laajuudeltaan korkeintaan 50 m2 laajennus, joka voi ylittää kaavaan merkityn rakennusalan. Ennen työhön ryhtymistä on suunnitelmat hyväksytettävä museoviranomaisilla."
Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut huhtikuussa 2020 lausunnon (Dnro 148 / 2020) kansankylpylän kehittämissuunnitelmista. Rakennuslupahakemus noudattaa maakuntamuseon esiin tuomia pääperiaatteita muutostarpeiden toteuttamisesta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lupahakemus on rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta hyväksyttävissä.
Rauhaniemen kansankylpylän välittömässä läheisyydessä sijaitsee Lappi Rauhaniemi -niminen kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000006147, liitekartta 1), johon kuuluu useita kalliohakkauksia Näsijärven rantakallioilla. 1870-luvulta 1930-luvulle tehtyjä hakkauksia on varsinkin uimalaitoksen saunan edustalla olevalla rantakalliolla. Hakkaukset käsittävät kirjoitusta, nimikirjaimia, vuosilukuja ja erilaisia kuvioita. Kohde on tarkastettu arkeologisissa inventoinneissa vuonna 2006 ja 2016. Hakkaukset ovat rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, joiden luvaton kajoaminen ja muuttaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty (MML 1 §). Muinaisjäännös on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan merkinnällä sm-4. Kohteen säilyminen vahingoittumattomana on turvattava kansankylpylän peruskorjaukseen liittyvien rakennustöiden yhteydessä. Tieto kohteen sijainnnista tulee olla kaikkien alueella toimivien tiedossa. Muinaisjäännösaluetta ei saa käyttää rakennustarvikkeiden tai -jätteiden varastointiin.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on tehdä Rauhaniemen kansankylpylään peruskorjaus ja lisätä saunojen väliin lasikäytävä. Lisäksi esteettömyyttä parannetaan uusin terassirakentein sekä tehdään useita ovi- ja ikkuna-aukkojen muutoksia.
Bertel Strömmerin suunnittelema Rauhaniemen kansankylpylä on rakennettu vuonna 1929, jonka jälkeen se on kokenut joitakin muutoksia. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-8: "Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." Lisäksi asemakaavan yleismääräyksissä todetaan, että: "Rauhaniemen kylpylän osalta on sallittu laajuudeltaan korkeintaan 50 m2 laajennus, joka voi ylittää kaavaan merkityn rakennusalan. Ennen työhön ryhtymistä on suunnitelmat hyväksytettävä museoviranomaisilla."
Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut huhtikuussa 2020 lausunnon (Dnro 148 / 2020) kansankylpylän kehittämissuunnitelmista. Rakennuslupahakemus noudattaa maakuntamuseon esiin tuomia pääperiaatteita muutostarpeiden toteuttamisesta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lupahakemus on rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta hyväksyttävissä.
Rauhaniemen kansankylpylän välittömässä läheisyydessä sijaitsee Lappi Rauhaniemi -niminen kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000006147, liitekartta 1), johon kuuluu useita kalliohakkauksia Näsijärven rantakallioilla. 1870-luvulta 1930-luvulle tehtyjä hakkauksia on varsinkin uimalaitoksen saunan edustalla olevalla rantakalliolla. Hakkaukset käsittävät kirjoitusta, nimikirjaimia, vuosilukuja ja erilaisia kuvioita. Kohde on tarkastettu arkeologisissa inventoinneissa vuonna 2006 ja 2016. Hakkaukset ovat rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, joiden luvaton kajoaminen ja muuttaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty (MML 1 §). Muinaisjäännös on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan merkinnällä sm-4. Kohteen säilyminen vahingoittumattomana on turvattava kansankylpylän peruskorjaukseen liittyvien rakennustöiden yhteydessä. Tieto kohteen sijainnnista tulee olla kaikkien alueella toimivien tiedossa. Muinaisjäännösaluetta ei saa käyttää rakennustarvikkeiden tai -jätteiden varastointiin.