Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Alueellinen vastuumuseo on antanut kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon DIAR: 684/2023 (3.11.2023).
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on laatia Killon arvoalueen säilymisen, suojelun ja täydennysrakentamisen tavoitteita yhteensovittava asemakaava. Kaavaluonnoksen ratkaisu perustuu rakennetun kulttuuriympäristön osalta paitsi aikaisemmin vireillä olleen kaavamuutoksen nro 256:n selvitysaineistoihin myös täydentävään ulkopuolisten konsulttiryhmän laatimaan täydennysrakentamisen selvitykseen Pirkkala, Killo. Viitesuunnitelma 2023-12-12 (Heilu Oy, Projoplan Oy, Arkkitehtitoimisto Jussi Partanen ja Joksu, 2023).
Täydennysrakentamisen selvitys
Konsulttityöryhmän näkemyksen mukaan Killon alueelle on mahdollista osoittaa täydennysrakentamista siten, että kulttuuriympäristön arvot säilyvät. Tämä edellyttää riittävän tarkkoja kaavamääräyksiä ja rakentamisen ohjausta. Killon ehjien katunäkymien ja julkisivurytmien säilyminen turvataan uudisrakennusten sijoittelulla ja massoittelulla sekä riittävän kasvillisuuden säilyttämisellä. Rakennusten muotokielestä ja yksityiskohdista säädetään lisäksi rakentamistapaohjeistuksella. Asemakaava on suositeltu laadittavaksi rakennus- ja tonttikohtaisen tarkastelun pohjalta.
Lisärakentamisselvityksessä on tutkittu lisärakennusoikeuden osoittamisen tapoja kolmen erilaisen mallikorttelin avulla. Tontinkäytöllisesti on laadittu kolme eri vaihtoehtoa, joista ensisijainen on VE1 ”erillisnoppa” ja toissijainen VE2 ”laajennusosa”. Laajentamista on suositeltu tonteille, joilla uudisrakennus sijoittuisi liian ahtaasti. Lisäksi on tutkittu VE3 ”poikkeus” tapauksiin, joissa VE1 tai VE2 eivät ole soveltuvia, vaan tarvitaan tontille räätälöity ratkaisu. Selvityksessä on päädytty suosittelemaan erillisen 100 k-m2:n suuruisen asuinrakennuksen rakennusalan osoittamista suurimmalle osalle tonteista. Erikseen määrättävillä tonteilla on pidetty mahdollisena laajennusosan rakentamista. Konsulttiryhmä on suositellut korttelikohtaisten AO/s-merkintöjen lisäksi rakennuskohtaisten sr-merkintöjen osoittamista, jolloin laajennusosille soveltuvia tontteja voitaisiin tunnistaa niihin liittyvissä määräyksissä. Laajennuksen kooksi on esitetty enintään 50 k-m2.
Tontille on esitetty sallittaviksi enintään kolme rakennusta tai rakennelmaa. Ratkaisuissa on korostettu alueen istutusvyöhykkeiden merkitystä kaupunkikuvassa osoittamalla Ist-alueita, joille ei saa rakentaa ja joiden puustoisuutta tai avoimuutta on mahdollista ohjata kaavamääräyksin. Tontin pinta-alasta yli puolet tulisi suosituksen mukaan olla kasvullista alaa. Asfaltointia tai muun läpäisemättömän pinnan toteuttamista suositellaan kiellettäväksi ympäristöön sopeutumattomina. Kahden autopaikan osoittamista asuntoa kohden pidetään liiallisena tilanteessa, jossa yhdellä tontilla sijaitsisi kaksi asuinrakennusta. Siksi suunnittelussa on lähdetty yhdestä autopaikasta asuntoa kohti.
Asemakaavan suojelumääräykset
Asemakaavaluonnoksessa kortteleilla on joko AO/s-1 tai AO/s-2 -suojelumerkintä. Merkintään AO/s-1 liittyy määräys: Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen rakennukset tulee lähtökohtaisesti pyrkiä säilyttämään ja korjaamaan, ellei pakottavaa syytä purkamiseen ole. Kadunpuoleisten julkisivujen julkisivurytmi tulee pyrkiä säilyttämään yhtenäisenä. Mikäli purkamiseen pakottavasta syystä kuitenkin joudutaan, tulee uudisrakennuksen tapauksessa noudattaa AO/s-2-alueen määräyksiä sekä erillisen rakennustapaohjeen ohjeistuksia. Uudisrakentamisen ja rakennuksiin kohdistuvien vähäistä laajempien muutoksien yhteydessä tulee kuulla alueellista vastuumuseota. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että määräys on oikean suuntainen, mutta muotoilultaan hyvin ehdollinen. Määräystä tulee kehittää selkeämmin säilyttämiseen ohjaavaksi, muokkaamalla määräystä esimerkiksi muotoon: Alueen rakennukset tulee säilyttää ja korjata, ellei pakottavaa syytä purkamiseen ole.
Merkintään AO/s-2 liittyy määräys: Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakennusten ja niihin liittyvien maanpäällisten rakennelmien taajamakuvalliseen ilmeeseen ja ympäristöön sopivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten tulee olla symmetrisesti harjakattoisia ja asuinrakennuksissa käytetään kattokaltevuutta 1:1,5–1:2. Julkisivumateriaalina käytetään yhtenäistä puuverhousta tai rappausta ja värityksessä suositaan keskivahvoja himmeitä värejä. Uudisrakentamisen yhteydessä tulee kuulla alueellista vastuumuseota.
AO/s-2-merkinnällä on osoitettu muutamia ilmeeltään epäyhtenäisempiä korttelialueita Killon keskiosissa sekä useampi kortteli Killon vanhimmassa, eteläisessä osassa. Määräyksessä ei ohjata rakennusten säilyttämiseen, vaan kaavamääräys keskittyy uudisrakentamisen ohjaukseen. Tällöin suojelu kohdistuu lähinnä asemakaavalliseen ratkaisuun, johon toisaalta esitetään huomattavia muutoksia. Esimerkiksi Killontien varsi on määritelty Killon alueen kulttuuriympäristöselvityksessä (Pirkkalan kunta, 2020) yhtenäisen julkisivurytmin alueeksi. Maakuntamuseo katsoo, että suojelun taso laskisi suhteessa voimassa olevan taajamayleiskaavan suojelumääräykseen, jonka mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät. Maakuntamuseo katsoo, että määräyksen tulisi ohjata ensisijaisesti säilyttävään ratkaisuun ja sen tekstiä tulisi muokata esimerkiksi muotoon: Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen rakennukset tulee ensisijaisesti pyrkiä säilyttämään. Mahdollisen uudisrakennusten jne.
Yleismääräyksen mukaan alueella tulee noudattaa kulttuuriympäristöselvityksen (2020) mukaisen arvomäärityksen perusteella parhaiten säilyneiden julkisivurivien säilyttämistä. Tämä koskee erityisesti julkisivun etäisyyttä tielinjasta sekä julkisivujen mittasuhteiden ja kattomaailman säilyttämistä entisellään. Yleismääräyksen mukaan ympäristön säilytettäviä erityispiirteitä ovat 1950- ja 1960-lukujen rakennukset, katujen julkisivurytmi, rakennusten pienipiirteisyys ja väljä sijoittelu sekä tonttien vehreys ja puutarhamaisuus. Maakuntamuseo katsoo, että määräyksessä tulisi huomioida myös Killon vanhin, 1940-luvun lopulla rakennettu rakennuskanta.
Laajentaminen
Kaavaluonnoksessa lisärakentaminen on osoitettu enimmäkseen erikseen merkityille rakennusaloille lisärakentamisselvityksen suosituksen mukaisesti. Yleismääräyksen mukaan lähes kaikissa kortteleissa saa erillispientalotonteille, erikseen merkitylle rakennusalalle, rakentaa enintään 110 m2 päärakennuksesta erillisen asuinrakennuksen tai vaihtoehtoisesti yksikerroksisen, enintään 50 m2 talousrakennuksen. Kahden asuinrakennuksen tapauksessa tontille saa rakentaa lisäksi enintään 30 m2 talousrakennuksen, mikäli se palomääräysten mukaan ja maisemallisesti on sopivaa. Asuntoja saa olla vain 1/rakennus ja enintään 2 asuntoa tontilla. Erillisen asuinrakennuksen tai talousrakennuksen kerrosalaa ei saa yhdistää päärakennukseen, eikä tontteja saa jakaa. Tontilla saa olla enintään kolme rakennusta tai rakennelmaa.
Mikäli kaikki Killoon osoitettu lisärakennusoikeus toteutuisi, rakennusten määrä käytännössä kaksinkertaistuisi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ratkaisu ei ole kulttuuriympäristön kannalta ihanteellinen, mutta kuitenkin enimmäkseen hyväksyttävissä. Maakuntamuseo kiinnittää erityistä huomiota niihin tontteihin, joissa uudisrakennus on osoitettu rakennettavaksi tontin kadun puoleiselle osalle. Tällöin uudisrakennukset tulisivat katunäkymässä keskeisimpään asemaan ja vanhat rakennukset jäisivät katveeseen. Alkuperäinen kaava on toteutunut erittäin hyvin luoden yhtenäisen katutilan rytmin useille korttelialueille. Asemakaavaluonnoksessa on luotu periaatteessa edellytykset vastaavan kaltaiselle yhtenäiselle ilmeelle. Maakuntamuseo haluaa kuitenkin ilmaista huolensa tilanteesta, jossa osa tontin omistajista rakennuttaa talon kadun varteen ja osa ei. Tällöin olemassa oleva yhtenäinen julkisivurytmi katoaa. Tämä olisi mahdollinen tilanne mm. hyvin yhtenäisiksi todetuilla korttelijaksoilla Moisiontien varrella korttelissa 1522 ja Killontien varrella korttelissa 1507 sekä yhtenäiseksi määritellyillä alueilla Killontorintiellä korttelissa 1502, Silvontiellä korttelissa 1506 ja Killontiellä korttelissa 1508. Maakuntamuseo kehottaa vielä tutkimaan, olisiko tarkkaan ohjattu laajentaminen näillä korttelialueilla arvoja paremmin säilyttävä ratkaisu.
Muita kaupunkikuvaan liittyviä määräyksiä
Istutettavia alueita ei ole osoitettu kaavaluonnoksessa yhtä laajoina kuin täydennysrakentamisen selvityksessä on suositeltu. Istutettavaksi alueen osaksi on osoitettu ainoastaan kaistale tonttia kadun varressa. Yleismääräyksen mukaan rakennuslupaa haettaessa tulee esittää pihasuunnitelma, jossa esitetään pinta-alalaskelma tontin käytöstä. Pihan käytettävissä olevasta pinnasta saa kattaa vettä läpäisemättömillä pinnoilla enintään puolet (rakennusalaa ja istutusalueita ei lasketa mukaan tähän käytettävissä olevaan pinta-alaan). Tontti tulee hoitaa vehreänä, puutarhamaisena, puilla ja pensailla istutettuna. Mitään rakennuksia tai rakennelmia ei saa sijoittaa istutettavaksi merkitylle tontin osalle. Maakuntamuseo suosittelee vielä tarkastelemaan istutettavaksi osoitettuja alueita em. selvityksen tulosten valossa.
Yleismääräyksen mukaan tontin rakennukset ja rakenteet tulee toteuttaa yhtenäisellä värityksellä. Perinteisesti piharakennukset ovat usein olleet päärakennuksen kanssa eri väriset, joten riittävä määräys voisi olla, että tontin rakennusten ja rakenteiden värien tulee sopia yhteen.
Rakentamistapaohje ja kaavaselostus
Yleismääräyksissä määrätään, että alueella tulee noudattaa erillisen sitovan rakennustapaohjeen mukaisia määräyksiä ja ohjeita. Rakentamistapaohje on sisällöltään pääosin asianmukaisesti laadittu, ja se tarjoaa hyvää täydennystä kaavassa annetuille määräyksille. Sanamuotoa on syytä osin kehittää suositusmaisesta selkeämmin määrääväksi.
Laajennusten osalta rakentamistapaohjeessa linjataan: Tontin päärakennuksen laajennukset eivät ole ensisijainen tai toivottava tapa kehittää alueen rakennuskantaa. Mahdolliset asuinrakennusten laajennukset (erikseen niille merkityillä rakennusaloilla) tulee toteuttaa talon henkeen ja ympäröivään rakennuskantaan soveltuvasti. Liian suuret laajennukset eivät ole toivottavia. Rakentamistapaohjeessa, kaavaselostuksessa tai kaavakartassa ei anneta selkeästi numeerista tietoa laajennuksen sopivasta koosta. Ainoastaan s. 11 havainnekuvaan on merkitty laajennusosan kerrosalaksi n. 50–100 m2. Täydennysrakentamisen selvityksen tekstissä suositeltiin 50 m2 suuruista laajennusosaa. Maakuntamuseo katsoo, että laajennusten koko tulisi sovittaa huolellisesti alkuperäisten rakennusten mittasuhteisiin sopivaksi ja tässä on syytä huomioida selvityksessä annettu suositus.
Kaavaluonnoksen valmisteluaineisto on jokseenkin vaikealukuinen niiden tonttien osalta, joilla sallitaan päärakennuksen laajentaminen tai joilla sijaitsevia rakennuksia on jo laajennettu. Maakuntamuseo ehdottaa, että tieto tonteista ja niille osoitettavasta lisärakennusoikeuden laajuudesta sisällytetään kaavaselostukseen selkeästi esimerkiksi taulukkomuodossa.
Yksittäisinä huomioina rakentamistapaohjeen kappaleessa Detaljiikka, ikkunat ja ovet olisi hyvä lisätä, että Killon alkuperäisen rakentamisajanjakson arkkitehtuurille vieraita tyylilainoja tulee välttää.
Rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ei ole arvioitu kaavaselostuksessa. Taajama- ja kaupunkikuvaan kohdistuvien vaikutusten osalta todetaan vain, että "uudis- ja täydennysrakentamisen mahdollistamisella alueelle ei ole suurta vaikutusta taajamarakenteeseen. Asemakaavamuutos tukee alueella jo olemassa olevia toimintoja. Kaupunkikuva pyritään säilyttämään hyvin nykyisenlaisena." Vaikutusten arviointia tulee kehittää kattavammaksi ja analyyttisemmäksi. Vaikutukset tulisi arvioida huolella suojelumääräysten riittävyyden näkökulmasta ja lisärakennusoikeuden osoittamisen eri tavat huomioiden.
Kaavaehdotus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten. Tarvittaessa voidaan tätä ennen järjestää työneuvottelu lausunnon sisältöön liittyen.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Alueellinen vastuumuseo on antanut kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon DIAR: 684/2023 (3.11.2023).Asemakaavamuutoksen tavoitteena on laatia Killon arvoalueen säilymisen, suojelun ja täydennysrakentamisen tavoitteita yhteensovittava asemakaava. Kaavaluonnoksen ratkaisu perustuu rakennetun kulttuuriympäristön osalta paitsi aikaisemmin vireillä olleen kaavamuutoksen nro 256:n selvitysaineistoihin myös täydentävään ulkopuolisten konsulttiryhmän laatimaan täydennysrakentamisen selvitykseen Pirkkala, Killo. Viitesuunnitelma 2023-12-12 (Heilu Oy, Projoplan Oy, Arkkitehtitoimisto Jussi Partanen ja Joksu, 2023).Täydennysrakentamisen selvitysKonsulttityöryhmän näkemyksen mukaan Killon alueelle on mahdollista osoittaa täydennysrakentamista siten, että kulttuuriympäristön arvot säilyvät. Tämä edellyttää riittävän tarkkoja kaavamääräyksiä ja rakentamisen ohjausta. Killon ehjien katunäkymien ja julkisivurytmien säilyminen turvataan uudisrakennusten sijoittelulla ja massoittelulla sekä riittävän kasvillisuuden säilyttämisellä. Rakennusten muotokielestä ja yksityiskohdista säädetään lisäksi rakentamistapaohjeistuksella. Asemakaava on suositeltu laadittavaksi rakennus- ja tonttikohtaisen tarkastelun pohjalta.Lisärakentamisselvityksessä on tutkittu lisärakennusoikeuden osoittamisen tapoja kolmen erilaisen mallikorttelin avulla. Tontinkäytöllisesti on laadittu kolme eri vaihtoehtoa, joista ensisijainen on VE1 ”erillisnoppa” ja toissijainen VE2 ”laajennusosa”. Laajentamista on suositeltu tonteille, joilla uudisrakennus sijoittuisi liian ahtaasti. Lisäksi on tutkittu VE3 ”poikkeus” tapauksiin, joissa VE1 tai VE2 eivät ole soveltuvia, vaan tarvitaan tontille räätälöity ratkaisu. Selvityksessä on päädytty suosittelemaan erillisen 100 k-m2:n suuruisen asuinrakennuksen rakennusalan osoittamista suurimmalle osalle tonteista. Erikseen määrättävillä tonteilla on pidetty mahdollisena laajennusosan rakentamista. Konsulttiryhmä on suositellut korttelikohtaisten AO/s-merkintöjen lisäksi rakennuskohtaisten sr-merkintöjen osoittamista, jolloin laajennusosille soveltuvia tontteja voitaisiin tunnistaa niihin liittyvissä määräyksissä. Laajennuksen kooksi on esitetty enintään 50 k-m2.Tontille on esitetty sallittaviksi enintään kolme rakennusta tai rakennelmaa. Ratkaisuissa on korostettu alueen istutusvyöhykkeiden merkitystä kaupunkikuvassa osoittamalla Ist-alueita, joille ei saa rakentaa ja joiden puustoisuutta tai avoimuutta on mahdollista ohjata kaavamääräyksin. Tontin pinta-alasta yli puolet tulisi suosituksen mukaan olla kasvullista alaa. Asfaltointia tai muun läpäisemättömän pinnan toteuttamista suositellaan kiellettäväksi ympäristöön sopeutumattomina. Kahden autopaikan osoittamista asuntoa kohden pidetään liiallisena tilanteessa, jossa yhdellä tontilla sijaitsisi kaksi asuinrakennusta. Siksi suunnittelussa on lähdetty yhdestä autopaikasta asuntoa kohti.Asemakaavan suojelumääräyksetAsemakaavaluonnoksessa kortteleilla on joko AO/s-1 tai AO/s-2 -suojelumerkintä. Merkintään AO/s-1 liittyy määräys: Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen rakennukset tulee lähtökohtaisesti pyrkiä säilyttämään ja korjaamaan, ellei pakottavaa syytä purkamiseen ole. Kadunpuoleisten julkisivujen julkisivurytmi tulee pyrkiä säilyttämään yhtenäisenä. Mikäli purkamiseen pakottavasta syystä kuitenkin joudutaan, tulee uudisrakennuksen tapauksessa noudattaa AO/s-2-alueen määräyksiä sekä erillisen rakennustapaohjeen ohjeistuksia. Uudisrakentamisen ja rakennuksiin kohdistuvien vähäistä laajempien muutoksien yhteydessä tulee kuulla alueellista vastuumuseota. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että määräys on oikean suuntainen, mutta muotoilultaan hyvin ehdollinen. Määräystä tulee kehittää selkeämmin säilyttämiseen ohjaavaksi, muokkaamalla määräystä esimerkiksi muotoon: Alueen rakennukset tulee säilyttää ja korjata, ellei pakottavaa syytä purkamiseen ole.Merkintään AO/s-2 liittyy määräys: Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakennusten ja niihin liittyvien maanpäällisten rakennelmien taajamakuvalliseen ilmeeseen ja ympäristöön sopivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten tulee olla symmetrisesti harjakattoisia ja asuinrakennuksissa käytetään kattokaltevuutta 1:1,5–1:2. Julkisivumateriaalina käytetään yhtenäistä puuverhousta tai rappausta ja värityksessä suositaan keskivahvoja himmeitä värejä. Uudisrakentamisen yhteydessä tulee kuulla alueellista vastuumuseota.AO/s-2-merkinnällä on osoitettu muutamia ilmeeltään epäyhtenäisempiä korttelialueita Killon keskiosissa sekä useampi kortteli Killon vanhimmassa, eteläisessä osassa. Määräyksessä ei ohjata rakennusten säilyttämiseen, vaan kaavamääräys keskittyy uudisrakentamisen ohjaukseen. Tällöin suojelu kohdistuu lähinnä asemakaavalliseen ratkaisuun, johon toisaalta esitetään huomattavia muutoksia. Esimerkiksi Killontien varsi on määritelty Killon alueen kulttuuriympäristöselvityksessä (Pirkkalan kunta, 2020) yhtenäisen julkisivurytmin alueeksi. Maakuntamuseo katsoo, että suojelun taso laskisi suhteessa voimassa olevan taajamayleiskaavan suojelumääräykseen, jonka mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät. Maakuntamuseo katsoo, että määräyksen tulisi ohjata ensisijaisesti säilyttävään ratkaisuun ja sen tekstiä tulisi muokata esimerkiksi muotoon: Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen rakennukset tulee ensisijaisesti pyrkiä säilyttämään. Mahdollisen uudisrakennusten jne.Yleismääräyksen mukaan alueella tulee noudattaa kulttuuriympäristöselvityksen (2020) mukaisen arvomäärityksen perusteella parhaiten säilyneiden julkisivurivien säilyttämistä. Tämä koskee erityisesti julkisivun etäisyyttä tielinjasta sekä julkisivujen mittasuhteiden ja kattomaailman säilyttämistä entisellään. Yleismääräyksen mukaan ympäristön säilytettäviä erityispiirteitä ovat 1950- ja 1960-lukujen rakennukset, katujen julkisivurytmi, rakennusten pienipiirteisyys ja väljä sijoittelu sekä tonttien vehreys ja puutarhamaisuus. Maakuntamuseo katsoo, että määräyksessä tulisi huomioida myös Killon vanhin, 1940-luvun lopulla rakennettu rakennuskanta.LaajentaminenKaavaluonnoksessa lisärakentaminen on osoitettu enimmäkseen erikseen merkityille rakennusaloille lisärakentamisselvityksen suosituksen mukaisesti. Yleismääräyksen mukaan lähes kaikissa kortteleissa saa erillispientalotonteille, erikseen merkitylle rakennusalalle, rakentaa enintään 110 m2 päärakennuksesta erillisen asuinrakennuksen tai vaihtoehtoisesti yksikerroksisen, enintään 50 m2 talousrakennuksen. Kahden asuinrakennuksen tapauksessa tontille saa rakentaa lisäksi enintään 30 m2 talousrakennuksen, mikäli se palomääräysten mukaan ja maisemallisesti on sopivaa. Asuntoja saa olla vain 1/rakennus ja enintään 2 asuntoa tontilla. Erillisen asuinrakennuksen tai talousrakennuksen kerrosalaa ei saa yhdistää päärakennukseen, eikä tontteja saa jakaa. Tontilla saa olla enintään kolme rakennusta tai rakennelmaa.Mikäli kaikki Killoon osoitettu lisärakennusoikeus toteutuisi, rakennusten määrä käytännössä kaksinkertaistuisi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ratkaisu ei ole kulttuuriympäristön kannalta ihanteellinen, mutta kuitenkin enimmäkseen hyväksyttävissä. Maakuntamuseo kiinnittää erityistä huomiota niihin tontteihin, joissa uudisrakennus on osoitettu rakennettavaksi tontin kadun puoleiselle osalle. Tällöin uudisrakennukset tulisivat katunäkymässä keskeisimpään asemaan ja vanhat rakennukset jäisivät katveeseen. Alkuperäinen kaava on toteutunut erittäin hyvin luoden yhtenäisen katutilan rytmin useille korttelialueille. Asemakaavaluonnoksessa on luotu periaatteessa edellytykset vastaavan kaltaiselle yhtenäiselle ilmeelle. Maakuntamuseo haluaa kuitenkin ilmaista huolensa tilanteesta, jossa osa tontin omistajista rakennuttaa talon kadun varteen ja osa ei. Tällöin olemassa oleva yhtenäinen julkisivurytmi katoaa. Tämä olisi mahdollinen tilanne mm. hyvin yhtenäisiksi todetuilla korttelijaksoilla Moisiontien varrella korttelissa 1522 ja Killontien varrella korttelissa 1507 sekä yhtenäiseksi määritellyillä alueilla Killontorintiellä korttelissa 1502, Silvontiellä korttelissa 1506 ja Killontiellä korttelissa 1508. Maakuntamuseo kehottaa vielä tutkimaan, olisiko tarkkaan ohjattu laajentaminen näillä korttelialueilla arvoja paremmin säilyttävä ratkaisu.Muita kaupunkikuvaan liittyviä määräyksiäIstutettavia alueita ei ole osoitettu kaavaluonnoksessa yhtä laajoina kuin täydennysrakentamisen selvityksessä on suositeltu. Istutettavaksi alueen osaksi on osoitettu ainoastaan kaistale tonttia kadun varressa. Yleismääräyksen mukaan rakennuslupaa haettaessa tulee esittää pihasuunnitelma, jossa esitetään pinta-alalaskelma tontin käytöstä. Pihan käytettävissä olevasta pinnasta saa kattaa vettä läpäisemättömillä pinnoilla enintään puolet (rakennusalaa ja istutusalueita ei lasketa mukaan tähän käytettävissä olevaan pinta-alaan). Tontti tulee hoitaa vehreänä, puutarhamaisena, puilla ja pensailla istutettuna. Mitään rakennuksia tai rakennelmia ei saa sijoittaa istutettavaksi merkitylle tontin osalle. Maakuntamuseo suosittelee vielä tarkastelemaan istutettavaksi osoitettuja alueita em. selvityksen tulosten valossa.Yleismääräyksen mukaan tontin rakennukset ja rakenteet tulee toteuttaa yhtenäisellä värityksellä. Perinteisesti piharakennukset ovat usein olleet päärakennuksen kanssa eri väriset, joten riittävä määräys voisi olla, että tontin rakennusten ja rakenteiden värien tulee sopia yhteen.Rakentamistapaohje ja kaavaselostusYleismääräyksissä määrätään, että alueella tulee noudattaa erillisen sitovan rakennustapaohjeen mukaisia määräyksiä ja ohjeita. Rakentamistapaohje on sisällöltään pääosin asianmukaisesti laadittu, ja se tarjoaa hyvää täydennystä kaavassa annetuille määräyksille. Sanamuotoa on syytä osin kehittää suositusmaisesta selkeämmin määrääväksi.Laajennusten osalta rakentamistapaohjeessa linjataan: Tontin päärakennuksen laajennukset eivät ole ensisijainen tai toivottava tapa kehittää alueen rakennuskantaa. Mahdolliset asuinrakennusten laajennukset (erikseen niille merkityillä rakennusaloilla) tulee toteuttaa talon henkeen ja ympäröivään rakennuskantaan soveltuvasti. Liian suuret laajennukset eivät ole toivottavia. Rakentamistapaohjeessa, kaavaselostuksessa tai kaavakartassa ei anneta selkeästi numeerista tietoa laajennuksen sopivasta koosta. Ainoastaan s. 11 havainnekuvaan on merkitty laajennusosan kerrosalaksi n. 50–100 m2. Täydennysrakentamisen selvityksen tekstissä suositeltiin 50 m2 suuruista laajennusosaa. Maakuntamuseo katsoo, että laajennusten koko tulisi sovittaa huolellisesti alkuperäisten rakennusten mittasuhteisiin sopivaksi ja tässä on syytä huomioida selvityksessä annettu suositus.Kaavaluonnoksen valmisteluaineisto on jokseenkin vaikealukuinen niiden tonttien osalta, joilla sallitaan päärakennuksen laajentaminen tai joilla sijaitsevia rakennuksia on jo laajennettu. Maakuntamuseo ehdottaa, että tieto tonteista ja niille osoitettavasta lisärakennusoikeuden laajuudesta sisällytetään kaavaselostukseen selkeästi esimerkiksi taulukkomuodossa.Yksittäisinä huomioina rakentamistapaohjeen kappaleessa Detaljiikka, ikkunat ja ovet olisi hyvä lisätä, että Killon alkuperäisen rakentamisajanjakson arkkitehtuurille vieraita tyylilainoja tulee välttää.Rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ei ole arvioitu kaavaselostuksessa. Taajama- ja kaupunkikuvaan kohdistuvien vaikutusten osalta todetaan vain, että "uudis- ja täydennysrakentamisen mahdollistamisella alueelle ei ole suurta vaikutusta taajamarakenteeseen. Asemakaavamuutos tukee alueella jo olemassa olevia toimintoja. Kaupunkikuva pyritään säilyttämään hyvin nykyisenlaisena." Vaikutusten arviointia tulee kehittää kattavammaksi ja analyyttisemmäksi. Vaikutukset tulisi arvioida huolella suojelumääräysten riittävyyden näkökulmasta ja lisärakennusoikeuden osoittamisen eri tavat huomioiden.Kaavaehdotus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten. Tarvittaessa voidaan tätä ennen järjestää työneuvottelu lausunnon sisältöön liittyen.