Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Valkeakosken Ulvajanniemen pientaloalueella osoitteessa Kaaritie 25 sijaitsevaa talousrakennusta halutaan korottaa ja laajentaa. Hankkeelle haetaan poikkeamislupaa, sillä talousrakennukselle ei kyseisellä paikalla ole asemaakaavassa osoitettua rakennusalaa. Korotettuna rakennus myös ylittäisi kaavan salliman talousrakennusten enimmäiskorkeuden. Tutustuttuaan hankkeeseen maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Kaaritie 25 sijaitsee Ulvajanniemessä, joka on osa Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (peruste: Museoviraston RKY-inventointi, 2009). Ulvajanniemi on Säteri Oy:n työväelleen 1940-50-luvuilla rakennuttama asuinalue, jossa on kolmea eri talotyyppiä edustavia yhdenperheen taloja sekä kolme asuinkerrostaloa. RKY-alueita koskevat Valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, MRL) määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Niiden mukaisesti alueita koskevissa toimenpiteissä tulee huolehtia, että kohteiden arvot säilyvät.
Kaaritie 25 tontilla on voimassa alueen alkuperäinen arkkitehti Heimo Kautosen suunnittelema vuonna 1947 hyväksytty asemakaava. Siitä puuttuvat voimassa olevan MRL:n edellyttämät kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät, mistä johtuen asemakaava on katsottava vähintään suojelun osalta maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi. Kaavassa tontille sen länsirajan keskelle on osoitettu yksikerroksisen, enintään 3,5 metriä korkean pienen talousrakennuksen rakennusala rakennettavaksi kiinni länsipuolisen naapurin vastaavaan talousrakennukseen.
Ulvajanniemen valtakunnallista arvoaluetta koskee kuitenkin myös Valkeakosken rakennusjärjestyksen 24 § Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä arvoja. Sen mukaan suunnittelun ja rakentamisen laatutasoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja rakennuskantaa ja pihapiirejä tulee säilyttää ja korjata perinteitä vaalien. Lisäksi Ulvajanniemen alueelle on laadittu rakennuslautakunnan 16.4.2002 hyväksymät rakennustapaohjeet (§ 26), joiden tarkoituksena on pyrkiä säilyttämään alueen yhteinen ilme. Ohjeissa kerrotaan alueelle sopivia korjaustapoja sekä painotetaan alkuperäisten rakennusosien, työtapojen ja materiaalien käyttöä.
Rakennustapaohjeen mukaan alueen väljä, vehreä ja puutarhamainen ilme muodostuu kaartuvista kaduista, suurehkoista tonteista, noppamaisista taloista, pienistä piharakennuksista sekä pensasaidoista ja pihojen istutuksista. Piharakennusten tyylillä kerrotaan olevan yhdessä asuinrakennusten kanssa suuri vaikutus alueen yhtenäisyyden säilymiseen. Alueelle tyypillisen talousrakennuksen julkisivuissa 1940-50-luvulle ominaisin värein peittomaalattua peiterimoitettua pystylaudoitusta ja katteena kolmiorimahuopaa tai tiiltä.
Kaaritie 25 tontilla, sen itärajan keskellä sijaitsee jälleenrakennuskauden pientaloalueille tyypillinen pienikokoinen (3x5,4 m), satulakattoinen, betoniperustainen ja julkisivuiltaan puuverhoiltu autovaja. Poikkeamislupahakemuksen perusteella vajaa korotettaisiin ja laajennettaisiin katoksin pohjoispäädystä ja länsisivulta siten, että katoksen koko olisi 5,5x10,4 metriä ja korkeus 3,65 metriä. Kateeksi tulisi musta tiilikuvioitu pelti ja julkisivuihin harmaa pysty- ja vaakapanelointi. Perusteluina mainitaan nykyisen autovajan olevan liian pieni auton säilyttämistä varten ja suunnitelman mukaisten muutosten olevan vaikutuksiltaan pienempiä kuin kokonaan uuden autosuojan rakentaminen samalle paikalle tai kaavan mukaiselle rakennusalalle.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että poikkeamisluvan mukainen muutos ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, Valkeakosken rakennusjärjestyksen 24 §, eikä Ulvajanniemen Rakennustapaohjeen mukainen. Laajennettu vaja- ja autokatosrakennus on liian suurikokoinen ja korkea ja näkyy kadulta etelään nousevassa rinteessä nykyistä talousrakennusta merkittävästi enemmän heikentäen alueen kaupunkikuvaa, jossa pääasiassa tonttien takaosaan sijoitetuilla pienillä talousrakennuksilla on hyvin vähäinen rooli.
Autokatokset tai varastotilan ja autokatoksen sisältävät yhdistelmäratkaisut ovat modernien pientalojen ilmiö, eivätkä sovellu ilmeeltään yhtenäisille jälleenrakennuskauden pientaloalueille. Ehdotettu väritys, katemateriaali ja panelointitapa ei myöskään ole Ulvajanniemen alueelle tai jälleenrakennuskauden talousrakennuksille tyypillisiä. Uhkana on alueen ilmeen ja sen arvojen merkittävä heikentyminen, mikäli alueelle jatkossa rakennettaisiin yleisesti vastaavankokoisia piharakennuksia.
Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla esitetyn poikkeamisluvan myöntämistä vaan suosittelee suunnitelmia muokattavan alueen ilmeeseen paremmin sopiviksi. Nykyisellä piharakennuksella ei itsenäisenä rakennuksena ole merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Se on mahdollista korvata alueen ilmeeseen sopivalla, hieman nykyistä kookkaammalla yhden auton autotallilla sekä tarvittaessa rakentaa erillinen pihavaja varastointia varten kaavan mukaiselle talousrakennuksen rakennusalalle. Autotallin julkisivu- ja katemateriaalin sekä värityksen tulee noudattaa rakennustapaohjetta, eikä sen korkeuden tulisi merkittävästi poiketa nykyisestä.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Uudet suunnitelmat pyydetään toimittamaan nähtäville ja mahdollista lausuntoa varten Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Valkeakosken Ulvajanniemen pientaloalueella osoitteessa Kaaritie 25 sijaitsevaa talousrakennusta halutaan korottaa ja laajentaa. Hankkeelle haetaan poikkeamislupaa, sillä talousrakennukselle ei kyseisellä paikalla ole asemaakaavassa osoitettua rakennusalaa. Korotettuna rakennus myös ylittäisi kaavan salliman talousrakennusten enimmäiskorkeuden. Tutustuttuaan hankkeeseen maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Kaaritie 25 sijaitsee Ulvajanniemessä, joka on osa Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (peruste: Museoviraston RKY-inventointi, 2009). Ulvajanniemi on Säteri Oy:n työväelleen 1940-50-luvuilla rakennuttama asuinalue, jossa on kolmea eri talotyyppiä edustavia yhdenperheen taloja sekä kolme asuinkerrostaloa. RKY-alueita koskevat Valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, MRL) määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Niiden mukaisesti alueita koskevissa toimenpiteissä tulee huolehtia, että kohteiden arvot säilyvät.
Kaaritie 25 tontilla on voimassa alueen alkuperäinen arkkitehti Heimo Kautosen suunnittelema vuonna 1947 hyväksytty asemakaava. Siitä puuttuvat voimassa olevan MRL:n edellyttämät kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät, mistä johtuen asemakaava on katsottava vähintään suojelun osalta maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi. Kaavassa tontille sen länsirajan keskelle on osoitettu yksikerroksisen, enintään 3,5 metriä korkean pienen talousrakennuksen rakennusala rakennettavaksi kiinni länsipuolisen naapurin vastaavaan talousrakennukseen.
Ulvajanniemen valtakunnallista arvoaluetta koskee kuitenkin myös Valkeakosken rakennusjärjestyksen 24 § Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä arvoja. Sen mukaan suunnittelun ja rakentamisen laatutasoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja rakennuskantaa ja pihapiirejä tulee säilyttää ja korjata perinteitä vaalien. Lisäksi Ulvajanniemen alueelle on laadittu rakennuslautakunnan 16.4.2002 hyväksymät rakennustapaohjeet (§ 26), joiden tarkoituksena on pyrkiä säilyttämään alueen yhteinen ilme. Ohjeissa kerrotaan alueelle sopivia korjaustapoja sekä painotetaan alkuperäisten rakennusosien, työtapojen ja materiaalien käyttöä.
Rakennustapaohjeen mukaan alueen väljä, vehreä ja puutarhamainen ilme muodostuu kaartuvista kaduista, suurehkoista tonteista, noppamaisista taloista, pienistä piharakennuksista sekä pensasaidoista ja pihojen istutuksista. Piharakennusten tyylillä kerrotaan olevan yhdessä asuinrakennusten kanssa suuri vaikutus alueen yhtenäisyyden säilymiseen. Alueelle tyypillisen talousrakennuksen julkisivuissa 1940-50-luvulle ominaisin värein peittomaalattua peiterimoitettua pystylaudoitusta ja katteena kolmiorimahuopaa tai tiiltä.
Kaaritie 25 tontilla, sen itärajan keskellä sijaitsee jälleenrakennuskauden pientaloalueille tyypillinen pienikokoinen (3x5,4 m), satulakattoinen, betoniperustainen ja julkisivuiltaan puuverhoiltu autovaja. Poikkeamislupahakemuksen perusteella vajaa korotettaisiin ja laajennettaisiin katoksin pohjoispäädystä ja länsisivulta siten, että katoksen koko olisi 5,5x10,4 metriä ja korkeus 3,65 metriä. Kateeksi tulisi musta tiilikuvioitu pelti ja julkisivuihin harmaa pysty- ja vaakapanelointi. Perusteluina mainitaan nykyisen autovajan olevan liian pieni auton säilyttämistä varten ja suunnitelman mukaisten muutosten olevan vaikutuksiltaan pienempiä kuin kokonaan uuden autosuojan rakentaminen samalle paikalle tai kaavan mukaiselle rakennusalalle.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että poikkeamisluvan mukainen muutos ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, Valkeakosken rakennusjärjestyksen 24 §, eikä Ulvajanniemen Rakennustapaohjeen mukainen. Laajennettu vaja- ja autokatosrakennus on liian suurikokoinen ja korkea ja näkyy kadulta etelään nousevassa rinteessä nykyistä talousrakennusta merkittävästi enemmän heikentäen alueen kaupunkikuvaa, jossa pääasiassa tonttien takaosaan sijoitetuilla pienillä talousrakennuksilla on hyvin vähäinen rooli.
Autokatokset tai varastotilan ja autokatoksen sisältävät yhdistelmäratkaisut ovat modernien pientalojen ilmiö, eivätkä sovellu ilmeeltään yhtenäisille jälleenrakennuskauden pientaloalueille. Ehdotettu väritys, katemateriaali ja panelointitapa ei myöskään ole Ulvajanniemen alueelle tai jälleenrakennuskauden talousrakennuksille tyypillisiä. Uhkana on alueen ilmeen ja sen arvojen merkittävä heikentyminen, mikäli alueelle jatkossa rakennettaisiin yleisesti vastaavankokoisia piharakennuksia.
Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla esitetyn poikkeamisluvan myöntämistä vaan suosittelee suunnitelmia muokattavan alueen ilmeeseen paremmin sopiviksi. Nykyisellä piharakennuksella ei itsenäisenä rakennuksena ole merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Se on mahdollista korvata alueen ilmeeseen sopivalla, hieman nykyistä kookkaammalla yhden auton autotallilla sekä tarvittaessa rakentaa erillinen pihavaja varastointia varten kaavan mukaiselle talousrakennuksen rakennusalalle. Autotallin julkisivu- ja katemateriaalin sekä värityksen tulee noudattaa rakennustapaohjetta, eikä sen korkeuden tulisi merkittävästi poiketa nykyisestä.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Uudet suunnitelmat pyydetään toimittamaan nähtäville ja mahdollista lausuntoa varten Pirkanmaan maakuntamuseolle.