Hakemus koskee 390 m2:n korjaamorakennuksen rakentamista Siporex-elementeistä asuinrakennuksen ja navetan muodostaman pihapiirin reunaan, nykyiselle peltoalueelle. Suunnitelmaan sisältyy hallin ympäristön peittäminen murskeella ja korjaamon käyttöön tulevan uuden tieliittymän rakentaminen maantien varteen. Rakennuspaikka sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi esi-tetyllä maisema-alueella (Vesilahden kulttuurimaisema). Alueen erityisinä piir-teinä voidaan mainita loivasti rantaan Vanhalta Rantatieltä laskeutuvat pellot. Korjaamohallin sijoittamista pellolle, avoimeen maisemaan maakuntamuseo pi-tää lähtökohtaisesti huonona ratkaisuna. Rakennus tuleekin sijoittaa mahdolli-simman lähelle tietä ja rakennuksen sekä piha-alueen korkeusasema tulee määritellä sellaiseksi, ettei korkeita täyttöjä tarvita. Murskeella peitetyn piha-alueen luiskat tulee maisemoida. Suunnitelmaa tulee tarkistaa vielä näiltä osin.

Alueella on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2013 Säijän osayleiskaavoi-tuksen yhteydessä. Inventoinnin perusteella suunnitellun rakennuspaikan lä-hiympäristöstä tunnetaan kolme muinaismuistolailla rauhoitettua kiinteää mui-naisjäännöstä. Lähimpänä olevaan Tervamäki-nimiseen kohteeseen (mj.rek.nro 418010017) kuuluu useita historiallisesta kaskiviljelystä kertovaa röykkiötä, mut-ta muinaisjäännösalueen maantiehen rajautuvasta osasta löydetty rikkoutunut röykkiö ja siitä löytynyt palanut luu viittaavat rautakautiseen hautaukseen. Mui-naisjäännösalueen itäreuna on laajentunut inventoinnin tuloksen perusteella. Korjaamohallin käyttöön suunniteltu tieliittymä sijaitsee alle 30 metrin etäisyy-dessä muinaisjäännösalueen laajentuneesta rajauksesta.

Inventoinnissa todettiin ennestään tuntematon kivikautinen asuinpaikka, jonka alustava rajaus sijaitsee alle 20 metrin etäisyydessä suunnitelmaan merkityistä pellon tieliittymästä ja korjaamon pihan kalliomurskealueesta. Edeltäviä mui-naisjäännöksiä etäämmällä korjaamohallin paikasta lounaaseen sijaitsee Säijo-ki-niminen rautakautinen röykkiökalmisto (418010016), josta on löydetty rauta-kautisia pronssiesineitä, aseita ja asuinpaikkaan liittyviä esineitä.

Muinaisjäännösten rajat on arvioitu suureksi osaksi alustavasti eikä rauhoitetun alueen tarkka maanalainen laajuus ole tiedossa. Rakentamiseen suunnitellun peltoalueen pintamaa tarkastettiin inventoinnissa, mutta muinaisjäännöksen ra-joja ei ole sen jälkeen tarkastettu koekuoppien avulla. Suunnitelman tieliittymät, sorapeitteinen piha-alue ja halli sijaitsevat kivi- ja rautakautisten muinaisjään-nösten välittömässä läheisyydessä. Edeltävän perusteella maakuntamuseo to-teaa, että poikkeamislupahakemuksen johdosta rakentamiseen suunnitelluilla paikoilla tulee ennen rakentamisen aloittamista tehdä arkeologinen koetutki-mus. Siinä selvitetään, sijaitseeko rakennettavilla paikoilla maanalaista kiinteää muinaisjäännöstä.

Museovirasto tekee yksityisen kiinteistönomistajan pienehköissä työhankkeissa arkeologisia tutkimuksia valtion kustantamana. Pirkanmaan maakuntamuseo tu-lee tekemään Museovirastolle toimeksiantoilmoituksen koetutkimusten tekemi-sestä. Tutkimuksia voidaan tehdä luotettavasti sulan maan aikana ja lumetto-missa olosuhteissa. Koetutkimuksen ajankohdasta saa tietoa Museovirastosta (Arkeologiset kenttäpalvelut, Simo Vanhatalo, 0295 33 6203 tai 040 089 1829).

Mikäli koetutkimuksissa löytyy pellon kyntökerroksen alta maanalaista kiinteää muinaisjäännöstä, ensisijainen menettely on siirtää rakentamisen paikkaa mui-naisjäännöksen ulkopuolelle. Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa tutkimustulos-ten perusteella vielä kantaa siihen, voiko rakentamisen toteuttaa lupahakemuk-sen mukaisesti ja tarvitaanko paikalla jatkotutkimuksia.

Edellä kerrotut hallin sijaotusta, maatäyttöjä, maisemointia ja muinaisjäännösten huomioon ottamista koskevat ehdot tulee ilmetä lupapäätöksestä, joka tulee lä-hettää Pirkanmaan maakuntamuseolle.