Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Suunnittelualueen länsiosasta merkittävä osa, nk. Haikan kartanon alue,  kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Haikan asuinalue, tanssilava ja kartanon alue. Alueen inventointikuvauksessa (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto 2016) todetaan, että alueen yleisilme on säilynyt vehreänä, ja jonkin verran on häiritsevää uudisrakentamista. Kuvauksen mukaan arvoalueen ominaispiirteet muodostuvat väljistä tonteista, ja niemi ja kartanon pelto toimivat vastapainona rakennetulle ympäristölle. Edelleen todetaan, että etelän ja pohjoisen asuinalueet erottuvat ympäröivästä rakenteesta ja muodostavat yhtenäisiä katunäkymiä ja aluekokonaisuuksia.

Koilliskulmastaan suunnittelualue rajautuu toiseen maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, Pereen-Nuolialan kulttuurimaisemaan. Alueen inventointikuvauksen mukaan (Pirkanmaan liitto 2016) alueen keskeisiä piirteitä ovat kantatalojen pihapiirit lähipeltoineen ja tilakeskusten näkyvyys maisemassa. Edelleen todetaan, että Pereen-Nuolialan alue muodostaa kokonaisuuden Haikan ja Loukonvainion avoimen maisematilan kanssa.

Pirkkalan taajamayleiskaavan 2020 valmistelua varten laaditussa liitteessä Kulttuuriympäristöt (liite 6, Pirkkalan kunta 2013) Haikan kartanoalue mainitaan maakunnallisesti arvokkaaksi ja todetaan, että asutus muodostaa kerroksellisen miljöönsä vuoksi arvokkaan ympäristön. Vanhat Haikan tilan rakennukset on pääosin purettu, mutta kivijalat ja vanhaa puustoa on kuitenkin yhä havaittavissa. Rakennetun ympäristön kohteiden luettelossa Haikka (kiint. tunnus 604-402-1-574) huomioidaan vanhana kartanon paikkana 1800-luvun alkupuolelta. Kuvauksen mukaan kokonaisuudesta on säilynyt makasiini ja kivijalkoja ja myös vanhasta puustosta ja tiestöstä on jälkiä ympäristössä. Maakuntamuseo toteaa, että vaikka varsinainen Haikan tilan tontti jää suunnittelualueen ulkopuolelle, vanha kartanonpaikka on ympäristön maisemakuvan ja sen historiallisen kehityksen kannalta merkittävä ja siten huomioitava suunnittelussa.

Pirkkalan taajamyleiskaavaan on merkitty neljä arvoaluetta (Loukonlahti, Killo, Haikka ja Turri), joiden kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne tulee säilyttää. Haikan arvoalue sijaitsee suurimmalta osaltaan suunnittelualueen länsipuolella, mutta Haikan kartanon vanha tontti ja sitä ympäröivä pelto kuuluvat kuitenkin arvoalueeseen ja mainitaan sen kuvauksessa. Loukonlahden arvoalueesta todetaan seuraavaa: "Yhtenäinen ja lyhyessä ajassa rakennettu Loukonlahden asuinalue kertoo esimerkillisesti aikansa laadukkaasta suomalaisesta asuinaluesuunnittelusta ja –rakentamisesta. Alueen yhtenäisyys syntyy ajallisesti yhtenäisyydestä ja yhtenäisistä rakennusmateriaaleista sekä ennen kaikkea arkkitehti Pekka Ilveskosken alueelle suunnittelemista rakennuksista. Rakennuksilla on selkeää arkkitehtonista arvoa. Rakennuskannan yhtenäisyyden ja onnistuneesti toteutetun rakennuskaavan vuoksi aluetta on pidettävä arvoalueena, joka muodostaa merkittävän maisemakokonaisuuden."

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty tiivistetty rakentaminen muokkaisi Loukonlahden alueen maisemakuvaa merkittävästi. Erityisesti arvokkaiden ympäristöjen perusteina esitetyt alueiden yhtenäisyys sekä avoimen peltomaiseman ja rakentamisen vuoropuheluun perustuva maisemakokonaisuus vaarantantuisivat esitetyn rakentamisen toteutuessa. Lisäksi 1970-luvun aluerakentamista kuvastava asuinalueiden saarekemainen rakenne ja sen myötä alueen ajallinen kertovuus heikentyisivät.

Pirkkalan kunta on viime vuosina voimakkaasti kehittänyt Pyhäjärven etelärantaa myötäilevää rantareittiä yleisenä kevyen liikenteen- ja virkistysreittinä, ja maisema on yksi reitin laatutekijöistä. Maisemakuvaltaan vaihteleva reitti sivuaa myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ja kulttuurimaisemia. Loukonlahden kohdalla rantareitiltä avautuu näkymiä niin järvelle pohjoiseen kuin vanhojen rantapeltojen tai -niittyjen yli etelään kohti asutusta. Mikäli rantaan rajautuvat alueet täyttyvät rakentamisesta, kulttuurimaiseman historiallinen kertovuus heikentyy merkittävästi.

Maakuntamuseo esittää, että suunnittelussa turvataan Haikan kartanon alueen avoimen peltomaiseman säilyminen maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön rajauksen osalta. Samoin suunnittelualueen koillisosassa tulee turvata peltoalueiden yhtenäisyys ja maisemakuvan jatkuvuus viereisen maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvot huomioiden. Lisäksi tulee huomioida Pyhäjärven rantareitin kulttuurimaisemaan painottuva luonne ja siihen liittyvät kulttuurimaiseman arvot. Koko suunnittelualueen arkkitehtoniset arvot tulee huomioida myös rakennuskantaa täydennettäessä.  Loukonlahden arvoalueen osalta maakuntamuseo esittää rakennetun ympäristön selvityksen laatimista. Alueen ominaispiirteitä kuvaavan selvityksen perusteella on siten mahdollista tarkentaa jo taajamayleiskaavassa esitettyjen suojelutavoitteiden (esimerkiksi merkinnät AK/s ja AP/s) sisältöä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alue on jäänyt pääosin tutkimatta aikaisemmissa inventoinneissa. Historiallisten lähteiden perusteella tiedetään kuitenkin, että alueella on ollut torppa-asutusta 1700-luvulta lähtien (Haikka Nytt Torp Loukonlahden etelärannalla). 1800-luvulla torppa- ja kartanoasutusta syntyy alueen eteläosaan, maantien varrelle. Tämän vuoksi on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueelta löytyisi vielä tuntemattomia historiallisen ajan asutukseen ja elinkeinoihin liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Esimerkiksi edellä mainittuja Haikan kartanon rakennusten jäännöksiä voidaan tulkita kulttuuriperintökohteiksi. Niiden huomioonottaminen kaavassa edellyttää arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista MRL 9 §:n mukaisesti.

Arkeologisessa inventoinnissa on otettava huomioon myös kaava-alueen itäosassa kulkenut historiallinen Haikan ja Nuolialan kylien välinen raja sekä em. maantien linja. Kyseessä on 1700-luvun lopulta alkaen kartoissa esiintyvä tie, joka on kuitenkin yhdistänyt toisiinsa jo keskiajalla syntyneet kohteet: Pirkkalan kirkon, Hiidentien (Hämeenlinna-Akaa-Tammerkoski) ja Pyhäjärven etelärannan kylät. Tielinjan käytöstä jääneet osat ovat tulkittavissa kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tai muiksi kulttuuriperintökohteiksi. Alueen sijainnin, korkeusaseman, topografian ja lähikohteiden perusteella myös esihistoriallisten muinaisjäännösten löytymistä voidaan pitää mahdollisena.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita.

Kaavaluonnos ja selvitysaineisto tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa varten.

Suunnittelualueen länsiosasta merkittävä osa, nk. Haikan kartanon alue,  kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Haikan asuinalue, tanssilava ja kartanon alue. Alueen inventointikuvauksessa (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto 2016) todetaan, että alueen yleisilme on säilynyt vehreänä, ja jonkin verran on häiritsevää uudisrakentamista. Kuvauksen mukaan arvoalueen ominaispiirteet muodostuvat väljistä tonteista, ja niemi ja kartanon pelto toimivat vastapainona rakennetulle ympäristölle. Edelleen todetaan, että etelän ja pohjoisen asuinalueet erottuvat ympäröivästä rakenteesta ja muodostavat yhtenäisiä katunäkymiä ja aluekokonaisuuksia.

Koilliskulmastaan suunnittelualue rajautuu toiseen maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, Pereen-Nuolialan kulttuurimaisemaan. Alueen inventointikuvauksen mukaan (Pirkanmaan liitto 2016) alueen keskeisiä piirteitä ovat kantatalojen pihapiirit lähipeltoineen ja tilakeskusten näkyvyys maisemassa. Edelleen todetaan, että Pereen-Nuolialan alue muodostaa kokonaisuuden Haikan ja Loukonvainion avoimen maisematilan kanssa.

Pirkkalan taajamayleiskaavan 2020 valmistelua varten laaditussa liitteessä Kulttuuriympäristöt (liite 6, Pirkkalan kunta 2013) Haikan kartanoalue mainitaan maakunnallisesti arvokkaaksi ja todetaan, että asutus muodostaa kerroksellisen miljöönsä vuoksi arvokkaan ympäristön. Vanhat Haikan tilan rakennukset on pääosin purettu, mutta kivijalat ja vanhaa puustoa on kuitenkin yhä havaittavissa. Rakennetun ympäristön kohteiden luettelossa Haikka (kiint. tunnus 604-402-1-574) huomioidaan vanhana kartanon paikkana 1800-luvun alkupuolelta. Kuvauksen mukaan kokonaisuudesta on säilynyt makasiini ja kivijalkoja ja myös vanhasta puustosta ja tiestöstä on jälkiä ympäristössä. Maakuntamuseo toteaa, että vaikka varsinainen Haikan tilan tontti jää suunnittelualueen ulkopuolelle, vanha kartanonpaikka on ympäristön maisemakuvan ja sen historiallisen kehityksen kannalta merkittävä ja siten huomioitava suunnittelussa.

Pirkkalan taajamyleiskaavaan on merkitty neljä arvoaluetta (Loukonlahti, Killo, Haikka ja Turri), joiden kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne tulee säilyttää. Haikan arvoalue sijaitsee suurimmalta osaltaan suunnittelualueen länsipuolella, mutta Haikan kartanon vanha tontti ja sitä ympäröivä pelto kuuluvat kuitenkin arvoalueeseen ja mainitaan sen kuvauksessa. Loukonlahden arvoalueesta todetaan seuraavaa: "Yhtenäinen ja lyhyessä ajassa rakennettu Loukonlahden asuinalue kertoo esimerkillisesti aikansa laadukkaasta suomalaisesta asuinaluesuunnittelusta ja –rakentamisesta. Alueen yhtenäisyys syntyy ajallisesti yhtenäisyydestä ja yhtenäisistä rakennusmateriaaleista sekä ennen kaikkea arkkitehti Pekka Ilveskosken alueelle suunnittelemista rakennuksista. Rakennuksilla on selkeää arkkitehtonista arvoa. Rakennuskannan yhtenäisyyden ja onnistuneesti toteutetun rakennuskaavan vuoksi aluetta on pidettävä arvoalueena, joka muodostaa merkittävän maisemakokonaisuuden."

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty tiivistetty rakentaminen muokkaisi Loukonlahden alueen maisemakuvaa merkittävästi. Erityisesti arvokkaiden ympäristöjen perusteina esitetyt alueiden yhtenäisyys sekä avoimen peltomaiseman ja rakentamisen vuoropuheluun perustuva maisemakokonaisuus vaarantantuisivat esitetyn rakentamisen toteutuessa. Lisäksi 1970-luvun aluerakentamista kuvastava asuinalueiden saarekemainen rakenne ja sen myötä alueen ajallinen kertovuus heikentyisivät.

Pirkkalan kunta on viime vuosina voimakkaasti kehittänyt Pyhäjärven etelärantaa myötäilevää rantareittiä yleisenä kevyen liikenteen- ja virkistysreittinä, ja maisema on yksi reitin laatutekijöistä. Maisemakuvaltaan vaihteleva reitti sivuaa myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ja kulttuurimaisemia. Loukonlahden kohdalla rantareitiltä avautuu näkymiä niin järvelle pohjoiseen kuin vanhojen rantapeltojen tai -niittyjen yli etelään kohti asutusta. Mikäli rantaan rajautuvat alueet täyttyvät rakentamisesta, kulttuurimaiseman historiallinen kertovuus heikentyy merkittävästi.

Maakuntamuseo esittää, että suunnittelussa turvataan Haikan kartanon alueen avoimen peltomaiseman säilyminen maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön rajauksen osalta. Samoin suunnittelualueen koillisosassa tulee turvata peltoalueiden yhtenäisyys ja maisemakuvan jatkuvuus viereisen maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvot huomioiden. Lisäksi tulee huomioida Pyhäjärven rantareitin kulttuurimaisemaan painottuva luonne ja siihen liittyvät kulttuurimaiseman arvot. Koko suunnittelualueen arkkitehtoniset arvot tulee huomioida myös rakennuskantaa täydennettäessä.  Loukonlahden arvoalueen osalta maakuntamuseo esittää rakennetun ympäristön selvityksen laatimista. Alueen ominaispiirteitä kuvaavan selvityksen perusteella on siten mahdollista tarkentaa jo taajamayleiskaavassa esitettyjen suojelutavoitteiden (esimerkiksi merkinnät AK/s ja AP/s) sisältöä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alue on jäänyt pääosin tutkimatta aikaisemmissa inventoinneissa. Historiallisten lähteiden perusteella tiedetään kuitenkin, että alueella on ollut torppa-asutusta 1700-luvulta lähtien (Haikka Nytt Torp Loukonlahden etelärannalla). 1800-luvulla torppa- ja kartanoasutusta syntyy alueen eteläosaan, maantien varrelle. Tämän vuoksi on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueelta löytyisi vielä tuntemattomia historiallisen ajan asutukseen ja elinkeinoihin liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Esimerkiksi edellä mainittuja Haikan kartanon rakennusten jäännöksiä voidaan tulkita kulttuuriperintökohteiksi. Niiden huomioonottaminen kaavassa edellyttää arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista MRL 9 §:n mukaisesti.

Arkeologisessa inventoinnissa on otettava huomioon myös kaava-alueen itäosassa kulkenut historiallinen Haikan ja Nuolialan kylien välinen raja sekä em. maantien linja. Kyseessä on 1700-luvun lopulta alkaen kartoissa esiintyvä tie, joka on kuitenkin yhdistänyt toisiinsa jo keskiajalla syntyneet kohteet: Pirkkalan kirkon, Hiidentien (Hämeenlinna-Akaa-Tammerkoski) ja Pyhäjärven etelärannan kylät. Tielinjan käytöstä jääneet osat ovat tulkittavissa kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tai muiksi kulttuuriperintökohteiksi. Alueen sijainnin, korkeusaseman, topografian ja lähikohteiden perusteella myös esihistoriallisten muinaisjäännösten löytymistä voidaan pitää mahdollisena.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita.

Kaavaluonnos ja selvitysaineisto tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa varten.