Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Asemakaavanmuutosalue sijaitsee Nokian keskustassa Souranderintien ja Nokianvirrassa sijaitsevan Tehdassaaren välissä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä nostamalla alueen rakennusoikeutta ja mahdollistamalla alueelle uutta kaupunkikuvaan ja maisemaan sopivaa teollisuusrakentamista. Hanke on käynnistetty Nokian Renkaat Oy:n aloitteesta. Tutustuttuaan hankkeeseen Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Suunnittelualue on muutamia kulkuväyliä lukuun ottamatta rakentamaton. Alueen pohjoisosassa sijaitsee historiallisen tielinjan katkelma ja siihen kuuluva Laajanojan yli vievä kivisilta, joka on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin kiinteänä muinaisjäännöksenä (kohde Kyyniojan silta, mj-tunnus 1000017825). Ulvilasta Tammerkosken kautta Hämeenlinnaan vienyt tie on ollut yksi maamme keskiajan pääteistä, ja se tunnetaan myös nimellä Laidetie. Alueen itäosan läpi puolestaan kulkee tieyhteys Nokian Tehdassaaren. Näiltä osin kaava-aineistoja tulee täydentää ja päivittää (mm. kaavaselostuksen kohta 3.1.4). Arkeologinen kohde tulee merkitä asemakaavaan, ja merkintään on liitettävä asianmukainen suojelumääräys.

Alue rajautuu kohteisiin, joilla on merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Eteläpuolella on v. 1911-1913 rakennettu Tehdassaaren muodostanut voimalaitoskanava, sen yli Tehdassaareen vievät kaksi siltaa, itäisemmän sillanpielen portinvartijan rakennus ja tehdassaaren pääosin punatiilisten teollisuusrakennusten kerroksellinen kokonaisuus. Itäpuolella ovat entisen Nokian jalkinetehtaan ja Nokian renkaiden teollisuusrakennukset ja länsipuolella Jyränmaan teollisuusalueen voimalaitokset sekä laaja paperitehtaan alue.

Nokianvirran rannoille sijoittuvalla teollisuudella on ollut merkittävä rooli Nokian kaupungin kehityksessä. Teollisuusrakennusten merkittävät kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot on tunnistettu lukuisissa aluetta koskevissa selvityksissä. Museoviraston vuonna 2009 päivitetyssä RKY-inventoinnissa alue on määritelty Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Suunnittelualue sijaitsee kokonaan RKY-alueella. Aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen arvot säilyvät. Seikka tulisi lisätä kaava-aineistoihin.

Lisäksi lähes koko suunnittelualue kuuluu osaksi Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Pirkanmaan liitto, 2013). Alueen arvot perustuvat Nokianvirran varren maisemassa näkyviin jälkiin pitkään jatkuneesta asutushistoriasta sekä elinkeinojen, kuten maatalouden ja teollisuuden harjoittamisesta. Alueen rakennetun ympäristön ja maiseman arvojen vaalimiseen tähtääviä merkintöjä on osoitettu sekä voimassa olevissa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa että Nokian keskustaajaman osayleiskaava 2010:ssä.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta hankkeeseen ei vaikuttaisi liittyvän lisäselvitystarpeita. Kaava-aineistoon tulee kuitenkin lisätä valokuvia hankealueelta ja sen välittömästä lähiympäristöstä sekä luettelo selvityksistä, jota kaavamuutoksen valmistelussa käytetään hyväksi. Kulttuuriympäristön osalta selvityksiä ovat mm. Nokian kulttuuriympäristöohjelma (Pirkanmaan ympäristökeskus 2001), RKY 2009, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi (Pirkanmaan liitto, 2013), Nokian keskustan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys (Selvitystyö Ahola, 2010) sekä Tehdassaaren asemakaavaa varten laadittu rakennusinventointi.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaavamuutosalueelta puuttuu asemakaavatason suunnittelutarkkuutta vastaava ja koko alueen kattava riittävä selvitys. Nokian keskustan osayleiskaavan muinaisjäännösinventoinnissa (2010) on tarkastettu edellä mainittu kohde Kyyniojan silta. Asemakaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa alueen arkeologinen tarkkuusinventointi MRL 9 §:n mukaisesti. Inventoinnissa on selvitettävä historialliseen tielinjaan liittyvien rakenteiden (sillan, tiepenkan jne.) tarkka laajuus ja täsmennettävä kohteen aluerajaus. Lisäksi on kartoitettava mahdolliset muut kaava-alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet ottaen huomioon mm. Laajanojan potentiaali vesimyllykohteena, kylien historialliset rajat ja 1900-luvun alun aineistoissa näkyvä alueen asutus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää arkeologisen selvitystarpeen osalta.

Kaavahanke liittyy tiiviisti eteläpuolisen Tehdassaaren asemakaavan muutokseen, mikä tulisi tuoda esiin myös aineistossa. Suunnittelualueiden rajoja voi olla tarpeen vielä tarkistaa, jotta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden Tehdassaaren kanavan ja 1900-luvun alussa rakennetun portinvartijan talon säilyminen saadaan turvattua ja kulkuyhteydet järjestettyä asianmukaisesti.

Kaavaluonnoksessa alue on merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Laajanojan ympäristöä lukuun ottamatta lähes koko suunnittelualue on osoitettu rakennusalaksi. Rakennusoikeus kasvaa merkittävästi, sillä tehokkuusluvuksi (kerrosalan suhde tontin pinta-alaan) on osoitettu e =1,0, kun se nykyisessä asemakaavassa on e = 0,2. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on asetettu 2 ja rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemaksi +12 m, jonka kuitenkin on mahdollista enintään viidenneksellä (1/5) tontin rakennetusta kerrosalasta ylittää enintään neljällä metrillä. Kaavassa tehokkuusluvulla määrätyn rakennusoikeuden lisäksi tontille voidaan rakentaa autopaikkoja enintään kolmelle päällekkäiselle tasolle. Uusi rakentaminen edellytetään sopeutettavaksi alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Lisäksi katujulkisivujen laatuun kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota. Eteläpuolisen kanavan rantaan on osoitettu kapea istutettava alue.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että osa alueen kulttuuriympäristön arvoista on asianmukaisesti tunnistettu kaava-aineistoissa. Kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä vaikuttaa kuitenkin olevan ristiriitaa arvojen säilyttämisen ja ympäristöön sovittamisen sekä uuden rakentamisen massan ja mittakaavan välillä. Osin jopa 16 metriä korkea teollisuusrakentaminen ja kolmikerroksinen pysäköintiratkaisu vaikuttavat olevan haastavia toteuttaa alueelle niin, etteivät valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön tai maakunnallisesti arvokkaan maiseman arvot merkittävästi heikkene.

Maakuntamuseo huomauttaa, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta puuttuu MRL 63 §:n edellyttämä suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavaselostusluonnokseen sisältyvä vaikutustenarviointi on vielä hyvin suppea ja puutteellinen. Kaavan mahdollistama uusi rakentaminen tulee muuttamaan merkittävästi alueen pääliikenneväylien Pirkkalaistien ja Souranderintien näkymiä, Tehdassaaren näkymiä sekä kenties tärkeimmältä kaupungin sisääntuloväylältä, Emäkoskentieltä Nokian keskustan suuntaan aukeavaa saapumisnäkymää. Pirkkalaistien päätteenä nyt näkyvän paperitehtaan voimalaitoksen piipun aseman tulee säilyä myös uuden rakentamisen myötä. Uusi rakentaminen ei myöskään saa nousta korkeammaksi kuin jalkinetehtaan kulmaosa (Nokian portti), jonka kaupunkikuvallinen rooli muutoin heikkenee. Kaavalla saattaa myös olla vaikutuksia alueen maastonmuotoihin ja Tehdassaaren merkittävimmän rakennuksen, paperitehtaan pääkonttorin ja sen kellotornin, asemaan. Mikäli nykyinen pääkulkuyhteys Souranderintieltä saareen poistuu käytöstä, Tehdassaareen vievän sillan pielessä sijaitsevan portinvartijan talon asema ja ymmärrettävyys heikkenee merkittävästi.

Vaikutusten arviointia tulee täydentää ja sen tueksi laatia uuden rakentamisen volyymiä ja maisemallisia vaikutuksia havainnollistavat kuvasovitteet, havainnekuvat ja/tai viitesuunnitelma. Mikäli vaikutusten arviointi osoittaa kaavalla olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia edellä kuvattuihin Nokian teollisuuslaitosten RKY-alueen tai maisema-alueen arvoihin, tulee kaavaratkaisua vielä hioa vaikutusten pienentämiseksi.

Hankkeen aineistoja tulisi vielä kehittää ja täydentää edellä todetun mukaisesti. Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Kaavaehdotus aineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Asemakaavanmuutosalue sijaitsee Nokian keskustassa Souranderintien ja Nokianvirrassa sijaitsevan Tehdassaaren välissä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä nostamalla alueen rakennusoikeutta ja mahdollistamalla alueelle uutta kaupunkikuvaan ja maisemaan sopivaa teollisuusrakentamista. Hanke on käynnistetty Nokian Renkaat Oy:n aloitteesta. Tutustuttuaan hankkeeseen Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Suunnittelualue on muutamia kulkuväyliä lukuun ottamatta rakentamaton. Alueen pohjoisosassa sijaitsee historiallisen tielinjan katkelma ja siihen kuuluva Laajanojan yli vievä kivisilta, joka on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin kiinteänä muinaisjäännöksenä (kohde Kyyniojan silta, mj-tunnus 1000017825). Ulvilasta Tammerkosken kautta Hämeenlinnaan vienyt tie on ollut yksi maamme keskiajan pääteistä, ja se tunnetaan myös nimellä Laidetie. Alueen itäosan läpi puolestaan kulkee tieyhteys Nokian Tehdassaaren. Näiltä osin kaava-aineistoja tulee täydentää ja päivittää (mm. kaavaselostuksen kohta 3.1.4). Arkeologinen kohde tulee merkitä asemakaavaan, ja merkintään on liitettävä asianmukainen suojelumääräys.

Alue rajautuu kohteisiin, joilla on merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Eteläpuolella on v. 1911-1913 rakennettu Tehdassaaren muodostanut voimalaitoskanava, sen yli Tehdassaareen vievät kaksi siltaa, itäisemmän sillanpielen portinvartijan rakennus ja tehdassaaren pääosin punatiilisten teollisuusrakennusten kerroksellinen kokonaisuus. Itäpuolella ovat entisen Nokian jalkinetehtaan ja Nokian renkaiden teollisuusrakennukset ja länsipuolella Jyränmaan teollisuusalueen voimalaitokset sekä laaja paperitehtaan alue.

Nokianvirran rannoille sijoittuvalla teollisuudella on ollut merkittävä rooli Nokian kaupungin kehityksessä. Teollisuusrakennusten merkittävät kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot on tunnistettu lukuisissa aluetta koskevissa selvityksissä. Museoviraston vuonna 2009 päivitetyssä RKY-inventoinnissa alue on määritelty Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Suunnittelualue sijaitsee kokonaan RKY-alueella. Aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen arvot säilyvät. Seikka tulisi lisätä kaava-aineistoihin.

Lisäksi lähes koko suunnittelualue kuuluu osaksi Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Pirkanmaan liitto, 2013). Alueen arvot perustuvat Nokianvirran varren maisemassa näkyviin jälkiin pitkään jatkuneesta asutushistoriasta sekä elinkeinojen, kuten maatalouden ja teollisuuden harjoittamisesta. Alueen rakennetun ympäristön ja maiseman arvojen vaalimiseen tähtääviä merkintöjä on osoitettu sekä voimassa olevissa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa että Nokian keskustaajaman osayleiskaava 2010:ssä.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta hankkeeseen ei vaikuttaisi liittyvän lisäselvitystarpeita. Kaava-aineistoon tulee kuitenkin lisätä valokuvia hankealueelta ja sen välittömästä lähiympäristöstä sekä luettelo selvityksistä, jota kaavamuutoksen valmistelussa käytetään hyväksi. Kulttuuriympäristön osalta selvityksiä ovat mm. Nokian kulttuuriympäristöohjelma (Pirkanmaan ympäristökeskus 2001), RKY 2009, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi (Pirkanmaan liitto, 2013), Nokian keskustan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys (Selvitystyö Ahola, 2010) sekä Tehdassaaren asemakaavaa varten laadittu rakennusinventointi.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaavamuutosalueelta puuttuu asemakaavatason suunnittelutarkkuutta vastaava ja koko alueen kattava riittävä selvitys. Nokian keskustan osayleiskaavan muinaisjäännösinventoinnissa (2010) on tarkastettu edellä mainittu kohde Kyyniojan silta. Asemakaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa alueen arkeologinen tarkkuusinventointi MRL 9 §:n mukaisesti. Inventoinnissa on selvitettävä historialliseen tielinjaan liittyvien rakenteiden (sillan, tiepenkan jne.) tarkka laajuus ja täsmennettävä kohteen aluerajaus. Lisäksi on kartoitettava mahdolliset muut kaava-alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet ottaen huomioon mm. Laajanojan potentiaali vesimyllykohteena, kylien historialliset rajat ja 1900-luvun alun aineistoissa näkyvä alueen asutus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää arkeologisen selvitystarpeen osalta.

Kaavahanke liittyy tiiviisti eteläpuolisen Tehdassaaren asemakaavan muutokseen, mikä tulisi tuoda esiin myös aineistossa. Suunnittelualueiden rajoja voi olla tarpeen vielä tarkistaa, jotta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden Tehdassaaren kanavan ja 1900-luvun alussa rakennetun portinvartijan talon säilyminen saadaan turvattua ja kulkuyhteydet järjestettyä asianmukaisesti.

Kaavaluonnoksessa alue on merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Laajanojan ympäristöä lukuun ottamatta lähes koko suunnittelualue on osoitettu rakennusalaksi. Rakennusoikeus kasvaa merkittävästi, sillä tehokkuusluvuksi (kerrosalan suhde tontin pinta-alaan) on osoitettu e =1,0, kun se nykyisessä asemakaavassa on e = 0,2. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on asetettu 2 ja rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemaksi +12 m, jonka kuitenkin on mahdollista enintään viidenneksellä (1/5) tontin rakennetusta kerrosalasta ylittää enintään neljällä metrillä. Kaavassa tehokkuusluvulla määrätyn rakennusoikeuden lisäksi tontille voidaan rakentaa autopaikkoja enintään kolmelle päällekkäiselle tasolle. Uusi rakentaminen edellytetään sopeutettavaksi alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Lisäksi katujulkisivujen laatuun kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota. Eteläpuolisen kanavan rantaan on osoitettu kapea istutettava alue.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että osa alueen kulttuuriympäristön arvoista on asianmukaisesti tunnistettu kaava-aineistoissa. Kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä vaikuttaa kuitenkin olevan ristiriitaa arvojen säilyttämisen ja ympäristöön sovittamisen sekä uuden rakentamisen massan ja mittakaavan välillä. Osin jopa 16 metriä korkea teollisuusrakentaminen ja kolmikerroksinen pysäköintiratkaisu vaikuttavat olevan haastavia toteuttaa alueelle niin, etteivät valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön tai maakunnallisesti arvokkaan maiseman arvot merkittävästi heikkene.

Maakuntamuseo huomauttaa, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta puuttuu MRL 63 §:n edellyttämä suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavaselostusluonnokseen sisältyvä vaikutustenarviointi on vielä hyvin suppea ja puutteellinen. Kaavan mahdollistama uusi rakentaminen tulee muuttamaan merkittävästi alueen pääliikenneväylien Pirkkalaistien ja Souranderintien näkymiä, Tehdassaaren näkymiä sekä kenties tärkeimmältä kaupungin sisääntuloväylältä, Emäkoskentieltä Nokian keskustan suuntaan aukeavaa saapumisnäkymää. Pirkkalaistien päätteenä nyt näkyvän paperitehtaan voimalaitoksen piipun aseman tulee säilyä myös uuden rakentamisen myötä. Uusi rakentaminen ei myöskään saa nousta korkeammaksi kuin jalkinetehtaan kulmaosa (Nokian portti), jonka kaupunkikuvallinen rooli muutoin heikkenee. Kaavalla saattaa myös olla vaikutuksia alueen maastonmuotoihin ja Tehdassaaren merkittävimmän rakennuksen, paperitehtaan pääkonttorin ja sen kellotornin, asemaan. Mikäli nykyinen pääkulkuyhteys Souranderintieltä saareen poistuu käytöstä, Tehdassaareen vievän sillan pielessä sijaitsevan portinvartijan talon asema ja ymmärrettävyys heikkenee merkittävästi.

Vaikutusten arviointia tulee täydentää ja sen tueksi laatia uuden rakentamisen volyymiä ja maisemallisia vaikutuksia havainnollistavat kuvasovitteet, havainnekuvat ja/tai viitesuunnitelma. Mikäli vaikutusten arviointi osoittaa kaavalla olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia edellä kuvattuihin Nokian teollisuuslaitosten RKY-alueen tai maisema-alueen arvoihin, tulee kaavaratkaisua vielä hioa vaikutusten pienentämiseksi.

Hankkeen aineistoja tulisi vielä kehittää ja täydentää edellä todetun mukaisesti. Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Kaavaehdotus aineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.