Kiinteistö on lohkottu 1990-luvun alkupuolella Oy Kyro Ab:lle kuuluneesta alueesta. Alueen vuokrasi jo vuonna 1883 Hammaren & Comp tuolloin Viljakkalan kuntaan kuuluvan Sonnun Nikkilästä kansakoulun rakentamista varten. Laurinsalo kertoo (s. 112-113), että vuonna 1906 tehdas osti alueen omakseen. Alue kuului suurempaan alueeseen nimeltään Koskenmaan palsta, jota käyttivät myös Kostulan Poussa ja Järvenkylän Alanen. Alasen Koskenmaa lohkottiin v. 1953. Poussalle kuuluneesta Koskenmaasta ei maarekisterin mukaan samalla nimellä ole lohkottu alueita. Koskenmaahan rakennettiin kansakoulu, joka purettiin 1994, seurahuone sekä jo puretut nk. Petsamon talot ja nykyisten 1950-60-lukujen vaihteessa rakennettujen Selvaagin talojen alle jäänyt vanha urheilukenttä. Alueella sijaitsi myös vuonna 1922 rakennettu Frosterus & Gripenbergin arkkitehtitoimiston suunnittelema nk. Opettajien talo. Samalla alueella oli myös pieniä asuinmökkejä, jotka nekin on kaikki purettu.

Tälle alueelle norjalainen arkkitehti Selvaag suunnitteli 1950-luvulla tehtaan työnjohtajille kuusi lähes samanlaista, neljän asunnon kaksikerroksista asuinrakennusta. Osa rakennuksista rakennettiin jo 1950-luvun loppuvuosina, viimeinen vasta vuonna 1960. 1990-luvun alkupuolella tehdas myi rakennukset tontteineen. Etuosto-oikeus oli tehtaan työntekijöillä. Rakennukset lohkottiin neljäksi erilliseksi kiinteistöksi, joista yhden talon kiinteistöjä on kolme ja kolmen talon kiinteistöjä yksi.

Inventoitu kiinteistö on nimeltään As oy Toorninmäki. Siihen kuuluu yksi asuinrakennus.

Rakennus 1: Vuonna 1960 rakennetussa, neljän asunnon rakennuksessa on betoniperusta. Rankorunko on vuorattu limilaudoin ja maalattu vaaleanpunaiseksi. Listoitus on valkoinen. Loivan satulakaton katteena on saumapelti. Itäsivun puolella sijaitsevat kaikki neljä sisäänkäyntiä. Kunkin oven edessä on avokuisti. Keskellä olevat kaksi sisäänkäyntiä on sijoitettu vierekkäin saman katoksen alle. Ikkunat ovat alkuperäiset, alakerroksessa kaksijakoiset pystyikkunat ja yläkerroksessa suuriruutuiset tuuletusikkunalliset. Rakennus on kaksikerroksinen. Kaikki asunnot ovat samankokoisia ja pohjakaavaltaan samanlaisia. Toisen päädyn kaksi asuntoa ovat tosin peilikuvia toisen päädyn asuntoihin nähden. Inventoidun asunnon sisätiloja on kunnostettu vuosien aikana, mutta asunto on pohjakaavaltaan ja kiinteiltä rakenteiltaan lähes alkuperäinen. Ulkoisia muutoksia on vähän. Alunperin ulko-oven päällä oli vain kapea lippa. Sen tilalle rakennettiin melko pian leveämpi lippa ja portaikko. 1990-luvulla niiden tilalle rakennettiin avokuisti kaiteineen. Muuten rakennus on alkuperäisessä asussa.

Kiinteistö sijaitsee nk. Selvaagin mäessä. Pihapiiri avautuu rakennuksen itäpuolelle. Samalla alueella sijaitsi ennen vanha Seurahuone. kansakoulu ja opettajien asuntola. Alueella kasvaa harvassa lehti- ja havupuita. Vanhoista pihapiireistä kertovaa kasvillisuutta, omenapuita, perennakasveja jne. sekä rakennusten perustuskiviä on edelleen jäljellä

Niukko, K. Kyröskoski, Hämeenkyrö. Rakennusinventointi 2001 (osa 2)