Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Suunnittelualueena on Nokianvirran pohjoisreuna Nokian paperitehtaalta Melon voimalaitokselle. Alue on pääosin metsäistä haja-asutusaluetta, jolla sijaitsee harvakseltaan asuinkiinteistöjä ja viljelyskäytössä olevia peltoja, muutama teollisuuskiinteistö, vesivoimalaitos ja kaksi jätevedenpuhdistamoa. Tampere-Pori-junarata halkaisee alueen itä-länsisuuntaisesti. Osayleiskaavan ja osayleiskaavan muutoksen tarkoituksena on suunnitella uusi Harjuniityn lähijunaseisake, paikallisjunaliikennettä tukevaa maankäyttöä, uusi jätevedenpuhdistamoalue sekä tarkastella mahdollisen uuden tieyhteyden rakentamista Nokianvirran yli. Kaavaselostuksen mukaan kaavaratkaisu mahdollistaisi noin 1000 uuden asukkaan ja työpaikkojen sijoittumisen uuden seisakkeen vaikutusalueelle. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin aineistoihin ja toteaa hankkeesta kulttuuriympäristön osalta seuraavaa.

Kaavan valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelussa 12.6.2020 maakuntamuseo toi esiin alueen kulttuuriperintöön ja maisemaan liittyvät arvot ja esitti useita huomioita alueen rakennetun ympäristön, maiseman ja arkeologisen kulttuuriperinnön selvitysten päivitystarpeesta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta osayleiskaava-alueella on tehty arkeologinen täydennysinventointi, jossa ei todettu uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Raportin perusteella inventoinnissa tarkastettiin edellisen inventoinnin jälkeen tietoon tulleet löytöpaikat, historiallinen Huittinen-Tyrvää-Tampere-tielinjaus, jonka varhaisin vaihe ulottuu oletettavasti jo 1400-luvulle, sekä "pistokokeina joitain aiemmin mahdollisesti vähemmälle katsannolle jääneitä maastoja".

Tielinjaus on ollut yksi keskiajan pääteistä ja se tunnetaan myös nimellä Laidetie (Ulvila-Tammerkoski-Hämeenlinna). Nykyinen Haavistontie noudattelee lähes täysin vanhaa tielinjaa, vaikka sen miljöö onkin osin muuttunut. Osayleiskaavaluonnokseen on merkitty yhdystie/kokoojakatu nykyisen Haavistontien linjaukselle. Historiallisen tielinjauksen ja sen maisemallisen merkityksen säilymiseksi tien linjausta ei tulisi muuttaa (suoristaa tai tasata), eikä tietä merkittävästi leventää, jotta se säilyisi hahmotettavissa keskiajalta periytyväksi vanhaksi tieksi.

Kiinteä muinaisjäännös Utola (muinaisjäännösrekisterin tunnus 536010016) on merkitty kaavaluonnokseen SM-merkinnällä, johon ei kuitenkaan liity kaavamääräystä. Merkintään tulee liittää kaavamääräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) lausunto.”

Haavisto Harjuniitty -niminen kiinteä muinaisjäännös (mj-rekisterin tunnus 1000001957) on merkitty kaavaluonnokseen aluemerkinnällä SM. Ottaen huomioon kaavan pieni mittakaava, kyseinen merkintätapa on perusteltu. Kyseessä on Pori-Tampere-radan vanha linjaus ja siihen kuuluu myös linjan keskiosassa olevan kivisilta ja -ramppi. Maakuntamuseon Museovirastolta saaman ohjeen mukaan kohteen suojelustatusta ei muuteta, vaikka täydennysinventointiraportissa sitä on esitetty.

Haaviston historialliseen asuinpaikkaan (mj-rekisterin tunnus 1000029701) liittyy kaavaluonnoksen merkintä SM4 Haavistontien eläpuolella. Haaviston kylä mainitaan arkistolähteissä vuodesta 1502 lähtien, ja vanhimman (1540) maakirjan mukaan siihen kuului viisi taloa. Kylätontin lisäksi kohteeseen kuuluu historiallisista kartoista paikannetut sotilastorpan ja kahden mäkituvan paikat tien pohjoispuolella. Vuonna 2015 Pirkanmaan maakuntakaavaa varten tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa alueelta havaittiin rakennuksen kivijalka tien eteläpuolella ja myös uudempia rakennelmien jäännöksiä tien pohjoispuolella (kohde 13 Haaviston talot ja torpat). Kohteen kaavamerkintää tulisi täsmentää siirtämällä yksi kohdemerkeistä (turkoosi neliö) lännemmäksi, em. kivijalan jäännöksen havaintokohtaan, muuntajan viereen (itäpuolelle).

Vuonna 2018 tehdyssä inventoinnissa Haaviston kylätontti jaettiin useaan pienempään kohteeseen (kohteet 4, 5, 7 ja 8), joiden suojelustatukseksi määriteltiin "havaintopaikka" (muu kohde). Museoviraston antaman ohjeistuksen mukaan (Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointiohje 2015) muinaismuistolain rauhoituksen piiriin kuuluvat kaikki autioituneet historialliset kylänpaikat. Edelleen käytössä olevia kylätontteja ja 1700-lukua nuorempia torppien ja mäkitupien paikkoja on puolestaan mahdollista suojella muina kulttuuriperintökohteina. Koska vuosien 2015 ja 2018 inventointiraporteissa Haaviston historiallisen asuinpaikan suojeluarvoa on arvioitu eri tavoin sekä Museoviraston ohjeesta johtuen, tulee Pirkanmaan maakuntamuseo suorittamaan keväällä 2021 (viimeistään toukokuussa) kohteella arkeologisen tarkastuksen kohteen suojelustatuksen arvioimiseksi. Kaavoittajaa tiedotetaan tarkastuksen tuloksista ja suojelumerkintöjen muuttamisen tai lisäämisen tarpeesta sekä Haavistontien etelä- että pohjoispuolen osalta.

Osayleiskaavan valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelussa maakuntamuseo esitti, että täydennysinventoinnin raporttiin tulisi liittää kartta inventoinneissa tarkastetuista alueista. Tällaista karttaa ei raporttiiin ei kuitenkaan ole liitetty edes täydennysinventoinnin osalta, mitä maakuntamuseo pitää valitettavana. Maakuntamuseolle on lisäksi toimitettu tieto osayleiskaava-alueella sijaitsevasta kivirakenteesta, jota täydennysinventoinnissa ei ole huomioitu. Kivirakenne sijoittuu Siuronvaltatien ja Pori-Tampere-radan väliin jäävälle alueelle, Alhonojan länsipuolelle. Tämä rakenne tulee tarkastaa viimeistään asemakaavavaiheessa.

Osayleiskaavan selostuksessa suunnittelualueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet on selvästi mainittava nimeltä, jonka yhteyteen on liitettävä kohteen muinaisjäännösrekisterin tunnus. Haaviston historiallisen asuinpaikan kuvausta tulisi täydentää edellä olevilla historiallisilla sekä muinaisjäännösrekisterin tiedoilla. Selostuksen taustaselvitysten luetteloon tulee lisätä sieltä puuttuva maininta vuonna 2020 tehdystä arkeologisen inventoinnin täydennyksestä (Nokia Harjunniityn seisake. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointien täydennys 2020, Mikroliitti Oy).

Alueen rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys on valmistunut loppuvuodesta 2020 (Harjuniityn kulttuurimaisemaselvitys, Sweco 2020). Selvitys on osayleiskaavan tarpeisiin nähden riittävä. Selvityksessä arvokkaimmiksi todetut kohteet Viimeinen lento -muistomerkki (4), Koskivaara (8) ja Urpola (11) tulisi merkitä myös kaavakartalle kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina tai rakennetun ympäristön kohteina sekä varustaa asianmukaisin kaavamääräyksin. Samoin kartalle tulisi merkitä myös selvityksessä esiin nostettu Haavistontien historiallinen tielinja ja liittää tähän määräys "Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa."

Kulttuurimaisemaselvityksen maisemaa koskevat huomiot, erityisesti muutosherkät alueet, on niin ikään syytä huomioida paremmin kaavan aluevarauksissa. Tällaisia alueita, jossa todetut arvot ovat kaavaratkaisun kanssa ristiriitaisia, ovat mm. kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokkaaksi todetun Urpolan pihapiirin kohdalle merkitty teollisuusalueen aluevaraus (T), Haaviston entisten mäkitupien ja torppien alueelle merkitty kerrostalovaltainen alue (AK) ja Melonäyrääntien varren avoimet, jyrkkään rinteeseen sijoittuvat peltoalueet sekä niihin liittyvä edustava alueen sisäinen näkymä, joiden kohdalle on merkitty kaavaan teollisuusalueen ja pientalovaltaisen asuinalueen aluevaraukset (T, AP).

Valtaosa suunnittelualueen eteläosista kuuluu maakunnallisesti merkittävän Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaiseman alueelle. Aluerajaus on merkitty kaavaluonnokseen, mutta sen rajaus poikkeaa joiltain osin Pirkanmaan 2040 maakuntakaavan vastaavasta aluerajauksesta. Rajaus tulee korjata maakuntakaavan kanssa yhdenmukaiseksi ja merkintää koskevaa kaavamääräystä on syytä tarkentaa. Määräyksestä tulisi käydä ilmi, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Suunnittelualueen itäpäähän on syytä niin ikään merkitä maakuntakaavan aluerajauksen mukaisesti valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Nokian teollisuuslaitosten arvoalueen, rajaus.

Kaavaselostuksesta puuttuu vielä kokonaan vaikutustenarviointi. Siinä tulisi arvioida kaavan toteuttamisen vaikutukset mm. alueen todettuihin kulttuuriympäristön arvokohteisiin. Erityisesti maisemavaikutusten arvioinnin tueksi tulisi myös laatia havainnemateriaalia siitä, kuinka osayleiskaavan mukainen rakentaminen sekä vaihtoehtoiset Nokianvirran yli merkityt tieliikenteen yhteystarpeet toteutuessaan vaikuttavat maakunnalliseen maisema-alueeseen.

Edellä mainituilta osin kaavaluonnosta ja sen liiteaineistoja tulisi vielä kehittää. Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Suunnittelualueena on Nokianvirran pohjoisreuna Nokian paperitehtaalta Melon voimalaitokselle. Alue on pääosin metsäistä haja-asutusaluetta, jolla sijaitsee harvakseltaan asuinkiinteistöjä ja viljelyskäytössä olevia peltoja, muutama teollisuuskiinteistö, vesivoimalaitos ja kaksi jätevedenpuhdistamoa. Tampere-Pori-junarata halkaisee alueen itä-länsisuuntaisesti. Osayleiskaavan ja osayleiskaavan muutoksen tarkoituksena on suunnitella uusi Harjuniityn lähijunaseisake, paikallisjunaliikennettä tukevaa maankäyttöä, uusi jätevedenpuhdistamoalue sekä tarkastella mahdollisen uuden tieyhteyden rakentamista Nokianvirran yli. Kaavaselostuksen mukaan kaavaratkaisu mahdollistaisi noin 1000 uuden asukkaan ja työpaikkojen sijoittumisen uuden seisakkeen vaikutusalueelle. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin aineistoihin ja toteaa hankkeesta kulttuuriympäristön osalta seuraavaa.

Kaavan valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelussa 12.6.2020 maakuntamuseo toi esiin alueen kulttuuriperintöön ja maisemaan liittyvät arvot ja esitti useita huomioita alueen rakennetun ympäristön, maiseman ja arkeologisen kulttuuriperinnön selvitysten päivitystarpeesta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta osayleiskaava-alueella on tehty arkeologinen täydennysinventointi, jossa ei todettu uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Raportin perusteella inventoinnissa tarkastettiin edellisen inventoinnin jälkeen tietoon tulleet löytöpaikat, historiallinen Huittinen-Tyrvää-Tampere-tielinjaus, jonka varhaisin vaihe ulottuu oletettavasti jo 1400-luvulle, sekä "pistokokeina joitain aiemmin mahdollisesti vähemmälle katsannolle jääneitä maastoja".

Tielinjaus on ollut yksi keskiajan pääteistä ja se tunnetaan myös nimellä Laidetie (Ulvila-Tammerkoski-Hämeenlinna). Nykyinen Haavistontie noudattelee lähes täysin vanhaa tielinjaa, vaikka sen miljöö onkin osin muuttunut. Osayleiskaavaluonnokseen on merkitty yhdystie/kokoojakatu nykyisen Haavistontien linjaukselle. Historiallisen tielinjauksen ja sen maisemallisen merkityksen säilymiseksi tien linjausta ei tulisi muuttaa (suoristaa tai tasata), eikä tietä merkittävästi leventää, jotta se säilyisi hahmotettavissa keskiajalta periytyväksi vanhaksi tieksi.

Kiinteä muinaisjäännös Utola (muinaisjäännösrekisterin tunnus 536010016) on merkitty kaavaluonnokseen SM-merkinnällä, johon ei kuitenkaan liity kaavamääräystä. Merkintään tulee liittää kaavamääräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) lausunto.”

Haavisto Harjuniitty -niminen kiinteä muinaisjäännös (mj-rekisterin tunnus 1000001957) on merkitty kaavaluonnokseen aluemerkinnällä SM. Ottaen huomioon kaavan pieni mittakaava, kyseinen merkintätapa on perusteltu. Kyseessä on Pori-Tampere-radan vanha linjaus ja siihen kuuluu myös linjan keskiosassa olevan kivisilta ja -ramppi. Maakuntamuseon Museovirastolta saaman ohjeen mukaan kohteen suojelustatusta ei muuteta, vaikka täydennysinventointiraportissa sitä on esitetty.

Haaviston historialliseen asuinpaikkaan (mj-rekisterin tunnus 1000029701) liittyy kaavaluonnoksen merkintä SM4 Haavistontien eläpuolella. Haaviston kylä mainitaan arkistolähteissä vuodesta 1502 lähtien, ja vanhimman (1540) maakirjan mukaan siihen kuului viisi taloa. Kylätontin lisäksi kohteeseen kuuluu historiallisista kartoista paikannetut sotilastorpan ja kahden mäkituvan paikat tien pohjoispuolella. Vuonna 2015 Pirkanmaan maakuntakaavaa varten tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa alueelta havaittiin rakennuksen kivijalka tien eteläpuolella ja myös uudempia rakennelmien jäännöksiä tien pohjoispuolella (kohde 13 Haaviston talot ja torpat). Kohteen kaavamerkintää tulisi täsmentää siirtämällä yksi kohdemerkeistä (turkoosi neliö) lännemmäksi, em. kivijalan jäännöksen havaintokohtaan, muuntajan viereen (itäpuolelle).

Vuonna 2018 tehdyssä inventoinnissa Haaviston kylätontti jaettiin useaan pienempään kohteeseen (kohteet 4, 5, 7 ja 8), joiden suojelustatukseksi määriteltiin "havaintopaikka" (muu kohde). Museoviraston antaman ohjeistuksen mukaan (Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointiohje 2015) muinaismuistolain rauhoituksen piiriin kuuluvat kaikki autioituneet historialliset kylänpaikat. Edelleen käytössä olevia kylätontteja ja 1700-lukua nuorempia torppien ja mäkitupien paikkoja on puolestaan mahdollista suojella muina kulttuuriperintökohteina. Koska vuosien 2015 ja 2018 inventointiraporteissa Haaviston historiallisen asuinpaikan suojeluarvoa on arvioitu eri tavoin sekä Museoviraston ohjeesta johtuen, tulee Pirkanmaan maakuntamuseo suorittamaan keväällä 2021 (viimeistään toukokuussa) kohteella arkeologisen tarkastuksen kohteen suojelustatuksen arvioimiseksi. Kaavoittajaa tiedotetaan tarkastuksen tuloksista ja suojelumerkintöjen muuttamisen tai lisäämisen tarpeesta sekä Haavistontien etelä- että pohjoispuolen osalta.

Osayleiskaavan valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelussa maakuntamuseo esitti, että täydennysinventoinnin raporttiin tulisi liittää kartta inventoinneissa tarkastetuista alueista. Tällaista karttaa ei raporttiiin ei kuitenkaan ole liitetty edes täydennysinventoinnin osalta, mitä maakuntamuseo pitää valitettavana. Maakuntamuseolle on lisäksi toimitettu tieto osayleiskaava-alueella sijaitsevasta kivirakenteesta, jota täydennysinventoinnissa ei ole huomioitu. Kivirakenne sijoittuu Siuronvaltatien ja Pori-Tampere-radan väliin jäävälle alueelle, Alhonojan länsipuolelle. Tämä rakenne tulee tarkastaa viimeistään asemakaavavaiheessa.

Osayleiskaavan selostuksessa suunnittelualueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet on selvästi mainittava nimeltä, jonka yhteyteen on liitettävä kohteen muinaisjäännösrekisterin tunnus. Haaviston historiallisen asuinpaikan kuvausta tulisi täydentää edellä olevilla historiallisilla sekä muinaisjäännösrekisterin tiedoilla. Selostuksen taustaselvitysten luetteloon tulee lisätä sieltä puuttuva maininta vuonna 2020 tehdystä arkeologisen inventoinnin täydennyksestä (Nokia Harjunniityn seisake. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointien täydennys 2020, Mikroliitti Oy).

Alueen rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys on valmistunut loppuvuodesta 2020 (Harjuniityn kulttuurimaisemaselvitys, Sweco 2020). Selvitys on osayleiskaavan tarpeisiin nähden riittävä. Selvityksessä arvokkaimmiksi todetut kohteet Viimeinen lento -muistomerkki (4), Koskivaara (8) ja Urpola (11) tulisi merkitä myös kaavakartalle kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina tai rakennetun ympäristön kohteina sekä varustaa asianmukaisin kaavamääräyksin. Samoin kartalle tulisi merkitä myös selvityksessä esiin nostettu Haavistontien historiallinen tielinja ja liittää tähän määräys "Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa."

Kulttuurimaisemaselvityksen maisemaa koskevat huomiot, erityisesti muutosherkät alueet, on niin ikään syytä huomioida paremmin kaavan aluevarauksissa. Tällaisia alueita, jossa todetut arvot ovat kaavaratkaisun kanssa ristiriitaisia, ovat mm. kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokkaaksi todetun Urpolan pihapiirin kohdalle merkitty teollisuusalueen aluevaraus (T), Haaviston entisten mäkitupien ja torppien alueelle merkitty kerrostalovaltainen alue (AK) ja Melonäyrääntien varren avoimet, jyrkkään rinteeseen sijoittuvat peltoalueet sekä niihin liittyvä edustava alueen sisäinen näkymä, joiden kohdalle on merkitty kaavaan teollisuusalueen ja pientalovaltaisen asuinalueen aluevaraukset (T, AP).

Valtaosa suunnittelualueen eteläosista kuuluu maakunnallisesti merkittävän Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaiseman alueelle. Aluerajaus on merkitty kaavaluonnokseen, mutta sen rajaus poikkeaa joiltain osin Pirkanmaan 2040 maakuntakaavan vastaavasta aluerajauksesta. Rajaus tulee korjata maakuntakaavan kanssa yhdenmukaiseksi ja merkintää koskevaa kaavamääräystä on syytä tarkentaa. Määräyksestä tulisi käydä ilmi, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Suunnittelualueen itäpäähän on syytä niin ikään merkitä maakuntakaavan aluerajauksen mukaisesti valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Nokian teollisuuslaitosten arvoalueen, rajaus.

Kaavaselostuksesta puuttuu vielä kokonaan vaikutustenarviointi. Siinä tulisi arvioida kaavan toteuttamisen vaikutukset mm. alueen todettuihin kulttuuriympäristön arvokohteisiin. Erityisesti maisemavaikutusten arvioinnin tueksi tulisi myös laatia havainnemateriaalia siitä, kuinka osayleiskaavan mukainen rakentaminen sekä vaihtoehtoiset Nokianvirran yli merkityt tieliikenteen yhteystarpeet toteutuessaan vaikuttavat maakunnalliseen maisema-alueeseen.

Edellä mainituilta osin kaavaluonnosta ja sen liiteaineistoja tulisi vielä kehittää. Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.