Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa Hämeenkyrön Kyröskoskella, osoitteessa Kyrönkatu 6 sijaitsevan pihapiirin rakennusten purkamisesta vedoten rakennusten käyttämättömyyteen sekä huonoon kuntoon. Pihapiiri sijaitsee Kyrönkadun ja Koulukadun kulmauksessa suurehkolla tontilla. Siellä on todennäköisesti alkujaan 1800-luvun lopusta peräisin oleva pitkänurkkainen, hirsirunkoinen asuinrakennus, 1900-luvun puolivälin talousrakennus sekä uudempi pieni piharakennus.
Pihapiirin itäpuolella on 1980-90-luvun rivitaloja, mutta muutoin ympäristön rakennuskanta on suurelta osin peräisin 1940-luvulta. Vuonna 2017 laaditun Hämeenkyrön osayleiskaavainventoinnin perusteella Kyröskosken tehtaat on rakennuttanut Koulukadun varren asevelikylän talot työntekijöittensä asunnoiksi. Lausunnon kohteena oleva Mäntylän talonakin tunnettu pihapiiri taas olisi huomattavasti näitä vanhempi, entinen Poussan mäkitupa. Koulukadun asevelikylä ja Kyrönkatu 6 pihapiiri (Mäntylä) on inventoinnissa rajattu arvoalueeksi ja arvotettu kulttuurihistorialliselta arvoltaan korkeimpaan luokkaan (arvoluokka 1). Alue kertoo Kyröskosken varhaisesta rakentumisesta ja tehtaan vaikutuksesta yhdyskunnan rakentumiseen. Lisäksi eheällä, hyvin 1940-lukulaisen ilmeensä säilyttäneellä pientaloalueella on suuri taajamakuvallinen merkitys.
Myös Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaa varten laaditussa inventoinnissa on tunnistettu alueen kulttuurihistorialliset arvot. Kyrönkatu 6 pihapiiri ja Koulukadun varsi on siinä rajattu osaksi Kyröskosken tehdasyhdyskunnan asuinalueiden maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa (hyväksytty 2017) aluetta koskee em. arvoihin perustuva merkintä (MKY) sekä suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.”
Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija Miia Hinnerichsen ja perinnerakennusmestari Anne Uosukainen ovat tehneet kohteeseen maastotarkastuksen 10.2.2020. Tarkastuksen perusteella voidaan todeta, että asuinrakennuksessa sattuneet vesivahingot ovat vaurioittaneet sitä vakavasti. Kylmillään olleessa rakennuksessa ovat putkivuodot jääneet ajoissa havaitsematta ja valtaosa alapohjaa on ollut pitkään veden vallassa, vuotoja on sattunut sekä ullakon puolella että viimeksi alakerrassa. Arviolta 2/3 lattiamateriaaleista on silmin nähden tuhoutunut, todennäköisesti vaurio on edennyt märistä rossipohjan täytteistä hirsirungon alaosaan. Vaikutuksen ovat nähtävissä myös avoimessa ryömintätilassa alapohjan laajana homehtumisena. Vettyneestä alapohjasta johtuen sisätilojen ilmankosteus on ollut pitkään hyvin korkea, mikä on aiheuttanut kaikille sisäpinnoille normaalista poikkeavaa kosteusrasitusta ja vaihtelevia mikrobivaurioita. Rakennuksen saattaminen käyttökuntoon tarkoittaa vähimmilläänkin koko alapohjan ja kaikkien sisäpintojen uusimista, todennäköisesti myös osa välipohjasta ja hirsirungon alaosasta vaativat laajaa korjaamista. Ulkorakennus on rapistunut, sen länsipään perustus on painunut ja betonitiilikate vaikuttaa heikkokuntoiselta. Kokonaisuutena se on yhä kunnostettavissa alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa soveltuvaksi, joskin tarvittavat toimenpiteet ovat melko laajat.
Tarkastuksen perusteella on nähtävissä, että rakennusten vauriot johtuvat pääosin pitkäaikaisesta kunnossapidon laiminlyömisestä, mitä maakuntamuseo pitää erittäin moitittavana. Myös maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävat terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä (166 §). Pirkanmaan maakuntamuseo kuitenkin katsoo, että tässä tapauksessa rakennusten laajojen vaurioiden korjaamista ei enää voida pitää omistajalle kohtuullisena vaatimuksena. Lisäksi vaurioiden korjaaminen edellyttäisi niin laajoja kunnostustoimia, että niiden myötä menetettäisiin myös suuri osa rakennusten kulttuurihistoriallisista arvoista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta pihapiirin rakennusten purkamista, vaikka pitääkin sitä erittäin valitettavana. Purkamisen yhteydessä tulee pyrkiä toimittamaan kierrätettäväksi kaikki uudiskäyttöön soveltuvat rakennusten osat, kuten ikkunat, puiset väliovet, listat tai tulisijat.
Lopuksi maakuntamuseo huomauttaa, että alueen voimassa oleva asemakaava on laadittu ennen yllä mainittujen inventointien laatimista, eikä siten huomioi riittävästi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Tontin uudisrakentamiseksi tulisi tästä johtuen laatia asemakaavan muutos.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa Hämeenkyrön Kyröskoskella, osoitteessa Kyrönkatu 6 sijaitsevan pihapiirin rakennusten purkamisesta vedoten rakennusten käyttämättömyyteen sekä huonoon kuntoon. Pihapiiri sijaitsee Kyrönkadun ja Koulukadun kulmauksessa suurehkolla tontilla. Siellä on todennäköisesti alkujaan 1800-luvun lopusta peräisin oleva pitkänurkkainen, hirsirunkoinen asuinrakennus, 1900-luvun puolivälin talousrakennus sekä uudempi pieni piharakennus.
Pihapiirin itäpuolella on 1980-90-luvun rivitaloja, mutta muutoin ympäristön rakennuskanta on suurelta osin peräisin 1940-luvulta. Vuonna 2017 laaditun Hämeenkyrön osayleiskaavainventoinnin perusteella Kyröskosken tehtaat on rakennuttanut Koulukadun varren asevelikylän talot työntekijöittensä asunnoiksi. Lausunnon kohteena oleva Mäntylän talonakin tunnettu pihapiiri taas olisi huomattavasti näitä vanhempi, entinen Poussan mäkitupa. Koulukadun asevelikylä ja Kyrönkatu 6 pihapiiri (Mäntylä) on inventoinnissa rajattu arvoalueeksi ja arvotettu kulttuurihistorialliselta arvoltaan korkeimpaan luokkaan (arvoluokka 1). Alue kertoo Kyröskosken varhaisesta rakentumisesta ja tehtaan vaikutuksesta yhdyskunnan rakentumiseen. Lisäksi eheällä, hyvin 1940-lukulaisen ilmeensä säilyttäneellä pientaloalueella on suuri taajamakuvallinen merkitys.
Myös Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaa varten laaditussa inventoinnissa on tunnistettu alueen kulttuurihistorialliset arvot. Kyrönkatu 6 pihapiiri ja Koulukadun varsi on siinä rajattu osaksi Kyröskosken tehdasyhdyskunnan asuinalueiden maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa (hyväksytty 2017) aluetta koskee em. arvoihin perustuva merkintä (MKY) sekä suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.”
Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija Miia Hinnerichsen ja perinnerakennusmestari Anne Uosukainen ovat tehneet kohteeseen maastotarkastuksen 10.2.2020. Tarkastuksen perusteella voidaan todeta, että asuinrakennuksessa sattuneet vesivahingot ovat vaurioittaneet sitä vakavasti. Kylmillään olleessa rakennuksessa ovat putkivuodot jääneet ajoissa havaitsematta ja valtaosa alapohjaa on ollut pitkään veden vallassa, vuotoja on sattunut sekä ullakon puolella että viimeksi alakerrassa. Arviolta 2/3 lattiamateriaaleista on silmin nähden tuhoutunut, todennäköisesti vaurio on edennyt märistä rossipohjan täytteistä hirsirungon alaosaan. Vaikutuksen ovat nähtävissä myös avoimessa ryömintätilassa alapohjan laajana homehtumisena. Vettyneestä alapohjasta johtuen sisätilojen ilmankosteus on ollut pitkään hyvin korkea, mikä on aiheuttanut kaikille sisäpinnoille normaalista poikkeavaa kosteusrasitusta ja vaihtelevia mikrobivaurioita. Rakennuksen saattaminen käyttökuntoon tarkoittaa vähimmilläänkin koko alapohjan ja kaikkien sisäpintojen uusimista, todennäköisesti myös osa välipohjasta ja hirsirungon alaosasta vaativat laajaa korjaamista. Ulkorakennus on rapistunut, sen länsipään perustus on painunut ja betonitiilikate vaikuttaa heikkokuntoiselta. Kokonaisuutena se on yhä kunnostettavissa alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa soveltuvaksi, joskin tarvittavat toimenpiteet ovat melko laajat.
Tarkastuksen perusteella on nähtävissä, että rakennusten vauriot johtuvat pääosin pitkäaikaisesta kunnossapidon laiminlyömisestä, mitä maakuntamuseo pitää erittäin moitittavana. Myös maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävat terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä (166 §). Pirkanmaan maakuntamuseo kuitenkin katsoo, että tässä tapauksessa rakennusten laajojen vaurioiden korjaamista ei enää voida pitää omistajalle kohtuullisena vaatimuksena. Lisäksi vaurioiden korjaaminen edellyttäisi niin laajoja kunnostustoimia, että niiden myötä menetettäisiin myös suuri osa rakennusten kulttuurihistoriallisista arvoista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta pihapiirin rakennusten purkamista, vaikka pitääkin sitä erittäin valitettavana. Purkamisen yhteydessä tulee pyrkiä toimittamaan kierrätettäväksi kaikki uudiskäyttöön soveltuvat rakennusten osat, kuten ikkunat, puiset väliovet, listat tai tulisijat.
Lopuksi maakuntamuseo huomauttaa, että alueen voimassa oleva asemakaava on laadittu ennen yllä mainittujen inventointien laatimista, eikä siten huomioi riittävästi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Tontin uudisrakentamiseksi tulisi tästä johtuen laatia asemakaavan muutos.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.