Lounaantie 10:ssä sijaitsee 1940-luvun taitteessa rakennettu kaksikerroksinen puutalo, joka vaurioitui pahoin tulipalossa vuonna 2011. Palon jälkeen rakennuksen länsipää rakennettiin uudestaan. Kohde sijaitsee Viinikan–Nekalan valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa ympäristössä, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen (30.11.2000 ja sen tarkistuksen 13.11.2008) kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Lisäksi mm. Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakennuksen korjaus- ja muutostyössä on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustai-teellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Viinikan–Nekalan arvot liittyvät sen edustavuuteen 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskau-den korkeatasoisesti suunniteltuna, osittain kunnallisen asuntotuotannon turvin toteutettuna asuinalueena. Lounaantie 10 on osa Lampipuistoa reunustavaa, yhtenäistä kaksikerroksisten asuinkerrostalojen rivistöä, jolla on erityistä kaupunkikuvallista merkitystä. Lounaantie 10:n korttelissa on yhä voimassa alueen alkuperäinen, 1939 hyväksytty asemakaava, joka ei ole ajan tasalla alueen kulttuurihistoriallisten arvojen suojelun osalta.

Lounaantie 10 korjaussuunnitelmat sisältävät mm. nykyisen mineriittiverhouksen muuttamisen laudoitukseksi, ulko-ovien, tuulikaapin ovien ja huoneistojen ovien uusimisen, porraskäytävien maalauksen ja ulkoportaiden uusimisen. Lisäksi uusitaan pelastustikkaat, salaojitus ja sadevesijärjestelmä sekä korjataan sokkelia.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että julkisivuverhouksen palauttaminen mineriittilevyistä rimalaudoitukseksi on mahdollista. Muutos tulee muuttamaan seiniä hieman nykyistä paksummiksi, mikä vaikuttaa rakennuksen mittasuhteisiin: aukotuksen syvyyteen sekä sokkelin ja kattolappeiden ja seinäpinnan suhteisiin. Näitä vaikutuksia on hyvä pyrkiä minimoimaan muita kunnostussuunnitelmia laadittaessa. Rakennuksen puiset ulkoportaat ovat melko uudet, eikä maakuntamuseolla ole niiden uusimisesta huomautettavaa. Rakennuksen ulko-ovien iästä ei ole tietoa. Nykyiset kaksiosaiset paneeliovet, joiden yläosassa on ikkuna, istuvat kokonaisuuteen hyvin, kun taas suunnitelman mukaiset uudet lasiovet ovat vieras elementti 1940-luvun rakennukseen. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ulko-ovien uusiminen on mahdollista, mutta uudet ovet tulee sopeuttaa rakennuksen tyyliin ja toteuttaa puisina. Tuulikaappien ja huoneistojen ovista ei ole käytettävissä tarkempaa tietoa. Sisäovilla on erittäin suuri merkitys rakennuksen porrastilojen ilmeeseen ja rakennuksen arvojen säilymiseen. Lähtökohtaisesti maakuntamuseo katsoo, että mikäli ovet ovat alkuperäiset, niitä ei tulisi uusia. Mikäli uusimiseen päädytään, ovet tulisi toteuttaa alkuperäisiä vastaavina. Ra-kennuksen alkuperäinen tyyli ja rakentamisajankohdan värimaailma on syytä huomioida myös portaikoiden värimaailmaa mietittäessä. Muilta osin maakunta-museolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.