Kalela on yksi Suomen kookkaimmista 1800-luvun hirsirakennuksista, jonka alkuperäiset puitteet ovat yhä pystyssä. Talo sijaitsee Pohjois-Hämeessä Näsijärven rannalla, mäntyjen keskellä, louhikkoisen niemen kärjessä.

Koti keskellä erämaata, Kalela, jonka Gallén suunnitteli ateljeeksi ja kodiksi perheelleen, edustaa nuoren taiteilijan arkkitehtonisten unelmien täyttymystä. Kalelan ulkomitat ovat 18x18 metriä, ja talon harja kohoaa puitten latvoja hipoen lähes kolmentoista metrin korkeuteen. Se on rakennettu pystyynkuolleista kelohongista, jolloin materiaali on tiivistä ja kestävää.

Kalelan suunnittelu ja rakenne ovat lähtöisin perinteisestä suomalaisesta hirsiarkkitehtuurista: aitoista ja talonpoikien asumuksista, joiden rakenteita ja yksityiskohtia Gallén oli tarkoin tutkinut maaseudulle suuntautuneilla retkillään.

Ulkomaiset vaikutteet tulevat Kalelassa parhaiten esille sisätilojen ja etenkin ikkunapuitteiden rakenteissa. Upotetut kirjahyllyt ja tilavat komerot, kaapit ja käsintehdyt huonekalut, kapeat portaikot ja pieniruutuiset ikkunat, samoin kuin värikkäät ovet ja ikkunakehykset viittaavat englantilaiseen vaikutukseen. Suurikokoinen pohjoisikkuna ja kattoikkuna kuuluvat aikakautensa taiteilijakotien yleispiirteisiin.

(lähde: Museovirasto, rakennusperintörekisteri, 25.3.2022)

Ruoveden inventointi (2001):

1. Lääni Länsi-Suomi

2. Kunta Ruovesi

3. Kohde PITKÄNIEMI (KALELA)

4. Kylä/rek.nro Tapio 2:1

5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

6. Kohdetyyppi asuintontti

7. Peruskartta/koordin. 2231 02 / 2 507 930, 6 873 220

8. Osoite Pöytäniementie, 34600 Ruovesi

9. Omistaja ja omistajan osoite Gallén-Kallelan taide Oy

10. RAKENNUKSEN KUVAUS

Rakennus n:o

Nyk.käyttö asunto, näyttelytila

Alkup.käyttö ateljee, asunto

Rak.aika 1895

Suunnittelija Akseli Gallén-Kallela

Kerrosluku (1)+2+(1)

Perusta lohkokivi

Runko hirsi (kelohonka)

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus hirsipinta

Ulkovärit ruskea/tervattu

Kunto hyvä

Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA

Taiteilija Akseli Gallén-Kallela laati ensimmäiset suunnitelmat erämaa-ateljeetaan varten jo vuonna 1889. Kalela on rakennettu Pöytäniemen tilasta vuonna 1895 murretulle tontille, jonka taiteilija Akseli Gallén-Kallela osti Pöytäniemen isännältä. Lopulliset piirustukset ovat vuodelta 1894 ja hirsinen huvila valmistui 13 miehen voimalla seuraavana vuonna. Pääosa Kalelan sisustuksesta ja kalustuksesta on Akseli Gallén-Kallelan suunnittelemaa ja osin myös valmistamaa. Gallén-Kallela työskenteli ateljeessa vuoteen 1921 saakka. Myöhemmin rakennus oli taiteilijan pojan Jorma Gallén-Kallelan asuntona ja ateljeena.

Taiteilijan syntymän satavuotisjuhlavuonna 1965 Jorma ja Pirkko Gallén-Kallelan kunnostama ja en-tisöimä työpirtti avattiin yleisölle Pirkko Gallén-Kallelan toimseta. Vuodesta 1976 ateljee oli suljettuna 12 vuotta. Sen jälkeen näyttelytoiminta on jatkunut kesäisin museonjohtaja, sisustusarkkitehti Aivi Gallén-Kallelan toimesta.

Kalela on kansallisromanttisen kauden huomattavimpia muistomerkkejä ja 1800- ja 1900-lukujen vaih-teen varhaisin taiteilijahuvila. Hirsilinnan arkkitehtuurissa on havaittavissa piirteitä sekä lähiseudun että Itä-Karjalan kansanarkkitehtuurista. Talon pinta-ala on 16 x 11 metriä ja korkeus noin kuusi metriä. Ka-lelanniemessä on vuonna 1905 rakennettu ja 1964 kunnostettu laivalaituri, jonne Runoilijantien laivalin-jat voivat tarvittaessa pysähtyä.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ

Sijaitsee Ruhalan kulttuurimaisemassa Isonselän rannalla kallioisella niemellä peltoalueen reunassa.

13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

Säilymisedellytykset hyvät. Sijaitsee haja-asutusalueella noin 400 metrin etäisyydellä Ruhalan raken-nuskaava-alueesta. Kulttuurihistoriallisesti tai taajamakuvallisesti arvokas sr-2 –kohde, jota ei ole suo-jeltu rakennuskaavassa.

14. LUETTELOINTIPERUSTE

Kohde on valtakunnallisesti arvokas. Se on kansallisromantiikan ajan taiteilijoiden ensimmäisenä ra-kennettu erämaa-ateljee. Hirsilinnan arkkitehtuurissa on havaittavissa piirteitä sekä lähiseutujen että Itä-Karjalan kansanarkkitehtuurista. Rakennuksella on henkilöhistoriallista arvoa tunnetun taiteilijan ateljeena.

15. Rakennushistoriallinen x

16. Historiallinen x

17. Maisemallinen x

18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Valtakunnallisesti arvokas

19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

Kts. liite

21. VALOKUVAT

22. LÄHTEET

Gallén-Kallela, Aivi, museonjohtaja. Kirjallinen tiedonanto 24.7. 2001.

Lindqvist, Sven E. 1991: Ruovesi ennen ja nyt. Ruovesi-Seura ry.

Mauranen, Erkki 1995: Ruoveden menneisyyttä. Offset YM, Ruovesi.

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museo-viraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Karttakeskus, Helsinki 1993.

Ruoveden historia 1939-1989. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991.

23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

24. LIITTEET

25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Rakennustarkastaja Arto Nummijärvi 15.9. 1995. Nina Rinta-Porkkunen 12.7. 2001

Axel Gallén ja hänen perheensä asuivat Kalelassa yli kymmenen vuoden ajan: ensin 1895-1900, sitten lyhyesti kesällä 1905 ja jälleen 1915-1921.

Jo opiskeluvuosinaan Pariisissa (1884-1889) Axel Gallén unelmoi asettuvansa asumaan Suomen maaseudulle.

Koti keskellä erämaata, Kalela, jonka Gallén suunnitteli ateljeeksi ja kodiksi perheelleen, edustaa hänen nuoruutensa arkkitehtonisten unelmiensa täyttymystä. Toteutettu unelma, rakennus, joka pystytettiin taiteilijan yksityiskohtaisten piirustusten mukaan 1894-95, muodostui luovuuden kehdoksi Gallénin taiteelle. Kalelassa ovat syntyneet Kalevalan kuvat, puukaiverrukset, etsaukset, lasimaalaukset ja suomalaisen muotoilun ensimmäiset tuotteet - kaikki se mikä toi hänelle Suomen kansallistaiteilijan nimen.

Lähdettyään Kalelasta syyskuussa 1921, Akseli Gallen-Kallela ei enää koskaan palannut erämaa-ateljeehen. Kalela jäi asumattomaksi viidentoista vuoden ajaksi ja tänä aikana sekä luonnonvoimat että ihmiskäsi aiheuttivat rakennukselle huomattavaa tuhoa.

Kesällä 1937 taiteilija Jorma Gallen-Kallela muutti Kalelaan perheineen ja aloitti talossa mittavat korjaustyöt. Kalelan historiallisen restauroinnin ensimmäinen vaihe valmistui 1939 ja rakennuksesta tuli jälleen taiteilijan koti ja studio. Jorma Gallen-Kallelan aika Kalelassa jäi kuitenkin lyhyeksi toisen maailmansodan kohtalokkaiden käänteiden johdosta.

Jorman työtä Kalelassa jatkoi hänen puolisonsa Pirkko Gallen-Kallela (1905-1999). Hänen jälkeensä työtä jatkoi heidän tyttärensä, sisustusarkkitehti Aivi Gallen-Kallela.

Kalela avasi ovensa yleisölle museona ensimmäisen kerran kesällä 1965.

Suunnittelija: Akseli Gallén-Kallela Rakentaminen 1895-1895

(lähde: Museovirasto, rakennusperintörekisteri, 25.3.2022)