P ja I: kohteen keskipiste

historiallisen kartan tonttimaa ja paikan topografia

Kylänpaikka sijaitsee viljellyllä pellolla Jaarlantien lounaispuolella, Jaarlansalmeen laskevan mäen laella. Alue on rakentamaton. Etäisyys Vähä-Jaarlan tilakeskukseen on n. 250 metriä.

Höydeksen kylänpaikka sijaitse nykyisen Vähä-Jaarlan tilakeskuksen ja Jaarlantien länsipuoleisella pellolla. Kylä sijaitsi tällä paikalla ainakin 1600-ja 1700-luvulla, jolloin siitä on laadittu maakirjakartta (v. 1635, Anders Streng) ja isonjaon kartta (1788, renoverad 1807, Nathan Lilius). Höydeksen kylä mainitaan jo 1500-luvulla maakirjassa, jolloin Oriveden Lintuniemen alueeseen kuuluivat Porvolan, Sukkilan, Hoivalan, Kihlalan ja Höydeksen kylät. Alun perin Juupajoki on kuulunut Oriveteen, joka puolestaan oli keskiajalla osa Kangasalaa. Nykyisen Juupajoen vanhimpien kylien oletetaan sijaitsevan maakirjojen perusteella Lintuniemen alueella. Niitä olivat Porvola, Sikkila, Hoivala, Kihlala ja Höydes. Niiden asutuksen oletetaan syntyneen myöhäiskeskialajja 1500-luvun alussa.

Jaarla (Jarala) oli yksi Höydeksen taloista 1540-luvulla, jolloin ylässä oli 3-4 taloa. Vuonna 1538 kaksi taloista yhdistettiin. Höydeksessä oli 1600-luvulla enää kaksi taloa, jotka yhdistettiin vuonna 1622. 1700-1800-luvulla taloja taas halottiin. Höydeksen Jaarla mainitaan vuonna 1636 ratsumiestilana. Rusthollina Jaarla mainitaan mm. vuonna 1708 ja 1800. Jaarlan rusthollin vanhin tiedossa oleva isäntä on Längelmäveden seudun historiateoksen mukaan Niilo Jaarla (1540).

Vuonna 2018 maastotarkastuksen ajankohtana kylänpaikka erottui kuminapellossa hieman muuta peltoa korkeampana, lounaaseen laskevana kumpareena. Kylänpaikan pohjoispuolta reunustaa kapea sorapintainen kylätie. Kylätontin paikalla ei ollut havaittavissa rakenteita. Kylätontin aluetta on aiempina vuosikymmeninä kynnetty säännöllisesti ja alue on salaojitettu n. 1940-luvun lopulla tai 50-luvulla. Tarkkastusajankohtana ja jatkossakin pelto on suorakylvössä eli sitä ei kynnetä vuosittain. Laajojen järveen laskevien peltojen keskellä sijaitseva paikka on maisemallisesti näyttävä.

Sisältyy sisältyy muinaisjäännösalueen alustavaan rajaukseen.

Ryttääsmäki, kivikautinen asuinpaikka, mj.rek.nro 177010003. Kohde sijaitsee n. 400 metriä Höydeksen kylänpaikan eteläpuolella, samalla peltovyöhykkeellä. Sana ryttääs juontuu mahdollisesti sanasta ryttare.

Hopearaha KM xxxx