Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut otsikossa mainittuun kaavasuunnitelmaan, joka koskee Lempäälän keskustan ydinaluetta keskiaikaisen kirkon ja rautatieaseman välimaastossa. Alueella sijaitsevat Mainiemen 1960 rakennetuista liike- ja hallintorakennuksista pohjoisempi sekä 1988 rakennettu Lempäälän Kympin liike- ja hallintorakennus. Kaavan vaikutusalueelle sijoittuvat Lempäälän rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä Lempäälän kirkon ympäristön maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö.

Kaavassa osoitetaan merkittävästi muuttuvaa maankäyttöä nykytilanteeseen verrattuna. Maaseututaajamalle tyypillisesti rakennetun Lempäälän kirkonkylän kaupunkikuva muuttuu kaavan vaikutuksesta ratkaisevasti kohti kaupunkimaista ympäristöä. Kaavan on tarkoitus mahdollistaa alueen vanhojen kaksi-kolmekerroksisten rakennusten korvaaminen viisi-kahdeksankerroksisilla asuin- ja liikerakennuksilla sekä kolmikerroksisella pysäköintihallilla. Maakuntamuseo pitää inventoinnissa paikallisia kulttuuri- ja kunnallishistoriallisia arvoja käsittäviksi arvioitujen alueen rakennusten purkamista valitettavana, mutta mahdollisena. Uudisrakennuksen massoittelussa on pyritty huomioimaan asemarakennuksen ja kivikirkon läheisyys, sijoittamalla korkeimmat rakennusmassat niistä kauimmas, kaava-alueen pohjoisreunalle. Uudisrakennuksen muurimainen, Asematien ja Tampereentien varsille sijoittuva, massa on voimakkaasti ristiriidassa alueen nykyiselle väljästi rakennetulle kaupunkikuvalle. Museo toivookin, että uudisrakentamisen vaikutusta kaupunkikuvaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan havainnollistettaisiin vielä havainnekuvilla, joissa edustalla näkyy kirkko ja taustalla uudisrakennus sekä vastaavasti kuvalla, jossa edustalla näkyy rautatieasema ja taustalla uudisrakennus. Keskustan arvorakennusten kaupunkikuvallinen asema tulisi säilyä riittävällä tavalla. Kaavan sallimat viisi- ja kahdeksankerroksiset rakennukset vaikuttavat herkälle keskusta-alueelle liian korkeilta. Museo kehottaa tältä osin vielä kehittämän kaavaratkaisua.

Arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyen museo toteaa, että Tampereentien historiallinen kulkureitti, joka on nykyisin moderni katu, on tuotu kaavaselostuksessa riittävästi esille ja varustettu kaavassa hist.-1 -merkinnällä sekä asianmukaisella selityksellä ja määräyksellä.

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan nähtäväksi maakuntamuseolle.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut otsikossa mainittuun kaavasuunnitelmaan, joka koskee Lempäälän keskustan ydinaluetta keskiaikaisen kirkon ja rautatieaseman välimaastossa. Alueella sijaitsevat Mainiemen 1960 rakennetuista liike- ja hallintorakennuksista pohjoisempi sekä 1988 rakennettu Lempäälän Kympin liike- ja hallintorakennus. Kaavan vaikutusalueelle sijoittuvat Lempäälän rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä Lempäälän kirkon ympäristön maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö.Kaavassa osoitetaan merkittävästi muuttuvaa maankäyttöä nykytilanteeseen verrattuna. Maaseututaajamalle tyypillisesti rakennetun Lempäälän kirkonkylän kaupunkikuva muuttuu kaavan vaikutuksesta ratkaisevasti kohti kaupunkimaista ympäristöä. Kaavan on tarkoitus mahdollistaa alueen vanhojen kaksi-kolmekerroksisten rakennusten korvaaminen viisi-kahdeksankerroksisilla asuin- ja liikerakennuksilla sekä kolmikerroksisella pysäköintihallilla. Maakuntamuseo pitää inventoinnissa paikallisia kulttuuri- ja kunnallishistoriallisia arvoja käsittäviksi arvioitujen alueen rakennusten purkamista valitettavana, mutta mahdollisena. Uudisrakennuksen massoittelussa on pyritty huomioimaan asemarakennuksen ja kivikirkon läheisyys, sijoittamalla korkeimmat rakennusmassat niistä kauimmas, kaava-alueen pohjoisreunalle. Uudisrakennuksen muurimainen, Asematien ja Tampereentien varsille sijoittuva, massa on voimakkaasti ristiriidassa alueen nykyiselle väljästi rakennetulle kaupunkikuvalle. Museo toivookin, että uudisrakentamisen vaikutusta kaupunkikuvaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan havainnollistettaisiin vielä havainnekuvilla, joissa edustalla näkyy kirkko ja taustalla uudisrakennus sekä vastaavasti kuvalla, jossa edustalla näkyy rautatieasema ja taustalla uudisrakennus. Keskustan arvorakennusten kaupunkikuvallinen asema tulisi säilyä riittävällä tavalla. Kaavan sallimat viisi- ja kahdeksankerroksiset rakennukset vaikuttavat herkälle keskusta-alueelle liian korkeilta. Museo kehottaa tältä osin vielä kehittämän kaavaratkaisua.Arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyen museo toteaa, että Tampereentien historiallinen kulkureitti, joka on nykyisin moderni katu, on tuotu kaavaselostuksessa riittävästi esille ja varustettu kaavassa hist.-1 -merkinnällä sekä asianmukaisella selityksellä ja määräyksellä.Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan nähtäväksi maakuntamuseolle.