Paikallinen maisemallinen, asustushistoriallinen ja historiallinen.

Kotisalon pihapiiri sijoittuu saaren pohjoiskärkeen, noin puolen kilometrin matkan päähän rannasta loivasti viettävän mäen päälle. Rekisalon pihapiiri on Kotisalon rakennusryhmän läheisyydessä. Pihapiiriä ympäröivät Rekisalon kanssa osin yhteiset, viljelyksestä pois jääneet peltoalueet. Päärakennuksesta koilliseen katsottuna pellon reunaan sijoittuu riihi-ja latorakennuksia. Osa rakennusryhmän rakennuksista kuuluu Rekisalon tilaan.

Ydinpihaan kuuluu vuonna 1956 valmistunut päärakennus, navetasta ja aitoista koostuva aittarivi sekä erillinen jo käytöstä pois jäänyt sauna. Tontille sijoittuu saunarakennus, navetta sekä sen yhteydessä oleva osin lauta ja osin hirsirakenteinen ulkorakennusrivi, joka on tehty 1946. Tontilla on sijainnut tilojen yhteinen saunarakennus, joka on sijainnut nykyisen saunan vieressä. Saaen pohjoisrannassa on Kotisalon venetalas.

Päärakennus on 1950-luvulle tyypillinen, muodoltaan noppamainen puolitoistakerroksinen harjakattoinen lautarakenteinen asuinrakennus. Julkisivut on verhottu 1950-luvun lopulla vaalealla varttilevyllä. Katteena on punaiseksi maalattu pelti.

Kotisalo erotettiin Rekisalosta 1920-luvulla ja jako vahvistettiin vuonna 1928. Tilojen päärakennukset sijoittuvat vielä pari vuosikymmentä tilojen erottamisen jälkeenkin lähekkäin siten, että niillä oli yhteinen seinä. Kotisalon tilaa pitänyt Akseli Jokinen (s. 1880) oli Rekisalon talon veljeskatrasta. Hänen siskonsa Aurelia piti miehensä kanssa Rekisaloa lampuodin Maria-lesken (k.1925) apuna. Akseli ja Linda Jokinen viljelivät maata ja heidän poikansa Toivo Jokinen jatkoi tilan viljelyä. Toivo osti lisämaata Vanhan Pälsilän vesijättömaasta ja näiden lisäksi Kotisalolla oli saaren sisällä viljelyksessä Hyvänapajan pellot. Uusi päärakennus rakennettiin vuonna 1956 hieman alemmas Rekisalon päärakennuksesta, joka tehtiin samoihin aikoihin. Päärakennus verhottiin asbestilaatalla 1950-1960-luvun taitteessa. Kauemmas pellonreunaan sijoittuvat riihet ja ladot ovat samanaikaista perua. Viljely loppui 1970-1980-luvun vaihteessa. Toivon ja Lindan Tuula-tytär omistaa tilan nykyään. Tuula pitää tilan riihessä kotimuseota, jonne hän on kerännyt maatalouteen liittyvää perinteistä esineistöä.

Rekisalosta erotettu Kotisalo on vakituisessa asutuksessa ja maanviljelyksessä ollut tila, jonka rakennuskanta 1900-luvun alkupuolelta sekä 1950-luvulta. Pihapiiri on säilynyt ehyenä.