rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Alasen 1800-luvulla rakennetut rakennukset; asuinrakennus, heinäsuuli ja navetta muodostavat suojaisen pihapiirin. Alanen on kylän vanha kantatalo ja se on sijainnut nykyisellä paikalla jo 1600-luvulla. Samoin eteläpuolella aukeava peltoalue on nähtävissä jo tällöin.

Alanen-Juurakon neliömäisessä pihapiirissä on asuinrakennus, heinäsuuli ja navetta. Rakennukset ovat 1800-luvulta, muistitiedon mukaan asuinrakennus on rakennettu junaradan tulon (1895) aikoihin. Heinäsuuli on mahdollisesti vanhempi. Itään aukeavan pihapiirin itäpuolella on maakellari 1960-luvulta. Autotalli/varasto ja puuliiteri ovat rakennettu1990-luvulla. Pihapiirissä on itälaidalla ollut asuinrakennus, joka siirrettiin pois 1960-luvun alkupuolella.

Lähistöllä olevat ja taloon kuuluneet hirsirakenteiset riihi ja vilja-aitta ovat myös säilyneet. Ne kuuluvat nykyisin naapuritonttiin.

Asuinrakennuksessa on kivijalka ja lyhytnurkkainen hirsirunko. Sen länsipäädyssä on aikaisemmin ollut kaksi aittaa(puotia), joihin sisäänkäynti on ollut pihan puolelta. Hirsirungossa on ollut sisäänvedetty pieni kuisti. Aittaosa on muutettu 1980-luvulla suihku- ja saunaosastoksi. Rakennus on vuorattu keltaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Ikkunat ovat T-karmilliset, joissa ruudut ovat vielä jaettu kapeammalla puitteella pienemmäksi. Satulakatto on katettu profiilipellillä 1990-luvun alkupuolella.

Alanen on toinen Juurakon kylän vanhoista kantataloista. Se on lohkottu hyvin varhain Ylinen-Juurakon kantatalosta. Alasen asuinpaikka ja eteläpuolella oleva peltoaukea on nähtävissä jo 1640-luvun kartassa.

Nykyisellä suvulla tila on ollut jo 1800-luvulta alkaen. 1900-luvun alkupuolella isäntänä oli Kalle August Alanen 1904-1941. Viimeinen varsinainen viljelyä harjoittanut isäntä oli Kalle Vihtori Alanen 1941- 1965. Tämän jälkeen rakennukset ovat olleet pysyvässä/vapaa-ajan asuinkäytössä. Tilaan kuuluvat pellot ovat vuokraviljelyssä.

Alanen-Juurakko sijaitsee peltoaukean pohjoislaidalla, hiukan peltoa korkeammalla. Rakennukset muodostavat itään aukeavan nurmipihan. Itäpuolella on puutarha, jossa on marjapensaita, omenapuita ja kasvimaa. Luoteispuolella on kylän toinen talo Ylänen. Tilojen väliin rakennettiin 1970-luvun alkupuolella valtatie 249,joka siirsi rantakylien takana sijainneen Juurakon kyläkeskustan valtatien varteen.

Rakennetun ympäristön säilymiseen kokonaisuutena tulee kiinittää erityistä huomiota. Erityisesti pitäisi huolehtia, että vanha asuinrakennus säilyy. Rakennus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan nykyisessä asussaan ja mahdolliset muutos- ja korjaustyöt tulisi tehdä entistäen. Yleisesti ootaen ko. rakennusten korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja rakenteellisia ratkaisuja. Uudisrakentaminen vanhaan pihapiiriin ei yleisesti ottaen ole suositeltavaa. Muualla, pihan ulkopuolella, tulee mahdollisessa uudisrakentamisessa tarkkaan huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Pihapiirin asutushistorian jäänteet tulee kartoittaa ennen mahdollisia maankäyttö- ja rakennushankkeita. Eteläpuolen avoin peltomaisema tulisi säilyttää.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Suuri maatilakirja II, 1964.

Paula Mattila, haastattelu heinäkuussa 2003