Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun voimajohtohankkeen YVA-menettelyn tarpeellisuudesta sekä päätöksenteossa huomioitavista seikoista. Tutustuttuaan hankkeeseen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Fingrid Oyj:n hankkeessa suunnitellaan uusittavan 110 kV voimajohto Tampereen Lahdesjärven ja Nokian Melon sähköasemien välillä. Hankealueen pituus on noin 23 km. Hankkeessa on tarkoitus korvata ikääntyneet voimajohdot sekä vahvistaa Tampereen alueen kantaverkon siirtokykyä. Uusi voimajohto on suunniteltu rakennettavaksi osittain nykyisen voimajohdon paikalle ja osittain sen rinnalle. Voimajohto rakennetaan teräspylväsrakenteiseksi osittain harustetulla yhteispylväsrakenteella, osittain vapaasti seisovalla pylväsrakenteella. Pylväskorkeus kasvaa muutamalla metrillä, kun nykyinen pylväs korvataan harustetulla pylväällä ja noin 10 metrillä pylvästyypin muuttuessa harustetusta vapaasti seisovaan.

Hanketta varten on laadittu mm. arkeologinen inventointi (Museovirasto, 2023) sekä Ympäristöselvitys (Ecobio Oy, 2023), jossa voimajohdon vaikutuksia tarkastellaan noin 100 metriä leveältä vyöhykkeeltä johtoreitin molemmin puolin. Ympäristöselvityksessä selvitettiin hankkeen vaikutukset maankäyttöön, asutukseen, ympäristöön, luontoon, kulttuuriperintöön ja maisemaan. Selvityksen pohjalta laaditaan tunnistetuista huomionarvoisista kohteista erilliset ympäristökohdeohjeet, jotka ohjaavat voimajohdon suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Ympäristökohdeohjeiden tarkoitus on edesauttaa luonnon- ja kulttuuriarvojen säilymistä.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Voimajohtoalue sijoittuu Pirkkalassa Topparin ja Savilahden maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman alueelle ja Nokialla Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Nokialla hankealueen koillispuolella, noin 750 m etäisyydellä sijaitsee maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Nokian asemanseutu ja asuinalueet/Kehon ryhmäpuutarha-alue. Nämä maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueet on listattu ympäristöselvityksen kappaleessa 4 Maisema ja kulttuuriperintö. Savilahden ja Topparin kulttuurimaiseman maakunnallisesti merkittävää luokitusta ei kuitenkaan ole mainittu. Näiltä osin ympäristöselvitystä on syytä täydentää.

Koska kyse on olemassa olevan voimajohdon saneerauksesta, ei hanke tuo maisemaan täysin uutta elementtiä. Ympäristöselvityksessä voimajohdon uusimisesta arvioidaan aiheutuvan korkeintaan vähäisiä maisemavaikutuksia avoimille peltoaukeille ja vesistöjä ylittäville osuuksille. Vaikutukset syntyvät pylväskorkeuksien kasvattamisesta 5-10 metrillä, voimajohdon osuudesta riippuen. Entistä korkeammat pylväät näkyvät jonkin verran aikaisempaa kauemmas. Maisemamuutoksia voidaan hillitä sijoittamalla uudet pylväät nykyisten pylväspaikkojen kohdille. 

Topparin ja Savilahden maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman alueella pylväskorkeus kasvaa 5 m. Voimajohtoreittiä siirretään pohjois-etelä-suunnassa n. 20 m, mikä aiheuttaa maisemavaikutuksia. Myös pylväspaikat muuttuvat. Maisemavaikutuksia voidaan lieventää valitsemalla voimajohdon laajentamissuunnaksi pohjoinen, jolloin voimajohtoreitti siirtyy kauemmas Savilahden pihapiirin rakennuskulttuurin ydinalueesta. Vaikutuksia maisemaan voidaan lieventää pyrkimällä sijoittamaan uudet pylväät nykyisten pylväiden lähelle.

Nokialla Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella voimajohto-osuus on suunniteltu uudistettavan vapaasti seisovin T-pylväin, joiden korkeus on 10 m nykyistä suurempi, tai vaihtoehtoisesti matalammin harustetuin pylväin, jolloin johtoalue levenisi nykyisestä 9 m. Selvityksen mukaan (s. 74) matalampi harustettu pylväsmalli on maisemavaikutuksiltaan vähäisempi. Harustetun pylvään vaatima leveämpi voimajohtoalue korostuisi kuitenkin maisemassa alueilla, joilta metsää jouduttaisiin raivaamaan. Maakuntamuseo pitää positiivisena, että matalampaa pylväsratkaisua tutkitaan hankkeessa yhtenä toteutusvaihtoehtona osuudella E-F.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Pirkanmaan maakuntamuseo on voimajohtohanketta koskevassa lausunnossaan 184/2023 (2.5.2023) ohjeistanut  arkeologisten suojelukohteiden huomioimista ja niihin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Hankkeessa vuonna 2023 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Museovirasto) päivitettiin riittävästi suojelukohteita koskevat tiedot Tampereen Multisillan ja Pirkkalan Kaivannonsalmen välillä sekä Nokian Luodon saaressa.  

Ympäristöselvityksessä ja sen päivityksessä otetaan huomioon hankealueella tai läheisyydessä sijaitsevista kiinteistä muinaisjäännöksistä uutta/muuttuvaa linjaa lähinnä sijaitsevat Tampereen Peltolammin kipinäaidat (muinaisjäännöstunnus 1000037223) ja Nokian Luodon rajamerkki (1000048722) sekä arkeologinen kulttuuriperintökohde Kierikan rajamerkit (1000048723). Vaikutuksia on arvioitu lisäksi Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 merkittyyn arkeologisen perinnön ydinalueeseen Sotka-Keho-Kattilainen. Vaikutukset suojelukohteisiin on arvioitu vähäisiksi tai on todettu, että muutoksia aiempiin vaikutuksiin ei tule. Vaikutuksia vältetään pylvässijoittelulla ja  merkitsemällä kohteet rakentamisen ajaksi maastoon kohteissa liikkumisen välttämiseksi. Ehdotuksia lieventämistoimenpiteiksi tarkennetaan erillisissä ympäristökohdeohjeissa.

Ympäristöselvitystä tulee korjata tai täydentää vielä seuraavasti. Nokian Kohman kivikautinen löytöpaikka (1000040063) ei vaikuta maankäyttöön eikä sitä ole tarpeen huomioida hankkeessa (s. 21, 23 ja 92). Kartalla 19 esitetään kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi myös muut kulttuuriperintökohteet, mikä on mainittava kuvan 19 teksteissä. Puuttuvat muinaisjäännöstunnukset (kohteet Kierikka ja Luoto) tulee täydentää selvitykseen (s. 21).  Johto-osuudella E-F linjan vieressä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka Nokian Mattilanpelto (1000040062) on jätetty huomiotta, vaikka kohde sijaitsee nykyisestä johtolinjasta n. 40 m etäisyydessä ja vaihtoehtoisessa suunnitelmassa johtoalue levenisi nykyisestä. Ympäristöselvityksestä tulee vielä ilmetä, että kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja kohteita ja niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen sekä muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Maakuntamuseon edellisessä lausunnossa mainittuun Nokian Mattilan-Kuirinmäen muinaisjäännöskompleksiin kohdistuvat maisemalliset vaikutukset tulee ottaa huomioon pylväiden suunnittelussa ja hankkeen vaikutusten arvioinnissa. Vaikutusarviointia tulee täydentää Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 merkityn Haaviston-Nokianvuoren arkeologisen perinnön ydinalueen osalta. 

Edellä kuvatusti täydennettynä ympäristöselvitystä voitaisiin pitää arkeologisen perinnön osalta riittävänä. Täydennetty ympäristöselvitys pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseoon nähtäväksi.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuuden osalta Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Lahdesjärvi-Melo-voimajohtohankkeella ei alustavasti arvioituna olisi niin merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen kulttuuriympäristön arvoihin, että YVA-menettely olisi kulttuuriympäristön näkökulmasta hankkeessa välttämätön. Tästä huolimatta vaihtoehtojen vertailu ja asianmukainen, mm. riittäviin kuvasovitteisiin perustuva vaikutusten arviointi on tärkeää tehdä erityisesti maakunnallisesti merkittävien Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman ja Haaviston-Nokianvuoren arkeologisen perinnön ydinalueen osalta.

Fingrid Oyj:n hankkeessa suunnitellaan uusittavan 110 kV voimajohto Tampereen Lahdesjärven ja Nokian Melon sähköasemien välillä. Hankealueen pituus on noin 23 km. Hankkeessa on tarkoitus korvata ikääntyneet voimajohdot sekä vahvistaa Tampereen alueen kantaverkon siirtokykyä. Uusi voimajohto on suunniteltu rakennettavaksi osittain nykyisen voimajohdon paikalle ja osittain sen rinnalle. Voimajohto rakennetaan teräspylväsrakenteiseksi osittain harustetulla yhteispylväsrakenteella, osittain vapaasti seisovalla pylväsrakenteella. Pylväskorkeus kasvaa muutamalla metrillä, kun nykyinen pylväs korvataan harustetulla pylväällä ja noin 10 metrillä pylvästyypin muuttuessa harustetusta vapaasti seisovaan.

Hanketta varten on laadittu mm. arkeologinen inventointi (Museovirasto, 2023) sekä Ympäristöselvitys (Ecobio Oy, 2023), jossa voimajohdon vaikutuksia tarkastellaan noin 100 metriä leveältä vyöhykkeeltä johtoreitin molemmin puolin. Ympäristöselvityksessä selvitettiin hankkeen vaikutukset maankäyttöön, asutukseen, ympäristöön, luontoon, kulttuuriperintöön ja maisemaan. Selvityksen pohjalta laaditaan tunnistetuista huomionarvoisista kohteista erilliset ympäristökohdeohjeet, jotka ohjaavat voimajohdon suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Ympäristökohdeohjeiden tarkoitus on edesauttaa luonnon- ja kulttuuriarvojen säilymistä.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Voimajohtoalue sijoittuu Pirkkalassa Topparin ja Savilahden maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman alueelle ja Nokialla Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Nokialla hankealueen koillispuolella, noin 750 m etäisyydellä sijaitsee maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Nokian asemanseutu ja asuinalueet/Kehon ryhmäpuutarha-alue. Nämä maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueet on listattu ympäristöselvityksen kappaleessa 4 Maisema ja kulttuuriperintö. Savilahden ja Topparin kulttuurimaiseman maakunnallisesti merkittävää luokitusta ei kuitenkaan ole mainittu. Näiltä osin ympäristöselvitystä on syytä täydentää.

Koska kyse on olemassa olevan voimajohdon saneerauksesta, ei hanke tuo maisemaan täysin uutta elementtiä. Ympäristöselvityksessä voimajohdon uusimisesta arvioidaan aiheutuvan korkeintaan vähäisiä maisemavaikutuksia avoimille peltoaukeille ja vesistöjä ylittäville osuuksille. Vaikutukset syntyvät pylväskorkeuksien kasvattamisesta 5-10 metrillä, voimajohdon osuudesta riippuen. Entistä korkeammat pylväät näkyvät jonkin verran aikaisempaa kauemmas. Maisemamuutoksia voidaan hillitä sijoittamalla uudet pylväät nykyisten pylväspaikkojen kohdille. 

Topparin ja Savilahden maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman alueella pylväskorkeus kasvaa 5 m. Voimajohtoreittiä siirretään pohjois-etelä-suunnassa n. 20 m, mikä aiheuttaa maisemavaikutuksia. Myös pylväspaikat muuttuvat. Maisemavaikutuksia voidaan lieventää valitsemalla voimajohdon laajentamissuunnaksi pohjoinen, jolloin voimajohtoreitti siirtyy kauemmas Savilahden pihapiirin rakennuskulttuurin ydinalueesta. Vaikutuksia maisemaan voidaan lieventää pyrkimällä sijoittamaan uudet pylväät nykyisten pylväiden lähelle.

Nokialla Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella voimajohto-osuus on suunniteltu uudistettavan vapaasti seisovin T-pylväin, joiden korkeus on 10 m nykyistä suurempi, tai vaihtoehtoisesti matalammin harustetuin pylväin, jolloin johtoalue levenisi nykyisestä 9 m. Selvityksen mukaan (s. 74) matalampi harustettu pylväsmalli on maisemavaikutuksiltaan vähäisempi. Harustetun pylvään vaatima leveämpi voimajohtoalue korostuisi kuitenkin maisemassa alueilla, joilta metsää jouduttaisiin raivaamaan. Maakuntamuseo pitää positiivisena, että matalampaa pylväsratkaisua tutkitaan hankkeessa yhtenä toteutusvaihtoehtona osuudella E-F.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Pirkanmaan maakuntamuseo on voimajohtohanketta koskevassa lausunnossaan 184/2023 (2.5.2023) ohjeistanut  arkeologisten suojelukohteiden huomioimista ja niihin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Hankkeessa vuonna 2023 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Museovirasto) päivitettiin riittävästi suojelukohteita koskevat tiedot Tampereen Multisillan ja Pirkkalan Kaivannonsalmen välillä sekä Nokian Luodon saaressa.  

Ympäristöselvityksessä ja sen päivityksessä otetaan huomioon hankealueella tai läheisyydessä sijaitsevista kiinteistä muinaisjäännöksistä uutta/muuttuvaa linjaa lähinnä sijaitsevat Tampereen Peltolammin kipinäaidat (muinaisjäännöstunnus 1000037223) ja Nokian Luodon rajamerkki (1000048722) sekä arkeologinen kulttuuriperintökohde Kierikan rajamerkit (1000048723). Vaikutuksia on arvioitu lisäksi Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 merkittyyn arkeologisen perinnön ydinalueeseen Sotka-Keho-Kattilainen. Vaikutukset suojelukohteisiin on arvioitu vähäisiksi tai on todettu, että muutoksia aiempiin vaikutuksiin ei tule. Vaikutuksia vältetään pylvässijoittelulla ja  merkitsemällä kohteet rakentamisen ajaksi maastoon kohteissa liikkumisen välttämiseksi. Ehdotuksia lieventämistoimenpiteiksi tarkennetaan erillisissä ympäristökohdeohjeissa.

Ympäristöselvitystä tulee korjata tai täydentää vielä seuraavasti. Nokian Kohman kivikautinen löytöpaikka (1000040063) ei vaikuta maankäyttöön eikä sitä ole tarpeen huomioida hankkeessa (s. 21, 23 ja 92). Kartalla 19 esitetään kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi myös muut kulttuuriperintökohteet, mikä on mainittava kuvan 19 teksteissä. Puuttuvat muinaisjäännöstunnukset (kohteet Kierikka ja Luoto) tulee täydentää selvitykseen (s. 21).  Johto-osuudella E-F linjan vieressä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka Nokian Mattilanpelto (1000040062) on jätetty huomiotta, vaikka kohde sijaitsee nykyisestä johtolinjasta n. 40 m etäisyydessä ja vaihtoehtoisessa suunnitelmassa johtoalue levenisi nykyisestä. Ympäristöselvityksestä tulee vielä ilmetä, että kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja kohteita ja niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen sekä muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Maakuntamuseon edellisessä lausunnossa mainittuun Nokian Mattilan-Kuirinmäen muinaisjäännöskompleksiin kohdistuvat maisemalliset vaikutukset tulee ottaa huomioon pylväiden suunnittelussa ja hankkeen vaikutusten arvioinnissa. Vaikutusarviointia tulee täydentää Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 merkityn Haaviston-Nokianvuoren arkeologisen perinnön ydinalueen osalta. 

Edellä kuvatusti täydennettynä ympäristöselvitystä voitaisiin pitää arkeologisen perinnön osalta riittävänä. Täydennetty ympäristöselvitys pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseoon nähtäväksi.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuuden osalta Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Lahdesjärvi-Melo-voimajohtohankkeella ei alustavasti arvioituna olisi niin merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen kulttuuriympäristön arvoihin, että YVA-menettely olisi kulttuuriympäristön näkökulmasta hankkeessa välttämätön. Tästä huolimatta vaihtoehtojen vertailu ja asianmukainen, mm. riittäviin kuvasovitteisiin perustuva vaikutusten arviointi on tärkeää tehdä erityisesti maakunnallisesti merkittävien Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman ja Haaviston-Nokianvuoren arkeologisen perinnön ydinalueen osalta.