Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun rakennuslupaan. Tampereen Lamminpäässä, osoitteessa Lannemäentie 44 sijaitseva puurakenteinen omakotitalo ja kaksi piharakennusta halutaan purkaa uuden omakotitalon tieltä. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.

Lannemäentie 44 sijaitsee Tampereen Lamminpään kaupunginosassa, joka on vanhoille Hyhkyn kylän takamaille 1920-luvulta alkaen muodostunut pientaloalue. Alueen rakentaminen on aluksi toteutunut palstoittamalla. Vuonna 1937 alue liitettiin Tampereen kaupunkiin ja vuonna 1943 alueelle hyväksyttiin koko kaupunginosan kattava asemakaava, johon tehtiin 1940-luvulla vähäisiä ullakkorakentamista ja rakennusaloja koskevia muutoksia.

Lannemäentie 44 tontilla sijaitsee vuonna 1946 suunniteltu, ajalle tyypillinen, noppamainen, puolitoistakerroksinen, satulakattoinen jälleenrakennuskauden pientalo ja tontin takaosassa kaksi pienikokoista piharakennusta. Asuinrakennuksen julkisivumateriaalit, perusmuoto ja julkisivujen aukotus ovat säilyneet alkuperäistä vastaavina, kertoen erinomaisella tavalla 1940-luvun rakentamisen, elämisen ja asumisen tavoista. Tontti on ajalle ja alueelle tyypillinen väljä ja vehreä puutarhatontti, joskin nykytilassa pusikoitunut. Mikäli piha olisi hoidettu, olisi asuinrakennuksella suurempi merkitys Lannemäentien katunäkymässä.

Lannemäentie 44 tontilla on voimassa vuonna 1945 hyväksytty asemakaava, josta puuttuvat mm. kulttuuriympäristön arvojen huomioimiseen tähtäävät merkinnät. Ikääntynyt kaava ei täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) vaatimuksia, ja onkin katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi. Alueella on voimassa myös Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 (hyväksytty 2020), jossa alue on merkitty asumisen alueeksi ilman erityisiä suojelutavoitteita.

Yleiskaavan laatimisen jälkeen on valmistunut selvitys Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, Asemakaavoitus, 2019). Siinä Lannemäentie 44 on merkitty osaksi muutoksille herkkää arvoaluetta, jonka vanhat rakennukset tulisi säilyttää ja muutokset ja uudisrakentaminen suunnitella erityisen huolellisesti, jotta alueen palstoittamalla syntyneen puutarhamaisen pientaloalueen arvot säilyvät.

Arvoalueen eteläreunalla sijaitseva Lannemäentie 44 ei edusta alueen varhaisinta palstoittamalla syntynyttä rakennuskantaa, mutta nykyisten rakennusten ilme, massoittelu sekä sijoittelu tontilla tukevat palstoittamalla syntyneen pientaloalueen ominaispiirteiden säilymistä. Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut useissa yhteyksissä ilmi yleiskaavaa varten laadituissa selvityksissä arvokkaiksi todettujen alueiden asemakaavan ajantasaistamistarpeen, jotta näiden Tampereen kehitystä kuvaavien asuinalueiden arvot olisi mahdollista turvata.

Lupahakemuksessa ei perustella syytä Lannemäentie 44 rakennusten purkamiselle ja korvaamiselle uudisrakennuksella. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan rakennusten purkamiselle tulisi osoittaa asianmukaiset perustelut; näin etenkin, kun kyseessä on selvityksessä kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi todettu alue. Mikäli kulttuurihistoriallisia arvoja omaavan rakennuksen purkamisen syyksi esitetään rakennuksen huonokuntoisuutta, tulee aineistona lisäksi esittää kuntotutkimus, josta käy ilmi vaurioiden laajuus sekä mahdollinen korjauskelvottomuus. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella sijaitsevien rakennusten korvaamista uudisrakennuksella voidaan pitää hyväksyttävänä ainoastaan, jos ne on kuntotutkimuksessa todettu korjauskelvottomiksi.

Edellä mainituista seikoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että selvityksessä osaksi kulttuurihistoriallisesti arvokasta ja muutoksille herkkää aluetta todetun ja alkuperäisen ilmeensä hyvin säilyttäneen Lannemäentie 44 rakennusten purkaminen merkitsisi maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla purkamisluvan myöntämistä, vaan esittää, että Lamminpään selvityksessä todettujen arvoalueiden tuleva maankäyttö, suojelukysymykset ja tontinomistajien tasapuolinen kohtelu tulee ratkaista ensi sijassa koko kaupunginosaa koskevalla asemakaavamuutoksella.

Lupahakemuksen mukaan tontille rakennettaisiin moderni, pitkän suorakaiteen muotoinen, kerrosalaltaan noin 130 m2 kokoinen, yksikerroksinen, satulakattoinen omakotitalo. Rakennuksen julkisivujen pääväreiksi mainitaan tumman harmaa ja valkoinen. Uusi asuinrakennus poikkeaa Lamminpään perinteisestä rakentamistavasta, joka pääasiassa koostuu 1920-1950-luvuilla rakennetuista, väriltään vaaleista, noppamaisista puolitoistakerroksisista pientaloista. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty alueen yleisilmeestä poikkeava uudisrakentaminen ei täysin sovellu alueelle (MRL §117), ja että suunnitelmia tulisikin vielä kehittää paremmin alueen rakentamisen tapaan soveltuvaksi.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Lupapäätös valitusosoitteineen pyydetään toimittamaan tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun rakennuslupaan. Tampereen Lamminpäässä, osoitteessa Lannemäentie 44 sijaitseva puurakenteinen omakotitalo ja kaksi piharakennusta halutaan purkaa uuden omakotitalon tieltä. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.

Lannemäentie 44 sijaitsee Tampereen Lamminpään kaupunginosassa, joka on vanhoille Hyhkyn kylän takamaille 1920-luvulta alkaen muodostunut pientaloalue. Alueen rakentaminen on aluksi toteutunut palstoittamalla. Vuonna 1937 alue liitettiin Tampereen kaupunkiin ja vuonna 1943 alueelle hyväksyttiin koko kaupunginosan kattava asemakaava, johon tehtiin 1940-luvulla vähäisiä ullakkorakentamista ja rakennusaloja koskevia muutoksia.

Lannemäentie 44 tontilla sijaitsee vuonna 1946 suunniteltu, ajalle tyypillinen, noppamainen, puolitoistakerroksinen, satulakattoinen jälleenrakennuskauden pientalo ja tontin takaosassa kaksi pienikokoista piharakennusta. Asuinrakennuksen julkisivumateriaalit, perusmuoto ja julkisivujen aukotus ovat säilyneet alkuperäistä vastaavina, kertoen erinomaisella tavalla 1940-luvun rakentamisen, elämisen ja asumisen tavoista. Tontti on ajalle ja alueelle tyypillinen väljä ja vehreä puutarhatontti, joskin nykytilassa pusikoitunut. Mikäli piha olisi hoidettu, olisi asuinrakennuksella suurempi merkitys Lannemäentien katunäkymässä.

Lannemäentie 44 tontilla on voimassa vuonna 1945 hyväksytty asemakaava, josta puuttuvat mm. kulttuuriympäristön arvojen huomioimiseen tähtäävät merkinnät. Ikääntynyt kaava ei täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) vaatimuksia, ja onkin katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi. Alueella on voimassa myös Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 (hyväksytty 2020), jossa alue on merkitty asumisen alueeksi ilman erityisiä suojelutavoitteita.

Yleiskaavan laatimisen jälkeen on valmistunut selvitys Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, Asemakaavoitus, 2019). Siinä Lannemäentie 44 on merkitty osaksi muutoksille herkkää arvoaluetta, jonka vanhat rakennukset tulisi säilyttää ja muutokset ja uudisrakentaminen suunnitella erityisen huolellisesti, jotta alueen palstoittamalla syntyneen puutarhamaisen pientaloalueen arvot säilyvät.

Arvoalueen eteläreunalla sijaitseva Lannemäentie 44 ei edusta alueen varhaisinta palstoittamalla syntynyttä rakennuskantaa, mutta nykyisten rakennusten ilme, massoittelu sekä sijoittelu tontilla tukevat palstoittamalla syntyneen pientaloalueen ominaispiirteiden säilymistä. Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut useissa yhteyksissä ilmi yleiskaavaa varten laadituissa selvityksissä arvokkaiksi todettujen alueiden asemakaavan ajantasaistamistarpeen, jotta näiden Tampereen kehitystä kuvaavien asuinalueiden arvot olisi mahdollista turvata.

Lupahakemuksessa ei perustella syytä Lannemäentie 44 rakennusten purkamiselle ja korvaamiselle uudisrakennuksella. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan rakennusten purkamiselle tulisi osoittaa asianmukaiset perustelut; näin etenkin, kun kyseessä on selvityksessä kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi todettu alue. Mikäli kulttuurihistoriallisia arvoja omaavan rakennuksen purkamisen syyksi esitetään rakennuksen huonokuntoisuutta, tulee aineistona lisäksi esittää kuntotutkimus, josta käy ilmi vaurioiden laajuus sekä mahdollinen korjauskelvottomuus. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella sijaitsevien rakennusten korvaamista uudisrakennuksella voidaan pitää hyväksyttävänä ainoastaan, jos ne on kuntotutkimuksessa todettu korjauskelvottomiksi.

Edellä mainituista seikoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että selvityksessä osaksi kulttuurihistoriallisesti arvokasta ja muutoksille herkkää aluetta todetun ja alkuperäisen ilmeensä hyvin säilyttäneen Lannemäentie 44 rakennusten purkaminen merkitsisi maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla purkamisluvan myöntämistä, vaan esittää, että Lamminpään selvityksessä todettujen arvoalueiden tuleva maankäyttö, suojelukysymykset ja tontinomistajien tasapuolinen kohtelu tulee ratkaista ensi sijassa koko kaupunginosaa koskevalla asemakaavamuutoksella.

Lupahakemuksen mukaan tontille rakennettaisiin moderni, pitkän suorakaiteen muotoinen, kerrosalaltaan noin 130 m2 kokoinen, yksikerroksinen, satulakattoinen omakotitalo. Rakennuksen julkisivujen pääväreiksi mainitaan tumman harmaa ja valkoinen. Uusi asuinrakennus poikkeaa Lamminpään perinteisestä rakentamistavasta, joka pääasiassa koostuu 1920-1950-luvuilla rakennetuista, väriltään vaaleista, noppamaisista puolitoistakerroksisista pientaloista. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty alueen yleisilmeestä poikkeava uudisrakentaminen ei täysin sovellu alueelle (MRL §117), ja että suunnitelmia tulisikin vielä kehittää paremmin alueen rakentamisen tapaan soveltuvaksi.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Lupapäätös valitusosoitteineen pyydetään toimittamaan tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.