Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon sekä osallistunut asemakaavaehdotuksesta järjestettyyn viranomaisneuvotteluun 23.4.2020.

Asemakaavaehdotuksessa osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakentamista rautatieaseman ja keskiaikaisen Pyhän Birgitan kirkon väliselle alueelle Lempäälän keskustassa. Suunnittelualue on kaupunkikuvallisesti keskeinen ja siihen tai kaavan vaikutusalueelle kiinnittyy valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön arvoja sekä merkittäviä maisemallisia arvoja. Suunniteltu uudisrakentaminen edellyttää vanhan rakennuskannan purkamista tontilta 34, mukaan lukien kunnan nykyinen virastokeskus Mainiemi.

Pirkanmaan maakuntamuseo on kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa 29.10.2018 (diar. 527/2018) todennut, että kaavan osoittama uudisrakentaminen muuttaa merkittävästi Lempäälän keskustan kaupunkikuvaa taajamaluonteisesta kohti kaupunkimaista ympäristöä. Uudisrakentamisen massoittelusta maakuntamuseo on  todennut, että uudisrakennuksen muurimainen, Asematien ja Tampereentien varsille sijoittuva on rakennusmassa on voimakkaasti ristiriidassa alueen nykyiselle väljälle kaupunkikuvalle ja että keskustan arvorakennusten kaupunkikuvallisen aseman tulisi säilyä riittävällä tavalla. Kaavaehdotuksessa rakennusalan rajaa on muutettu hieman pohjoisen suuntaan ja Asematori-aukiota muokattu siten, että maisemallinen yhteys suojellulta kirkolta valtakunnallisesti merkittävään asemarakennukseen toteutuu. Tampereentien puoleisen asuinkerrostalokorttelin rakennusmassaa on jaettu erillisiksi rakennuksiksi ja lisätty korttelien väliin kevyen liikenteen yhteys, mikä parantaa alueen väljyyttä ja kaupunkikuvaa.

Maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan todennut myös, että kaavaluonnoksen sallimat viisi- ja kahdeksankerroksiset rakennukset vaikuttavat herkälle keskusta-alueelle liian korkeilta ja että kaavaratkaisua tulisi kehittää tältä osin. Kaavaehdotuksessa rakennusmassat ovat edelleen huomattavan korkeita Lempäälän keskustaajaman ja kirkon korkeusasemaan nähden, mutta koska korkein rakennusmassa painottuu radan varteen ja Tampereentien puoleisessa osassa julkisivut on vedetty sisään asuinkerrostalon ylimmissä kerroksissa, ehdotus on tältä osin hyväksyttävissä.

Kaavaluonnoksesta saatuihin palautteisiin vastatessaan Lempäälän kunta on todennut, että suunniteltu umpikorttelimallinen rakennusmassa on yleiskaavan mukainen ja että tiivis rakentaminen toteuttaa maakuntakaavan merkintää tiivistettävä asemanseutu ja kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke.

Yleiskaavan laadukkaan toteuttamisen kannalta on kuitenkin valitettavaa, että alueen asemakaavoitusta edistetään paloittain, vain muutaman korttelin kokonaisuuksina. Näin ollen nyt vireillä olevan asemakaavan vaikutuksia koko keskustan kaupunkikuvaan ei ole mahdollista arvioida parhaalla mahdollisella tavalla. Merkittävin puute on vanhan asemarakennuksen edustalle suunnitellun puolipyöreän portaikon ja siihen Telkäntaipaleen sillalta laskeutuvan kaarevan rampin vaikutus tärkeänä pidettyyn näkymäakseliin kirkolta asemalle. Ramppirakennetta on suunniteltu jo pitkälle, mutta se jää tämän kaava-alueen ulkopuolelle. Lisäksi kaavan havaintoaineistossa ei ole riittävällä tavalla esitetty suunnitellun uudisrakentamisen maisemallista vaikutusta etelän suunnasta, mikä on pohjoisen ohella merkittävin lähestymissuunta keskustaan, sekä lännen suunnasta kirkolta käsin. Korkea uudisrakentaminen tulee muodostamaan merkittävän uuden elementin kirkon taustamaisemana. Näkymäsuuntien kattava tarkastelu ja siten kaavan maisemallisten vaikutusten arviointi on erityisen tärkeää keskiaikaisen harmaakivikirkon säilymiseksi rakennetun maiseman maamerkkinä kaikista suunnista katsottuna.

Maakuntamuseo esittää, että kaavaehdotuksen havaintoaineistoa ja sen vaikutusten arviointia kaavaselostuksessa täydennetään edellä mainituin osin. Tarkistettu kaava-aineisto tulee toimittaa maakuntamuseoon.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon sekä osallistunut asemakaavaehdotuksesta järjestettyyn viranomaisneuvotteluun 23.4.2020.

Asemakaavaehdotuksessa osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakentamista rautatieaseman ja keskiaikaisen Pyhän Birgitan kirkon väliselle alueelle Lempäälän keskustassa. Suunnittelualue on kaupunkikuvallisesti keskeinen ja siihen tai kaavan vaikutusalueelle kiinnittyy valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön arvoja sekä merkittäviä maisemallisia arvoja. Suunniteltu uudisrakentaminen edellyttää vanhan rakennuskannan purkamista tontilta 34, mukaan lukien kunnan nykyinen virastokeskus Mainiemi.

Pirkanmaan maakuntamuseo on kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa 29.10.2018 (diar. 527/2018) todennut, että kaavan osoittama uudisrakentaminen muuttaa merkittävästi Lempäälän keskustan kaupunkikuvaa taajamaluonteisesta kohti kaupunkimaista ympäristöä. Uudisrakentamisen massoittelusta maakuntamuseo on todennut, että uudisrakennuksen muurimainen, Asematien ja Tampereentien varsille sijoittuva on rakennusmassa on voimakkaasti ristiriidassa alueen nykyiselle väljälle kaupunkikuvalle ja että keskustan arvorakennusten kaupunkikuvallisen aseman tulisi säilyä riittävällä tavalla. Kaavaehdotuksessa rakennusalan rajaa on muutettu hieman pohjoisen suuntaan ja Asematori-aukiota muokattu siten, että maisemallinen yhteys suojellulta kirkolta valtakunnallisesti merkittävään asemarakennukseen toteutuu. Tampereentien puoleisen asuinkerrostalokorttelin rakennusmassaa on jaettu erillisiksi rakennuksiksi ja lisätty korttelien väliin kevyen liikenteen yhteys, mikä parantaa alueen väljyyttä ja kaupunkikuvaa.

Maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan todennut myös, että kaavaluonnoksen sallimat viisi- ja kahdeksankerroksiset rakennukset vaikuttavat herkälle keskusta-alueelle liian korkeilta ja että kaavaratkaisua tulisi kehittää tältä osin. Kaavaehdotuksessa rakennusmassat ovat edelleen huomattavan korkeita Lempäälän keskustaajaman ja kirkon korkeusasemaan nähden, mutta koska korkein rakennusmassa painottuu radan varteen ja Tampereentien puoleisessa osassa julkisivut on vedetty sisään asuinkerrostalon ylimmissä kerroksissa, ehdotus on tältä osin hyväksyttävissä.

Kaavaluonnoksesta saatuihin palautteisiin vastatessaan Lempäälän kunta on todennut, että suunniteltu umpikorttelimallinen rakennusmassa on yleiskaavan mukainen ja että tiivis rakentaminen toteuttaa maakuntakaavan merkintää tiivistettävä asemanseutu ja kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke.

Yleiskaavan laadukkaan toteuttamisen kannalta on kuitenkin valitettavaa, että alueen asemakaavoitusta edistetään paloittain, vain muutaman korttelin kokonaisuuksina. Näin ollen nyt vireillä olevan asemakaavan vaikutuksia koko keskustan kaupunkikuvaan ei ole mahdollista arvioida parhaalla mahdollisella tavalla. Merkittävin puute on vanhan asemarakennuksen edustalle suunnitellun puolipyöreän portaikon ja siihen Telkäntaipaleen sillalta laskeutuvan kaarevan rampin vaikutus tärkeänä pidettyyn näkymäakseliin kirkolta asemalle. Ramppirakennetta on suunniteltu jo pitkälle, mutta se jää tämän kaava-alueen ulkopuolelle. Lisäksi kaavan havaintoaineistossa ei ole riittävällä tavalla esitetty suunnitellun uudisrakentamisen maisemallista vaikutusta etelän suunnasta, mikä on pohjoisen ohella merkittävin lähestymissuunta keskustaan, sekä lännen suunnasta kirkolta käsin. Korkea uudisrakentaminen tulee muodostamaan merkittävän uuden elementin kirkon taustamaisemana. Näkymäsuuntien kattava tarkastelu ja siten kaavan maisemallisten vaikutusten arviointi on erityisen tärkeää keskiaikaisen harmaakivikirkon säilymiseksi rakennetun maiseman maamerkkinä kaikista suunnista katsottuna.

Maakuntamuseo esittää, että kaavaehdotuksen havaintoaineistoa ja sen vaikutusten arviointia kaavaselostuksessa täydennetään edellä mainituin osin. Tarkistettu kaava-aineisto tulee toimittaa maakuntamuseoon.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.