Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on antanut hankkeesta aiemmin lausunnon diar. 385/2019, jossa maakuntamuseo toi esiin hankealueen kulttuurihistorialliset arvot ja totesi, että hanketta varten tulee laatia kulttuuriympäristöselvitys. Tämän jälkeen selvitys on laadittu, ja maakuntamuseo on antanut siitä ja hankkeesta lausunnon Diar. 382/2020. Tässä lausunnossa maakuntamuseo toi esiin suunnitelman aiheuttaman uhan alueen arkeologiselle kulttuuriperinnölle ja esitti suunnitelman kehittämistä. Tämän lausunnon jälkeen alueen selvitystietoja on täydennetty (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen ja Luoto Oy: Ikaalinen Koveskoski - arkeologinen ja maisemaselvitys, täydennys 2020).

Hankealueella sijaitsee Kovelahdenkoski-niminen lain suojaama kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000039181). Kyseessä on historiallisen ajan vesimyllyn paikka, johon kuuluvat näkyvät rakenteet kartoitettiin ja mitattiin kulttuuriympäristöselvityksen täydennyksessä. Suunnitellun kalatien välittömässä läheisyydessä sijaitsee myllykanava, mahdollinen myllyn kivijalan jäännös sekä rakennuksen, mahdollisesti sahan, kivijalka. Maakuntamuseolle toimitetussa uudistetussa suunnitelmapiirrustuksessa paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen nimeä tai rekisteritunnusta ei mainita, vaan siitä käytetään termejä "historiallinen kivijalka" tai "historiallinen kohde."

Uudessa suunnitelmapiirrustuksessa kalatien kulkua on siirretty länteen, mutta sen itäreunan ja paikalla sijaitsevan myllykanavan väliin jää vain yhden metrin etäisyys. Muinaismuistolain (295/1963) mukaan kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu sellainen maa-alue, joka on tarpeen jäännöksen säilymiseksi sekä jäännöksen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille. Lain edellyttämä minimisuoja-alue on 2 m muinaisjäännöksen näkyvissä olevista ulkoreunoista (MML 4 ja 5 §). Inventoinnin suorittaneen arkeologin mukaan myllykanavan länsipuolella ei ollut näkyviä muinaisjäännökseen kuuluvia rakenteita. Alue on myös vanhaa joenpohjaa, jota on raivattu 1900-luvun aikana. Sähköpostitse käydyssä neuvottelussa maakuntamuseo on esittänyt selvitettäväksi, voidaanko kalatietä siirtää länteen, kauemmaksi myllykanavan rakenteista. Suunnittelijan antamien tietojen mukaan siirtoa ei ole syytä tehdä ja kallion takia alueella voidaan toimia ja rakentaa tarkkarajaisesti, jolloin muinaisjäännökselle ei koidu uhkaa.

Rakennepiirrustuksesta käy edelleen ilmi, että suunniteltu tilapäinen kulkuväylä työalueelle ylittää kiinteään muinaisjäännökseen kuuluvan myllykanavan reunakiveyksineen. Tämän osalta suunnittelija on todennut, ettei kulkua työalueelle voida toteuttaa muuta kautta ilman merkittäviä maaleikkauksia ja/tai täyttöjä. Suunnittelijan antaman tiedon mukaan kulkureitti myllykanavan yli rakennetaan asentamalla reitille suodatinkangas, jonka päälle asennetaan puuhaketta vähintään 30 cm kerros, toinen suodatinkangaskerros ja päällimmäiseksi mursketta 30 cm kerros.

Neuvoteltuaan asiasta Museoviraston kanssa maakuntamuseo toteaa, että Kovesjoen Koveskosken kalatielle voidaan myöntää vesilain mukainen rakentamislupa seuraavin ehdoin:

- Hankesuunnitelmaa ja rakennepiirrustusta on muutettava siten, että niihin lisätään muinaisjäännöksen yksilöivä nimi ja rekisteritunnus (Kovelahdenkoski, mj-tunnus 1000039181). Rakennepiirrustukseen tulee merkitä muinaisjäännöksen lain mukainen 2 m suoja-alue kartoituksessa toidettujen rakenteiden ulkoreunoista mitattuna. Rakennepiirrustuksesta tulee poistaa termi "suojaetäisyys", jotta sitä ei tulkita väärin. Korjattu suunnitelma ja rakennepiirustus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle.

- Luvan hakijan on varmistettava, että kaikki alueella työskentelevät ovat tietoisia alueella olevasta kiinteästä muinaisjäännöksestä ja siihen kuuluvista rakenteista. Ennen rakennustöiden alkua maastoon tulee selkeästi merkitä kulttuuriympäristöselvityksen täydennyksessä mitattujen muinaisjäännökseen kuuluvien rakenteiden a-c sijainti (raportin s. 3, kartta 1) . 

- Muinaisjäännöksen merkitsemisen jälkeen muinaisjäännöksen sen osan kunto, joka jää rakennusalueelle rakennettavan tilapäisen kulkuväylän alle, tulee dokumentoida arkeologin toimesta. 

- Kulkureitti työalueelle ja myllykanavan suojaus tulee toteuttaa edellä kuvatulla tavalla arkeologin valvonnassa. Työn valmistuttua suojauskerros tulee poistaa myös arkeologin valvonnassa. Valvontaa tekevän toimijan on haettava Museovirastolta tutkimuslupa ja toimittava lupaehtojen mukaisesti.

- Kaikki maansiirtotyöt em. rakenteiden suoja-alueella myllykanavan länsiosassa tulee tehdä arkeologin valvonnassa. Jos kaivutyön yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, työ keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §).

- Valvontaraportti tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle ja Museovirastoon mm. sen varmistamiseksi, ettei työn aikana ole vahingoitettu kiinteää muinaisjäännöstä.

Arkeologisia valvonta- ym. tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä muinaisjäännöksen tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella.

Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta lisätietoja antaa Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Piritta Häkälä (piritta.hakala@tampere.fi, puh. 040 806 4139).

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on antanut hankkeesta aiemmin lausunnon diar. 385/2019, jossa maakuntamuseo toi esiin hankealueen kulttuurihistorialliset arvot ja totesi, että hanketta varten tulee laatia kulttuuriympäristöselvitys. Tämän jälkeen selvitys on laadittu, ja maakuntamuseo on antanut siitä ja hankkeesta lausunnon Diar. 382/2020. Tässä lausunnossa maakuntamuseo toi esiin suunnitelman aiheuttaman uhan alueen arkeologiselle kulttuuriperinnölle ja esitti suunnitelman kehittämistä. Tämän lausunnon jälkeen alueen selvitystietoja on täydennetty (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen ja Luoto Oy: Ikaalinen Koveskoski - arkeologinen ja maisemaselvitys, täydennys 2020).

Hankealueella sijaitsee Kovelahdenkoski-niminen lain suojaama kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000039181). Kyseessä on historiallisen ajan vesimyllyn paikka, johon kuuluvat näkyvät rakenteet kartoitettiin ja mitattiin kulttuuriympäristöselvityksen täydennyksessä. Suunnitellun kalatien välittömässä läheisyydessä sijaitsee myllykanava, mahdollinen myllyn kivijalan jäännös sekä rakennuksen, mahdollisesti sahan, kivijalka. Maakuntamuseolle toimitetussa uudistetussa suunnitelmapiirrustuksessa paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen nimeä tai rekisteritunnusta ei mainita, vaan siitä käytetään termejä "historiallinen kivijalka" tai "historiallinen kohde."

Uudessa suunnitelmapiirrustuksessa kalatien kulkua on siirretty länteen, mutta sen itäreunan ja paikalla sijaitsevan myllykanavan väliin jää vain yhden metrin etäisyys. Muinaismuistolain (295/1963) mukaan kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu sellainen maa-alue, joka on tarpeen jäännöksen säilymiseksi sekä jäännöksen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille. Lain edellyttämä minimisuoja-alue on 2 m muinaisjäännöksen näkyvissä olevista ulkoreunoista (MML 4 ja 5 §). Inventoinnin suorittaneen arkeologin mukaan myllykanavan länsipuolella ei ollut näkyviä muinaisjäännökseen kuuluvia rakenteita. Alue on myös vanhaa joenpohjaa, jota on raivattu 1900-luvun aikana. Sähköpostitse käydyssä neuvottelussa maakuntamuseo on esittänyt selvitettäväksi, voidaanko kalatietä siirtää länteen, kauemmaksi myllykanavan rakenteista. Suunnittelijan antamien tietojen mukaan siirtoa ei ole syytä tehdä ja kallion takia alueella voidaan toimia ja rakentaa tarkkarajaisesti, jolloin muinaisjäännökselle ei koidu uhkaa.

Rakennepiirrustuksesta käy edelleen ilmi, että suunniteltu tilapäinen kulkuväylä työalueelle ylittää kiinteään muinaisjäännökseen kuuluvan myllykanavan reunakiveyksineen. Tämän osalta suunnittelija on todennut, ettei kulkua työalueelle voida toteuttaa muuta kautta ilman merkittäviä maaleikkauksia ja/tai täyttöjä. Suunnittelijan antaman tiedon mukaan kulkureitti myllykanavan yli rakennetaan asentamalla reitille suodatinkangas, jonka päälle asennetaan puuhaketta vähintään 30 cm kerros, toinen suodatinkangaskerros ja päällimmäiseksi mursketta 30 cm kerros.

Neuvoteltuaan asiasta Museoviraston kanssa maakuntamuseo toteaa, että Kovesjoen Koveskosken kalatielle voidaan myöntää vesilain mukainen rakentamislupa seuraavin ehdoin:

- Hankesuunnitelmaa ja rakennepiirrustusta on muutettava siten, että niihin lisätään muinaisjäännöksen yksilöivä nimi ja rekisteritunnus (Kovelahdenkoski, mj-tunnus 1000039181). Rakennepiirrustukseen tulee merkitä muinaisjäännöksen lain mukainen 2 m suoja-alue kartoituksessa toidettujen rakenteiden ulkoreunoista mitattuna. Rakennepiirrustuksesta tulee poistaa termi "suojaetäisyys", jotta sitä ei tulkita väärin. Korjattu suunnitelma ja rakennepiirustus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle.

- Luvan hakijan on varmistettava, että kaikki alueella työskentelevät ovat tietoisia alueella olevasta kiinteästä muinaisjäännöksestä ja siihen kuuluvista rakenteista. Ennen rakennustöiden alkua maastoon tulee selkeästi merkitä kulttuuriympäristöselvityksen täydennyksessä mitattujen muinaisjäännökseen kuuluvien rakenteiden a-c sijainti (raportin s. 3, kartta 1) . 

- Muinaisjäännöksen merkitsemisen jälkeen muinaisjäännöksen sen osan kunto, joka jää rakennusalueelle rakennettavan tilapäisen kulkuväylän alle, tulee dokumentoida arkeologin toimesta. 

- Kulkureitti työalueelle ja myllykanavan suojaus tulee toteuttaa edellä kuvatulla tavalla arkeologin valvonnassa. Työn valmistuttua suojauskerros tulee poistaa myös arkeologin valvonnassa. Valvontaa tekevän toimijan on haettava Museovirastolta tutkimuslupa ja toimittava lupaehtojen mukaisesti.

- Kaikki maansiirtotyöt em. rakenteiden suoja-alueella myllykanavan länsiosassa tulee tehdä arkeologin valvonnassa. Jos kaivutyön yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, työ keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §).

- Valvontaraportti tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle ja Museovirastoon mm. sen varmistamiseksi, ettei työn aikana ole vahingoitettu kiinteää muinaisjäännöstä.

Arkeologisia valvonta- ym. tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä muinaisjäännöksen tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella.

Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta lisätietoja antaa Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Piritta Häkälä (piritta.hakala@tampere.fi, puh. 040 806 4139).