Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun hankkeeseen. Suunnittelualue sijaitsee Tampereen Epilän kaupunginosassa osoitteessa Vaakonkatu 4. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on pientalotontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Muodostuvalle ns. kirveenvarsitontille rakennettaisiin uusi pientalo. Olemassa oleva pientalo tontin itäreunassa säilyisi, mutta tontin perällä sijaitseva piharakennus purettaisiin.
Maakuntakaavassa kyseinen alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alue sijaitsee myös tiiviin joukkoliikenteen ja kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeellä. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 kyseinen alue on osoitettu asumisen alueeksi. Lisäksi alueella on voimassa 1953 vahvistunut asemakaava, jossa tontti on merkitty asunto- tai liiketonttien korttelialueeksi.
Voimassa olevan yleiskaavan hyväksymisen jälkeen on valmistunut selvitys: Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, asemakaavoitus 2019). Sen mukaan laajat alueet Epilässä on rakennettu palstoittamalla, ennen alueen ensimmäisten asemakaavojen laatimista, mikä on luonut alueelle pienipiirteisen ja osin yhä ympäristöstään erottuvan kaupunkikuvan. Suunnittelualue on selvityksessä rajattu alueeksi, jolla sijaitsee muutoksille herkkiä palstoittamisajan rakennuksia. Rakennukset suositellaan säilytettävän ja myös herkkien alueiden läheisyydessä suositellaan käyttämään erityistä harkintaa mahdollisten asemakaavamuutosten yhteydessä.
Suunnittelualueella sijaitseva pientalo on peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Rakennusvalvonnan lupakuvien perustella huoneen ja keittiön asuinrakennusta on 1940-luvun lopussa laajennettu kahdella huoneella. Puolitoistakerroksisen rakennuksen nykyilme on 1940-luvun lopun laajennuksen ja 1990-luvun julkisivumuutosten ajalta. Piharakennus on 1940-luvun lopusta. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolilla on uudempia rivi- ja kerrostaloja ja länsi- ja eteläpuolilla eri-ikäisiä pientaloja.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavamuutos on lähtökohtaisesti mahdollinen, koska uudisrakennus sijoittuisi korttelin sisäosaan ja olisi mittakaavaltaan sovitettu ympäristöönsä. Myös olevan pientalon säilyminen on tärkeä tavoite. Edellä mainittu selvitys tulee mainita kaavaselostuksessa. Erillinen rakennetun ympäristön selvitys ei hankkeen pienialaisuudesta johtuen ole tarpeen, mutta kaavaselostusta tulee täydentää olemassa olevien rakennusten inventoinnin omaisilla tiedoilla ja valokuvilla. Myös vaikutustenarviointia on syytä täydentää arvioimalla kaavamuutoksen vaikutuksia herkän palstoittamalla syntyneen alueen ilmeeseen.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Kaavaehdotus aineistoinen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun hankkeeseen. Suunnittelualue sijaitsee Tampereen Epilän kaupunginosassa osoitteessa Vaakonkatu 4. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on pientalotontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Muodostuvalle ns. kirveenvarsitontille rakennettaisiin uusi pientalo. Olemassa oleva pientalo tontin itäreunassa säilyisi, mutta tontin perällä sijaitseva piharakennus purettaisiin.
Maakuntakaavassa kyseinen alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alue sijaitsee myös tiiviin joukkoliikenteen ja kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeellä. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 kyseinen alue on osoitettu asumisen alueeksi. Lisäksi alueella on voimassa 1953 vahvistunut asemakaava, jossa tontti on merkitty asunto- tai liiketonttien korttelialueeksi.
Voimassa olevan yleiskaavan hyväksymisen jälkeen on valmistunut selvitys: Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, asemakaavoitus 2019). Sen mukaan laajat alueet Epilässä on rakennettu palstoittamalla, ennen alueen ensimmäisten asemakaavojen laatimista, mikä on luonut alueelle pienipiirteisen ja osin yhä ympäristöstään erottuvan kaupunkikuvan. Suunnittelualue on selvityksessä rajattu alueeksi, jolla sijaitsee muutoksille herkkiä palstoittamisajan rakennuksia. Rakennukset suositellaan säilytettävän ja myös herkkien alueiden läheisyydessä suositellaan käyttämään erityistä harkintaa mahdollisten asemakaavamuutosten yhteydessä.
Suunnittelualueella sijaitseva pientalo on peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Rakennusvalvonnan lupakuvien perustella huoneen ja keittiön asuinrakennusta on 1940-luvun lopussa laajennettu kahdella huoneella. Puolitoistakerroksisen rakennuksen nykyilme on 1940-luvun lopun laajennuksen ja 1990-luvun julkisivumuutosten ajalta. Piharakennus on 1940-luvun lopusta. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolilla on uudempia rivi- ja kerrostaloja ja länsi- ja eteläpuolilla eri-ikäisiä pientaloja.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavamuutos on lähtökohtaisesti mahdollinen, koska uudisrakennus sijoittuisi korttelin sisäosaan ja olisi mittakaavaltaan sovitettu ympäristöönsä. Myös olevan pientalon säilyminen on tärkeä tavoite. Edellä mainittu selvitys tulee mainita kaavaselostuksessa. Erillinen rakennetun ympäristön selvitys ei hankkeen pienialaisuudesta johtuen ole tarpeen, mutta kaavaselostusta tulee täydentää olemassa olevien rakennusten inventoinnin omaisilla tiedoilla ja valokuvilla. Myös vaikutustenarviointia on syytä täydentää arvioimalla kaavamuutoksen vaikutuksia herkän palstoittamalla syntyneen alueen ilmeeseen.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Kaavaehdotus aineistoinen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa