Längelmäen kirkonseutu, Längelmäki. Längelmäen Kirkonlahden ympäristö on kauniisti kumpuilevaa viljelysmaata, jota hallitsee mäen päällä sijaitseva krikko. Kirkon ja lainamakasiinin ohella ovat yksittäisinä kohteina mainittavia Poukan, Vanhatalon ja Uusitalon rakennusryhmät.

- Poukan tilan päärakennus on 1800-luvulta. Rakennusryhmään kuuluu vanha luhti ja aittoja.

- Vanhatalon päärakennus on vuodelta 1887. Pihapiirissä on vierasrakennus ja tiilinavetta vuodelta 1916.

- Uusitalon päärakennus on vuodelta 1913 ja kivinavetta vuodelta 1898.

Tunkelon kulttuurimaisema. Tunkelon kylässä on laaja viljelysaukea kapean Tunkelonlahden luoteisrannalla. Metsänrajassa sijaitsevat Tunkelon ja Mattilan edustavat rakennusryhmät.

- Tunkelo l. Isotalo on osa Tunkelon ratsutilaa, joka 1600-luvulla oli nimismiehentalona. Tilan komea, osin jopa kolmikerroksinen hirsinen päärakennus on rakennettu viime vuosisadan lopulla. Rakennus on vuorattu uusrenessanssiyyliin ja korkean poikkiharjanteen päällä kohoaa ruokakellotorni.

- Mattilan tilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1887.

Solttila-Kylänoja kulttuurimaisema. Karviansalmen pohjoisrannalla levittäytyy solttilan ja Kyslänojan l. Karvian kylien viljelysmaisema, josta erottuvat Solttilan Anttilan ja Mikkolan sekä Kylänojan Anttilan, Eerolan ja Vanhatalon perinteiset rakennusryhmät. Karvian kylässä on sijainnut Längelmäen nykyistä edellinen kirkko.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]