Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta kaavaluonnoksesta. Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon Diar. 128/2022 (17.3.2022) ja osallistunut 27.4.2022 aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema
Aikaisemmassa lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että asemakaavan uudistaminen tarjoaa tilaisuuden määritellä rakennetun ympäristön arvot ja suojelutavoitteet koko suunnittelualueen laajuudelta, ja esitti, että suunnittelualueen kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen lisätään yhdeksi kaavan tavoitteista. Asemakaavan suunnittelun ja vaikutustenarvioinnin tueksi maakuntamuseo edellytti asemakaavatasoisen rakennetun ympäristön selvityksen laatimista. Lisäksi muistutettiin, että valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella on maakuntakaavan määräysten mukaisesti kiinnitettävä erityistä huomiota avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin.
Kaavaa varten on laadittu Hietaniemen ranta-asemakaavan muutos, maisema- ja rakennusselvitys (Insinööritoimisto Poutanen Oy, 2022). Viranomaisneuvottelussa maakuntamuseo totesi mm., että rakennetun ympäristön selvitystä tulee täydentää maisemahistoriallisella tarkastelulla ja rakennetun ympäristön kohteiden arvojen määrittelyllä. Kaavamerkintöjen osalta maakuntamuseo esitti Hietaniemen kartanon pihapiirin ja sen rakennusten suojelemista; istutettavien ja puustoisena säilytettävien alueiden osoittamista kaavamääräyksillä rantarakentamisessa sekä peltoaukeiden avoimena säilymisen turvaamista.
Rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys
Selvitystä on täydennetty luonnosvaiheen nähtävillä oloa varten rakennuskohteiden arvottamisella ja maisemakartalla. Rakennukset on selvityksessä arvotettu kolmeen luokkaan, A: suojeltava rakennus, B: säilytettävä rakennus, ei suojelumerkintää, C: rakennuksella ei arvoja, pääosin purkukuntoinen. Edellä kuvattu luokittelu perustuu pikemminkin rakennuksiin kohdistettuihin kaavaratkaisuihin ja jonkin verran käsitykseen niiden kunnosta. Perusteluna on käytetty myös sitä, vastaako rakennus nykypäivän pysyvän asumisen vaatimuksia. Näihin perusteluihin nojaten samaan arvoluokkaan ovat päätyneet esim. Hietaniemen kartanon päärakennus ja Priikoolinnokassa sijaitsevan, 1990-luvulla rakennetun loma-asuntotontin rakennuskanta. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että kulttuuriympäristön arvoista puhuttaessa tarkoitetaan rakennusten kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja arkkitehtonisia/rakennusperinteisiä arvoja. Rakennusselvitystä tulisi näiltä osin tarkistaa ja täydentää sekä soveltaa arvoluokitteluun kaavaratkaisusta erillistä arvoasteikkoa, joka perustuu em. arvoihin. Arvoja tulee tarkastella rakennusten ominaispiirteistä käsin, ei kaavan tavoitteista lähtien. Maakuntamuseo huomauttaa myös, että inventointikäynti tontilla ei yleensä riitä rakennuksen kunnon toteamiseen, vaan mahdolliset purkamiset tulee ratkaista tapauskohtaisesti. Yleisesti on hyvä huomioida, että kulttuuriympäristökohteen arvot ja kunto ovat kaksi eri asiaa.
Maisemakartalla on selvityksessä kuvattu rakentamiselta vapaaksi jääviä ranta-alueita ja näkymiä. Karttaan ei liity sanallista kuvausta eikä tarkempaa analyysiä suunnittelualueen maisemallista ominaispiirteistä ja arvoista keskeisimmissä näkymissä. Tältä osin selvitys kaipaa täydentämistä. Maiseman arvojen analyysi helpottaa kaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia.
Asemakaavaluonnos ja -selostus
Hietaniemen kartanon pihapiirille on osoitettu kaavassa merkintä AM/s: Maatilojen talouskeskusten korttelialue, jolla on kulttuurihistoriallista arvoa ja jonka ympäristö säilytetään. Alueelle saa rakentaa maatilatalouden asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15 % korttelin maapinta-alasta. Talouskeskus kuuluu rakennuksineen osana laajempaa valtakunnallista Vesilahden kulttuurimaisemarajausta (km). Talouskeskusaluetta rakennuksineen tulee hoitaa siten, että kohteen kulttuurimaisemallinen arvo ei heikkene. Alueella tapahtuva uudisrakentaminen tulee suorittaa siten, että rakennukset noudattavat sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta alueella olevia rakennusten ominaispiirteitä ja sopivat ympäröivään maisemaan. Maakuntamuseo toteaa, että merkintä on oikean suuntainen. Suojelumääräysten ja rakennuskannan hoitoon liittyvien kaavamääräysten sisältöä on syytä tarkastella vielä uudelleen selvityksen ja sen arvoluokituksen tarkistamisen jälkeen. Pihapiirissä sijaitseva aitta on suojeltu merkinnällä sr: Suojeltava rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä sen suojeluarvoja heikentää korjaus- ja muutostöissä. Maakuntamuseo on aikaisemmin esittänyt sr-merkintää myös 1800-luvulla rakennetulle kivinavetalle ja 1900-luvun alussa rakennetulle kartanon päärakennukselle. Kartanon historiaan liittyvien maatalous- ja asuinrakennusten (esim. työväen asuinrakennusten, torpan ja talousrakennusten) osalta maakuntamuseo esittää, että niiden säilyttäminen olisi syytä kaavaratkaisuilla mahdollistaa tonteilla osana pihapiiriä, joka voi täydentyä uudella rakentamisella. Osittain näin on tehtykin.
Maa- ja metsätalousalueita koskevia kaavamääräyksiä on täydennetty lisäämällä, että nykyiset peltoalueet tulee säilyttää avoimina maisemalliset näkökohdat huomioonottaen. Maakuntamuseo pitää tätä myönteisenä kehityksenä. Rantamaisemaan kohdistuvia muutoksia ja niiden kielteisiä vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen on syytä tarkastella seikkaperäisemmin, sillä rakennuspaikkoja on sijoitettu niemien kärkiin näkyville ja osin ympäristöään korkeammille paikoille. Priikoolinnokassa tontit on ryhmitelty kahteen osaan, mikä pirstoo metsäaluetta enemmän, kuin jos pohjoisimmat tontit olisi sijoitettu muiden yhteyteen.
Kaava-alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee kaavan yleismääräysten mukaan olla muodoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Kaavaluonnoksessa on esitetty maisema-arvojen vaalimiseksi myös rakennuspaikkojen kasvillisuutta koskevia kaavamääräyksiä. Rantaan on osoitettu puustoisena säilytettävä kaistale, ja kaavan yleismääräyksissä on edellytetty rakennuspaikkojen rakentamattoman osan säilyttämistä luonnonmukaisena sekä suojapuuston säilyttämistä rakennusten ja rannan välissä. Maakuntamuseo pitää näitä merkintöjä ja määräyksiä myönteisinä ja esittää niihin vielä lisättäväksi, että rakennuspaikoilla tulee suosia alueella luonnostaan esiintyviä kasvilajeja sekä perinteistä pihakasvillisuutta.
Rakennetun ympäristön ja maiseman teemoista on mahdollista järjestää työneuvottelun kaavan jatkokehittelyn tueksi.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaava-alueen tunnetut arkeologiset kohteet ja arkeologinen selvitys
Kaavan suunnittelualueella sijaitsee kaksi kiinteää muinaisjäännöstä; rautakautinen röykkiökalmisto Päivääniemi (muinaisjäännösrekisteritunnus 418010001) ja historialliselle ajalle ajoittuva, nauriskuopaksi tulkittu maarakenne Luhdankanta 2 (1000043379). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Alueella sijaitsee myös muu kulttuuriperintökohde, Hietaniemen kartanon paikka (1000045623) sekä mahdollinen muinaisjäännös, Hietaniemen Herrainsaaren historiallinen asuinpaikka (1000002040). Kohteet on mainittu asianmukaisesti kaavaselostuksessa. Kohteista Päivääniemi on ehdolla valtakunnallisesti merkittäviä kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevaan luetteloon (VARK, https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/valtakunnallisesti-merkittavat-arkeologiset-kohteet-vark). VARK-hanke on Museoviraston hallinnoima, ja siinä määritellään manner-Suomen merkittävimmät arkeologiset kohteet. Tavoitteena on luettelo, jonka valtioneuvosto voi hyväksyä maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. Lopulliseen luetteloon päätyvät kohteet tulee huomioida yhtenä alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Hanke valmistuu vuonna 2023.
Kaavan suunnittelualueella on tehty arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy 2021), jota on maakuntamuseon lausunnossa diar. 128/2022 esitetyn täydennystarpeen esille tuomisen jälkeen täydennetty vuonna 2022. Maakuntamuseo on tämän jälkeen esittänyt inventoinnin laatijalle pyynnön selventää edelleen Päivääniemen kiinteän muinaisjäännöksen pohjoisen osa-alueen osalta ehdottamansa muinaisjäännösaluerajauksen perusteita. Mikroliitti Oy ei ole vielä toimittanut pyydettyjä perusteita. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo tekee Päivääniemen kiinteälle muinaisjäännökselle maastotarkastuksen, jossa pyritään selvittämään kohteen pohjoisen osa-alueen muinaisjäännösaluerajausta ja sen perusteita. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää erittäin tärkeänä, että maastotarkastuksen jälkeen järjestetään ranta-asemakaavaa laativan konsultin, Lempäälän kunnan ja Pirkanmaan maakuntamuseon välinen työneuvottelu, jossa käydään läpi kaavan arkeologiseen perintöön liittyvät suojelutavoitteet ja -merkinnät. Myös Museovirasto on hyvä kutsua mukaan neuvotteluun.
Kaavamerkinnät arkeologisen kulttuuriperinnön osalta
Päivääniemen kiinteän muinaisjäännöksen aluerajaus on merkitty kaavaluonnokseen päämaankäyttöä tarkoittavalla kaavamerkinnällä SM. Merkintätapa on asianmukainen, mutta kuten aiemmin on todettu, kohteen pohjoisen osa-alueen aluerajaus vaatii lisäselvitystä. Kohteen tällä hetkellä voimassa olevalle ja muinaisjäännösrekisterin mukaiselle muinaisjäännösalueelle on kaavassa esitetty kaksi loma-asuntojen rakennuspaikkaa. RA-merkinnät voivat olla ristiriidassa Muinaismuistolain kanssa, mikäli kohteen aluerajaus todetaan Pirkanmaan maakuntamuseon maastotarkastuksessa nyt muinaisjäännösrekisterissä esitetyn aluerajauksen mukaiseksi. Tällaisessa tilanteessa loma-asuntojen rakennuspaikat tulee siirtää riittävän etäälle muinaisjäännösaluerajauksen ulkopuolelle. Mikäli loma-asuntojen rakennuspaikat haluttaisiin sijoittaa muinaisjäännösalueelle, tulee asiasta järjestää Muinaismuistolain 13 §:n mukainen neuvottelu Museoviraston kanssa.
Kiinteä muinaisjäännös Luhdankanta 2 on merkitty kaavaan osa-aluemerkinnällä. Päämaankäyttömerkintä kohteen alueella on RA (loma-asuntojen korttelialue). Ensisijainen vaihtoehto on siirtää loma-asunnon rakennuspaikka pois kohteen alueelta. Jos merkintä halutaan jättää ennalleen, tulee myös Luhdankanta 2:ta koskien neuvotella Muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti Museoviraston kanssa.
Hietaniemen historiallisen kylän- ja kartanon paikka sijoittuu merkinnällä AM/s varustetulle alueelle. Merkintä on arkeologisen perinnön näkökulmasta hyväksyttävissä. Maakuntamuseo esittää merkinnän määräystä vielä täydennettäväksi seuraavasti: Alueella sijaitsee muu kulttuuriperintökohde (Hietaniemen historiallinen kartanonpaikka). Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) kanssa. Maakuntamuseo esittää myös Hietaniemen Herrainsaaren mahdollisen muinaisjäännöksen merkitsemistä kaavaan osa-aluemerkinnällä. Merkinnän selitys voisi olla: Historiallinen asuinpaikka ja määräys kuulua Kohteeseen voi liittyä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Alueen maankäytön muuttuessa tai muissa vaikutukseltaan merkittävissä hankkeissa kohteen sijainti, laajuus ja suojelustatus tulee selvittää tarkemmin. Asiassa on kuultava Pirkanmaan maakuntamuseota.
Vaikutustenarviointi ja arkeologinen kulttuuriperintö
Kaavan vaikutustenarvioinnin luvussa 5.4.1. Maakuntakaavan huomiointi sanotaan, että kaavassa on huomioitu maakuntakaavan tavoitteet ja merkinnät. Päivääniemen valtakunnallisesti arvokkaan kiinteän muinaisjäännöksen osalta maakuntakaavan merkintään liittyvä suojelumääräys kuuluu: Muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Kaavamääräys on korjattava edellisen kaltaiseksi kaavaselostuksen maakuntakaavan merkintöjä ja määräyksiä käsittelevään kappaleeseen sivulle 6.
Maakuntakaavan suojelumääräys ohjaa kaavan laatijaa huomioimaan Päivääniemen kiinteän muinaisjäännöksen lisäksi myös sen suoja-alueen, maisemallisen sijainnin rantavyöhykkeellä ja Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Kaavaluonnoksessa esitetyt maankäyttöratkaisut eivät Päivääniemen kiinteän muinaisjäännöksen pohjoisen osa-alueen kohdalla tue edellä mainittuja periaatteita. Vaikutustenarviointia onkin syytä täsmentää ja syventää Päivääniemen kiinteän muinaisjäännöksen osalta sekä myös täydentää koskemaan kaava-alueella sijaitsevaa kiinteää muinaisjäännöstä Luhdankanta 2.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta kaavaluonnoksesta. Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon Diar. 128/2022 (17.3.2022) ja osallistunut 27.4.2022 aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema
Aikaisemmassa lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että asemakaavan uudistaminen tarjoaa tilaisuuden määritellä rakennetun ympäristön arvot ja suojelutavoitteet koko suunnittelualueen laajuudelta, ja esitti, että suunnittelualueen kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen lisätään yhdeksi kaavan tavoitteista. Asemakaavan suunnittelun ja vaikutustenarvioinnin tueksi maakuntamuseo edellytti asemakaavatasoisen rakennetun ympäristön selvityksen laatimista. Lisäksi muistutettiin, että valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella on maakuntakaavan määräysten mukaisesti kiinnitettävä erityistä huomiota avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin.
Kaavaa varten on laadittu Hietaniemen ranta-asemakaavan muutos, maisema- ja rakennusselvitys (Insinööritoimisto Poutanen Oy, 2022). Viranomaisneuvottelussa maakuntamuseo totesi mm., että rakennetun ympäristön selvitystä tulee täydentää maisemahistoriallisella tarkastelulla ja rakennetun ympäristön kohteiden arvojen määrittelyllä. Kaavamerkintöjen osalta maakuntamuseo esitti Hietaniemen kartanon pihapiirin ja sen rakennusten suojelemista; istutettavien ja puustoisena säilytettävien alueiden osoittamista kaavamääräyksillä rantarakentamisessa sekä peltoaukeiden avoimena säilymisen turvaamista.
Rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys
Selvitystä on täydennetty luonnosvaiheen nähtävillä oloa varten rakennuskohteiden arvottamisella ja maisemakartalla. Rakennukset on selvityksessä arvotettu kolmeen luokkaan, A: suojeltava rakennus, B: säilytettävä rakennus, ei suojelumerkintää, C: rakennuksella ei arvoja, pääosin purkukuntoinen. Edellä kuvattu luokittelu perustuu pikemminkin rakennuksiin kohdistettuihin kaavaratkaisuihin ja jonkin verran käsitykseen niiden kunnosta. Perusteluna on käytetty myös sitä, vastaako rakennus nykypäivän pysyvän asumisen vaatimuksia. Näihin perusteluihin nojaten samaan arvoluokkaan ovat päätyneet esim. Hietaniemen kartanon päärakennus ja Priikoolinnokassa sijaitsevan, 1990-luvulla rakennetun loma-asuntotontin rakennuskanta. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että kulttuuriympäristön arvoista puhuttaessa tarkoitetaan rakennusten kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja arkkitehtonisia/rakennusperinteisiä arvoja. Rakennusselvitystä tulisi näiltä osin tarkistaa ja täydentää sekä soveltaa arvoluokitteluun kaavaratkaisusta erillistä arvoasteikkoa, joka perustuu em. arvoihin. Arvoja tulee tarkastella rakennusten ominaispiirteistä käsin, ei kaavan tavoitteista lähtien. Maakuntamuseo huomauttaa myös, että inventointikäynti tontilla ei yleensä riitä rakennuksen kunnon toteamiseen, vaan mahdolliset purkamiset tulee ratkaista tapauskohtaisesti. Yleisesti on hyvä huomioida, että kulttuuriympäristökohteen arvot ja kunto ovat kaksi eri asiaa.
Maisemakartalla on selvityksessä kuvattu rakentamiselta vapaaksi jääviä ranta-alueita ja näkymiä. Karttaan ei liity sanallista kuvausta eikä tarkempaa analyysiä suunnittelualueen maisemallista ominaispiirteistä ja arvoista keskeisimmissä näkymissä. Tältä osin selvitys kaipaa täydentämistä. Maiseman arvojen analyysi helpottaa kaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia.
Asemakaavaluonnos ja -selostus
Hietaniemen kartanon pihapiirille on osoitettu kaavassa merkintä AM/s: Maatilojen talouskeskusten korttelialue, jolla on kulttuurihistoriallista arvoa ja jonka ympäristö säilytetään. Alueelle saa rakentaa maatilatalouden asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15 % korttelin maapinta-alasta. Talouskeskus kuuluu rakennuksineen osana laajempaa valtakunnallista Vesilahden kulttuurimaisemarajausta (km). Talouskeskusaluetta rakennuksineen tulee hoitaa siten, että kohteen kulttuurimaisemallinen arvo ei heikkene. Alueella tapahtuva uudisrakentaminen tulee suorittaa siten, että rakennukset noudattavat sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta alueella olevia rakennusten ominaispiirteitä ja sopivat ympäröivään maisemaan. Maakuntamuseo toteaa, että merkintä on oikean suuntainen. Suojelumääräysten ja rakennuskannan hoitoon liittyvien kaavamääräysten sisältöä on syytä tarkastella vielä uudelleen selvityksen ja sen arvoluokituksen tarkistamisen jälkeen. Pihapiirissä sijaitseva aitta on suojeltu merkinnällä sr: Suojeltava rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä sen suojeluarvoja heikentää korjaus- ja muutostöissä. Maakuntamuseo on aikaisemmin esittänyt sr-merkintää myös 1800-luvulla rakennetulle kivinavetalle ja 1900-luvun alussa rakennetulle kartanon päärakennukselle. Kartanon historiaan liittyvien maatalous- ja asuinrakennusten (esim. työväen asuinrakennusten, torpan ja talousrakennusten) osalta maakuntamuseo esittää, että niiden säilyttäminen olisi syytä kaavaratkaisuilla mahdollistaa tonteilla osana pihapiiriä, joka voi täydentyä uudella rakentamisella. Osittain näin on tehtykin.
Maa- ja metsätalousalueita koskevia kaavamääräyksiä on täydennetty lisäämällä, että nykyiset peltoalueet tulee säilyttää avoimina maisemalliset näkökohdat huomioonottaen. Maakuntamuseo pitää tätä myönteisenä kehityksenä. Rantamaisemaan kohdistuvia muutoksia ja niiden kielteisiä vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen on syytä tarkastella seikkaperäisemmin, sillä rakennuspaikkoja on sijoitettu niemien kärkiin näkyville ja osin ympäristöään korkeammille paikoille. Priikoolinnokassa tontit on ryhmitelty kahteen osaan, mikä pirstoo metsäaluetta enemmän, kuin jos pohjoisimmat tontit olisi sijoitettu muiden yhteyteen.
Kaava-alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee kaavan yleismääräysten mukaan olla muodoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Kaavaluonnoksessa on esitetty maisema-arvojen vaalimiseksi myös rakennuspaikkojen kasvillisuutta koskevia kaavamääräyksiä. Rantaan on osoitettu puustoisena säilytettävä kaistale, ja kaavan yleismääräyksissä on edellytetty rakennuspaikkojen rakentamattoman osan säilyttämistä luonnonmukaisena sekä suojapuuston säilyttämistä rakennusten ja rannan välissä. Maakuntamuseo pitää näitä merkintöjä ja määräyksiä myönteisinä ja esittää niihin vielä lisättäväksi, että rakennuspaikoilla tulee suosia alueella luonnostaan esiintyviä kasvilajeja sekä perinteistä pihakasvillisuutta.
Rakennetun ympäristön ja maiseman teemoista on mahdollista järjestää työneuvottelun kaavan jatkokehittelyn tueksi.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaava-alueen tunnetut arkeologiset kohteet ja arkeologinen selvitys
Kaavan suunnittelualueella sijaitsee kaksi kiinteää muinaisjäännöstä; rautakautinen röykkiökalmisto Päivääniemi (muinaisjäännösrekisteritunnus 418010001) ja historialliselle ajalle ajoittuva, nauriskuopaksi tulkittu maarakenne Luhdankanta 2 (1000043379). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Alueella sijaitsee myös muu kulttuuriperintökohde, Hietaniemen kartanon paikka (1000045623) sekä mahdollinen muinaisjäännös, Hietaniemen Herrainsaaren historiallinen asuinpaikka (1000002040). Kohteet on mainittu asianmukaisesti kaavaselostuksessa. Kohteista Päivääniemi on ehdolla valtakunnallisesti merkittäviä kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevaan luetteloon (VARK, https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/valtakunnallisesti-merkittavat-arkeologiset-kohteet-vark). VARK-hanke on Museoviraston hallinnoima, ja siinä määritellään manner-Suomen merkittävimmät arkeologiset kohteet. Tavoitteena on luettelo, jonka valtioneuvosto voi hyväksyä maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. Lopulliseen luetteloon päätyvät kohteet tulee huomioida yhtenä alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Hanke valmistuu vuonna 2023.
Kaavan suunnittelualueella on tehty arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy 2021), jota on maakuntamuseon lausunnossa diar. 128/2022 esitetyn täydennystarpeen esille tuomisen jälkeen täydennetty vuonna 2022. Maakuntamuseo on tämän jälkeen esittänyt inventoinnin laatijalle pyynnön selventää edelleen Päivääniemen kiinteän muinaisjäännöksen pohjoisen osa-alueen osalta ehdottamansa muinaisjäännösaluerajauksen perusteita. Mikroliitti Oy ei ole vielä toimittanut pyydettyjä perusteita. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo tekee Päivääniemen kiinteälle muinaisjäännökselle maastotarkastuksen, jossa pyritään selvittämään kohteen pohjoisen osa-alueen muinaisjäännösaluerajausta ja sen perusteita. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää erittäin tärkeänä, että maastotarkastuksen jälkeen järjestetään ranta-asemakaavaa laativan konsultin, Lempäälän kunnan ja Pirkanmaan maakuntamuseon välinen työneuvottelu, jossa käydään läpi kaavan arkeologiseen perintöön liittyvät suojelutavoitteet ja -merkinnät. Myös Museovirasto on hyvä kutsua mukaan neuvotteluun.
Kaavamerkinnät arkeologisen kulttuuriperinnön osalta
Päivääniemen kiinteän muinaisjäännöksen aluerajaus on merkitty kaavaluonnokseen päämaankäyttöä tarkoittavalla kaavamerkinnällä SM. Merkintätapa on asianmukainen, mutta kuten aiemmin on todettu, kohteen pohjoisen osa-alueen aluerajaus vaatii lisäselvitystä. Kohteen tällä hetkellä voimassa olevalle ja muinaisjäännösrekisterin mukaiselle muinaisjäännösalueelle on kaavassa esitetty kaksi loma-asuntojen rakennuspaikkaa. RA-merkinnät voivat olla ristiriidassa Muinaismuistolain kanssa, mikäli kohteen aluerajaus todetaan Pirkanmaan maakuntamuseon maastotarkastuksessa nyt muinaisjäännösrekisterissä esitetyn aluerajauksen mukaiseksi. Tällaisessa tilanteessa loma-asuntojen rakennuspaikat tulee siirtää riittävän etäälle muinaisjäännösaluerajauksen ulkopuolelle. Mikäli loma-asuntojen rakennuspaikat haluttaisiin sijoittaa muinaisjäännösalueelle, tulee asiasta järjestää Muinaismuistolain 13 §:n mukainen neuvottelu Museoviraston kanssa.
Kiinteä muinaisjäännös Luhdankanta 2 on merkitty kaavaan osa-aluemerkinnällä. Päämaankäyttömerkintä kohteen alueella on RA (loma-asuntojen korttelialue). Ensisijainen vaihtoehto on siirtää loma-asunnon rakennuspaikka pois kohteen alueelta. Jos merkintä halutaan jättää ennalleen, tulee myös Luhdankanta 2:ta koskien neuvotella Muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti Museoviraston kanssa.
Hietaniemen historiallisen kylän- ja kartanon paikka sijoittuu merkinnällä AM/s varustetulle alueelle. Merkintä on arkeologisen perinnön näkökulmasta hyväksyttävissä. Maakuntamuseo esittää merkinnän määräystä vielä täydennettäväksi seuraavasti: Alueella sijaitsee muu kulttuuriperintökohde (Hietaniemen historiallinen kartanonpaikka). Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) kanssa. Maakuntamuseo esittää myös Hietaniemen Herrainsaaren mahdollisen muinaisjäännöksen merkitsemistä kaavaan osa-aluemerkinnällä. Merkinnän selitys voisi olla: Historiallinen asuinpaikka ja määräys kuulua Kohteeseen voi liittyä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Alueen maankäytön muuttuessa tai muissa vaikutukseltaan merkittävissä hankkeissa kohteen sijainti, laajuus ja suojelustatus tulee selvittää tarkemmin. Asiassa on kuultava Pirkanmaan maakuntamuseota.
Vaikutustenarviointi ja arkeologinen kulttuuriperintö
Kaavan vaikutustenarvioinnin luvussa 5.4.1. Maakuntakaavan huomiointi sanotaan, että kaavassa on huomioitu maakuntakaavan tavoitteet ja merkinnät. Päivääniemen valtakunnallisesti arvokkaan kiinteän muinaisjäännöksen osalta maakuntakaavan merkintään liittyvä suojelumääräys kuuluu: Muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Kaavamääräys on korjattava edellisen kaltaiseksi kaavaselostuksen maakuntakaavan merkintöjä ja määräyksiä käsittelevään kappaleeseen sivulle 6.
Maakuntakaavan suojelumääräys ohjaa kaavan laatijaa huomioimaan Päivääniemen kiinteän muinaisjäännöksen lisäksi myös sen suoja-alueen, maisemallisen sijainnin rantavyöhykkeellä ja Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Kaavaluonnoksessa esitetyt maankäyttöratkaisut eivät Päivääniemen kiinteän muinaisjäännöksen pohjoisen osa-alueen kohdalla tue edellä mainittuja periaatteita. Vaikutustenarviointia onkin syytä täsmentää ja syventää Päivääniemen kiinteän muinaisjäännöksen osalta sekä myös täydentää koskemaan kaava-alueella sijaitsevaa kiinteää muinaisjäännöstä Luhdankanta 2.
Jaa
Facebookissa