Naurismonmäki on vanhaa torppa ja mäkitupa-aluetta. Naurismonmäen lisäksi 1900-luvun alussa käytetty käsite Naurismon kaupunki kattaa myös Rumamäen etelärinteessä olevan asutuksen. Lisäksi Vatilahden torppa on luettu siihen. Keskeinen historian ja alueen kannalta on Naurismon kantatalo. Tilan ympäristöä, Naurismonmäkeä ja Rumämäen etelärinnettä ovat asuttaneet torpparit, mäkitupalaiset, itselliset ja erilaiset ammatinharjoittajat. Vanhaan asutukseen viittaa Kuninkaan kartastossa oleva maininta torpasta ja sotamiehen maa -niminen tontti.

Alue on myös ollut pitkään aktiivisen asumisen kohteena. Alueen rakennuskanta on kerrostunutta, ajoittuen vuosille 1850-2000. Enemmistön muodostavat 1900-luvun vaihteen rakennukset. Rakennuskantaa on uudisrakentamisen lisäksi myös korjattu runsaasti. Naurismonmäestä on inventointu Tervamäki, Hakala, Lepistö ja Naurismo, jotka edustavat 1900-luvun alun rakennuskantaa. Lisäksi arvoalueen rajauksen ulkopuolelta Rumamäestä inventoitiin Rantala ja Peltomäki. Alueella on vielä nähtävissä vanhat pienet pihapiirit rakennuksineen ja peltotilkkuineen. Myös vanha tielinjaus ja sen varrella olevaa rakennuskantaa on nähtävissä Naurismonmäessä.

Alue muodostaa historiallisesti ja alueellisesti oman kokonaisuuden. Alueelle tulee tehdä tarkka rakennusinventointi mahdollisten tarkempien maankäyttö suunnitelmien yhteydessä.