Pirkkalan kunta tiedustelee maakuntamuseon kantaa Pereentie 4:n tontin jakamiseen. Pereentie 4:ssä sijaitsee Villa Palmroth, joka on rakennettu Palmroth suvun huvila- ja asuinrakennukseksi todennäköisesti 1940-luvulla. 1966 tehdystä laajennusosasta vastasi arkkitehti Antti Tähtinen. Pereentien alueella on sijainnut Partolan kartano ja sen maille perustettu Partolan kenkätehdas. Monet alueen rakennuksista liittyvät näiden historiaan.
Villa Palmroth on inventoitu osana [kursiivi: Pirkkala moderni rakennusperintö - Rakennetun ympäristön selvitys 2008] -selvitystä. Selvityksessä rakennuksella on todettu olevat arkkitehtonista, rakennusperinteistä sekä keskeiseen maisemalliseen sijaintiin perustuvaa arvoa. Arvojen perustelussa todetaan, että pääosin alkuperäisessä asussaan säilynyt huvila edustaa erinomaisella tavalla aikakautensa rakennusperinnettä ja seudulla melko harvinaista funktionalistista arkkitehtuuria. Rakennus on rakennustaiteellisesti merkittävä. Kohde sijaitsee näkyvällä paikalla Pereentien varressa. Selvityksen toimenpidesuositusten mukaan rakennuksen arkkitehtoniset piirteet tulisi säilyttää mahdollisimman muuttumattomina eikä julkisivuihin tulisi tehdä merkittäviä rakennuksen muotoa ja ilmettä muuttavia muutoksia. Rakennusta korjattaessa tulisi käyttää ajalle tyypillisiä ratkaisuja ja materiaaleja. Huvilan lähiympäristöön ei tulisi enää rakentaa, jotta huvilan ja rannan yhteys ja huviloille tyypillinen väljä rakentamisen tapa säilyvät.
Pereentien alueella on lukuisia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, ja myös niiden muodostamalla kokonaisuudella on erityistä arvoa. Tästä syystä alueen tonttien jakamista tulee tarkastella kokonaisuutena. Pereentien varren asuinrakennusten ja pihapiirien arvolle keskeinen tekijä on niiden väljä sijoittuminen Pyhäjärven rantaan. Tiivistäminen on lähtökohtaisesti uhka näiden arvojen säilymiselle. Villa Palmroth on suojeltu 1999 hyväksytyssä asemakaavassa SR-1 -merkinnällä, joka tuo esiin sen kulttuurihistorialliset arvot, pyrkii turvaamaan rakennuksen säilymisen ja ohjaa sitä koskevia korjaus- ja muutostöitä. Asemakaavassa on määritelty alueen uudisrakennusten paikat. Villa Palmrothin kiinteistölle on tuolloin osoitettu asuinrakennuksen rakennusala Villa Palmrothin pohjoispuolelle. Kyseiselle paikalle on rakennettu uusi omakotitalo 2000-luvulla. Kaavassa Villa Palmrothin eteläpuoleinen alue on osoitettu rakentamattomaksi, mikä tukee rakennuksen kaupunkikuvallisen aseman ja arvon säilymistä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueen täydennysrakentamismahdollisuudet on tutkittu nykyistä asemakaavaa laadittaessa ja Villa Palmrothin lähiympäristön osalta tuolloin on mahdollistettu rakentaminen hyvin lähelle huvilaa sen pohjoispuolelle. Jotta huvilalle ja alueelle luonteenomaiset, väljyyteen ja maisemalliseen asemaan liittyvät arvot säilyisivät, olemassa olevan asemakaavan aluekokonaisuuden tarkasteluun perustuvaa ratkaisua on syytä kunnioittaa. Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla Villa Palmrothin tontin jakamista.
Pirkkalan kunta tiedustelee maakuntamuseon kantaa Pereentie 4:n tontin jakamiseen. Pereentie 4:ssä sijaitsee Villa Palmroth, joka on rakennettu Palmroth suvun huvila- ja asuinrakennukseksi todennäköisesti 1940-luvulla. 1966 tehdystä laajennusosasta vastasi arkkitehti Antti Tähtinen. Pereentien alueella on sijainnut Partolan kartano ja sen maille perustettu Partolan kenkätehdas. Monet alueen rakennuksista liittyvät näiden historiaan.Villa Palmroth on inventoitu osana [kursiivi: Pirkkala moderni rakennusperintö - Rakennetun ympäristön selvitys 2008] -selvitystä. Selvityksessä rakennuksella on todettu olevat arkkitehtonista, rakennusperinteistä sekä keskeiseen maisemalliseen sijaintiin perustuvaa arvoa. Arvojen perustelussa todetaan, että pääosin alkuperäisessä asussaan säilynyt huvila edustaa erinomaisella tavalla aikakautensa rakennusperinnettä ja seudulla melko harvinaista funktionalistista arkkitehtuuria. Rakennus on rakennustaiteellisesti merkittävä. Kohde sijaitsee näkyvällä paikalla Pereentien varressa. Selvityksen toimenpidesuositusten mukaan rakennuksen arkkitehtoniset piirteet tulisi säilyttää mahdollisimman muuttumattomina eikä julkisivuihin tulisi tehdä merkittäviä rakennuksen muotoa ja ilmettä muuttavia muutoksia. Rakennusta korjattaessa tulisi käyttää ajalle tyypillisiä ratkaisuja ja materiaaleja. Huvilan lähiympäristöön ei tulisi enää rakentaa, jotta huvilan ja rannan yhteys ja huviloille tyypillinen väljä rakentamisen tapa säilyvät.Pereentien alueella on lukuisia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, ja myös niiden muodostamalla kokonaisuudella on erityistä arvoa. Tästä syystä alueen tonttien jakamista tulee tarkastella kokonaisuutena. Pereentien varren asuinrakennusten ja pihapiirien arvolle keskeinen tekijä on niiden väljä sijoittuminen Pyhäjärven rantaan. Tiivistäminen on lähtökohtaisesti uhka näiden arvojen säilymiselle. Villa Palmroth on suojeltu 1999 hyväksytyssä asemakaavassa SR-1 -merkinnällä, joka tuo esiin sen kulttuurihistorialliset arvot, pyrkii turvaamaan rakennuksen säilymisen ja ohjaa sitä koskevia korjaus- ja muutostöitä. Asemakaavassa on määritelty alueen uudisrakennusten paikat. Villa Palmrothin kiinteistölle on tuolloin osoitettu asuinrakennuksen rakennusala Villa Palmrothin pohjoispuolelle. Kyseiselle paikalle on rakennettu uusi omakotitalo 2000-luvulla. Kaavassa Villa Palmrothin eteläpuoleinen alue on osoitettu rakentamattomaksi, mikä tukee rakennuksen kaupunkikuvallisen aseman ja arvon säilymistä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueen täydennysrakentamismahdollisuudet on tutkittu nykyistä asemakaavaa laadittaessa ja Villa Palmrothin lähiympäristön osalta tuolloin on mahdollistettu rakentaminen hyvin lähelle huvilaa sen pohjoispuolelle. Jotta huvilalle ja alueelle luonteenomaiset, väljyyteen ja maisemalliseen asemaan liittyvät arvot säilyisivät, olemassa olevan asemakaavan aluekokonaisuuden tarkasteluun perustuvaa ratkaisua on syytä kunnioittaa. Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla Villa Palmrothin tontin jakamista.