Pirkanmaan maakuntamuseo on vastaanottanut Lempäälän vesi -liikelaitoksen selvityksen koskien vuonna 2009 Lempäälän Mottisenniemeen, kiinteän muinaisjäännöksen Mottinen (418010023) alueelle ja läheisyyteen rakennettua vesihuoltolinjaa. Maakuntamuseo lähetti Lempäälän Vesi -liikelaitokselle kirjallisen selvityspyynnön (diar. 594/2019) saatuaan tietää, että Lempäälän Mottisenniemeen rakennetun vesihuoltolinjan kaivutöiden yhteydessä oli kajottu kiinteään muinaisjäännökseen. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Maakuntamuseo on tutustunut Lempäälän Veden kirjalliseen selvitykseen tapahtuneesta ja toteaa seuraavaa.

Selvityksessä kerrotaan vuonna 2009 vesihuoltolinjan suunnittelun tausta-aineistona käytetyn Mottisen muinaisjäännösaluerajauksen olleen pienialaisempi kuin Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä ja Pirkanmaan maakuntamuseon Siiri-tietokannassa syksyllä 2019 (3.10.2019) oleva rajaus on. Suunniteltu vesihuoltolinja rakennettiin vuonna 2009 siten, että etäisyys vuoden 2009 muinaisjäännösaluerajaukseen oli 15 metriä, mikä ei Lempäälän Veden sen hetkisen tietämyksen mukaan edellyttänyt erityisiä toimia muinaisjäännöksen suhteen. 

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että vuoden 2009 vesihuoltohankeen yhteydessä olisi pitänyt olla yhteydessä museoviranomaiseen hankkeen suunnitteluvaiheessa ja pyytää asiasta maakuntamuseon lausunto. Ajantasaisin tieto koskien Pirkanmaan alueen kiinteitä muinaisjäännöksiä on alueen suojelutehtävistä vastaavalla museoviranomaisella, tässä tapauksessa Pirkanmaan maakuntamuseolla. Muinaismuistolain (295/1963) § 13 mukaan "Yleisen tien tekemistä, rautatien, kanavan tai lentokentän rakentamista, vesistön säännöstelyä tai muuta sellaista yleistä työhanketta taikka kaavoitusta suunniteltaessa on hyvissä ajoin otettava selko siitä, saattaako hankkeen tai kaavoituksen toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä. Jos niin on laita, on siitä viipymättä ilmoitettava muinaistieteelliselle toimikunnalle asiasta neuvottelemista varten.". Lempäälän Vesi on vuoden 2009 vesihuoltolinjan suunnittelun yhteydessä jättänyt edellä mainitun lainkohdan huomioimatta. Pirkanmaan maakuntamuseo korostaa, että maankäyttöhankeen riittävän etäisyyden kiinteään muinaisjäännökseen määrittelee aina museoviranomainen, ei hanketta suunnitteleva tai toteuttava taho, ja että hankkeen omistajan, tässä tapauksessa Lempäälän Vesi -liikelaitoksen tulee jatkossa olla yhteydessä museoviranomaiseen varhaisessa vaiheessa vesihuoltohankkeiden suunnitteluprosessia.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tapahtunutta moitittavana, mutta katsoo, että asia ei johda tältä osin jatkotoimenpiteisiin, koska kajoamisesta on yli kymmenen vuotta aikaa ja teko on näin ollen rikosoikeudellisesti vanhentunut.

Pirkanmaan maakuntamuseo on vastaanottanut Lempäälän vesi -liikelaitoksen selvityksen koskien vuonna 2009 Lempäälän Mottisenniemeen, kiinteän muinaisjäännöksen Mottinen (418010023) alueelle ja läheisyyteen rakennettua vesihuoltolinjaa. Maakuntamuseo lähetti Lempäälän Vesi -liikelaitokselle kirjallisen selvityspyynnön (diar. 594/2019) saatuaan tietää, että Lempäälän Mottisenniemeen rakennetun vesihuoltolinjan kaivutöiden yhteydessä oli kajottu kiinteään muinaisjäännökseen. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Maakuntamuseo on tutustunut Lempäälän Veden kirjalliseen selvitykseen tapahtuneesta ja toteaa seuraavaa.

Selvityksessä kerrotaan vuonna 2009 vesihuoltolinjan suunnittelun tausta-aineistona käytetyn Mottisen muinaisjäännösaluerajauksen olleen pienialaisempi kuin Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä ja Pirkanmaan maakuntamuseon Siiri-tietokannassa syksyllä 2019 (3.10.2019) oleva rajaus on. Suunniteltu vesihuoltolinja rakennettiin vuonna 2009 siten, että etäisyys vuoden 2009 muinaisjäännösaluerajaukseen oli 15 metriä, mikä ei Lempäälän Veden sen hetkisen tietämyksen mukaan edellyttänyt erityisiä toimia muinaisjäännöksen suhteen. 

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että vuoden 2009 vesihuoltohankeen yhteydessä olisi pitänyt olla yhteydessä museoviranomaiseen hankkeen suunnitteluvaiheessa ja pyytää asiasta maakuntamuseon lausunto. Ajantasaisin tieto koskien Pirkanmaan alueen kiinteitä muinaisjäännöksiä on alueen suojelutehtävistä vastaavalla museoviranomaisella, tässä tapauksessa Pirkanmaan maakuntamuseolla. Muinaismuistolain (295/1963) § 13 mukaan "Yleisen tien tekemistä, rautatien, kanavan tai lentokentän rakentamista, vesistön säännöstelyä tai muuta sellaista yleistä työhanketta taikka kaavoitusta suunniteltaessa on hyvissä ajoin otettava selko siitä, saattaako hankkeen tai kaavoituksen toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä. Jos niin on laita, on siitä viipymättä ilmoitettava muinaistieteelliselle toimikunnalle asiasta neuvottelemista varten.". Lempäälän Vesi on vuoden 2009 vesihuoltolinjan suunnittelun yhteydessä jättänyt edellä mainitun lainkohdan huomioimatta. Pirkanmaan maakuntamuseo korostaa, että maankäyttöhankeen riittävän etäisyyden kiinteään muinaisjäännökseen määrittelee aina museoviranomainen, ei hanketta suunnitteleva tai toteuttava taho, ja että hankkeen omistajan, tässä tapauksessa Lempäälän Vesi -liikelaitoksen tulee jatkossa olla yhteydessä museoviranomaiseen varhaisessa vaiheessa vesihuoltohankkeiden suunnitteluprosessia.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tapahtunutta moitittavana, mutta katsoo, että asia ei johda tältä osin jatkotoimenpiteisiin, koska kajoamisesta on yli kymmenen vuotta aikaa ja teko on näin ollen rikosoikeudellisesti vanhentunut.