Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta rakennuslupahakemuksesta. Nokian Siurossa osoitteessa Siurontie 52 sijaitsevan pihapiirin asuin- ja piharakennuksiin suunnitellaan tehtäväksi useita muutoksia. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoihin ja toteaa seuraavaa.
Siurontie 52 sijaitsee Siuronmäki ja rautatieasema -nimisen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY-inventointi 2009/Museovirasto) sekä Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013/Pirkanmaan liitto). Molemmat arvoalueet on merkitty voimassa olevaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Niitä koskevien suunnittelumääräysten mukaan alueiden arvojen säilyminen tulee turvata. RKY-alueita koskevat lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan niin ikään kaikessa maankäytössä tulee huolehtia alueiden arvojen säilymisestä.
Siurontie 52:n tontilla on voimassa vuonna 2021 hyväksytty asemakaava, jossa pihapiirin rakennuksille ei ole osoitettu suojelumääräyksiä. Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut lausunnot kyseisen asemakaavanmuutoksen yhteydessä, mutta mitä ilmeisimmin Siurontie 52 pihapiirin sisältyminen kaava-alueeseen on jäänyt huomaamatta. Kaava-alue on käynnistymis- ja luonnosvaiheessa käsittänyt Lukkisalmentien risteyksen ympäröiviä alueita, ja sitä on laajennettu vasta ehdotusvaiheessa pitkälle länteen aina Siurontie 52 -pihapiiriin asti. Kaavaa varten ei ole laadittu asianmukaista asemakaavatasoista rakennetun ympäristön selvitystä, eikä tuolloin käytettävissä olleissa selvityksissä tunnistettuja rakennetun ympäristön arvoja ole asemakaavassa huomioitu niiden säilymistä turvaavin merkinnöin, kuten maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) edellyttää.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan voimassa oleva asemakaavaa ei näin ollen voida pitää ajantasaisena maankäytön ohjauksen välineenä Siurontie 52:n pihapiirin kulttuurihistoriallisten arvojen huomioinnin osalta. Asemakaavassa pihapiiri on kuitenkin osoitettu osaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (svky). Aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan Alueen käytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee turvata alueen ympäristön kokonaisuuden, historiallisen rakennuskannan ja ympäristökuvallisen aseman arvot. Aluetta koskevista rakennus-, toimenpide- ja maisematyölupa-asioista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa.
Alueella on käynnissä yleiskaavan uudistaminen, missä yhteydessä on vuonna 2019 laadittu rakennetun ympäristön selvitys, jossa Siurontie 52 on huomioitu osana Siuron aseman ympäristöä (Nokia, Siuron, Kuljun ja Linnavuoren kulttuuriympäristöt/ Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, s. 93-99). Selvityksen mukaan Siurontie 52 -pihapiirin muodostavat 1800-1900-lukujen taitteessa rautatielaitoksen tyyppipiirustusten perusteella toteutettu ratavahdin kaksoisvahtitupa piharakennuksineen. Alueen rakennusten ja pihapiirien kerrotaan säilyttäneen erinomaisesti alkuperäistä vastaavat piirteensä ja omaavan poikkeuksellisen merkittäviä liikennehistoriallisia, rakennustaiteellisia ja taajamakuvallisia arvoja. Kulttuurihistorialliselta arvoltaan alueen on arvioitu kuuluvan korkeimpaan I arvoluokkaan. Arvoalueen, aseman, asuinrakennusten sekä ympäröivän puiston on arvioitu kestävän huonosti muutoksia. Toimenpidesuosituksina mainitaan mm. asemanseudun maiseman ja rakennusten säilyttäminen, kunnostaminen sekä alueen historiallisen rakentamisen, sijoittelun ja mittakaavan huomioiminen täydennysrakentamisessa.
Lupahakemuksen perusteella asuinrakennuksen sisäänkäyntikuistin sisäportaat on tarkoitus poistaa, rakentaa kuistille uusi lattia, nostaa ulko-ovi kuistin lattian tasalle, rakentaa kuistin eteen uusi porras ja lisätä kaareva ovenpäälliskatos sekä muuttaa julkisivuväritystä. Talousrakennuksen etelä- ja itäpuolelle rakennettaisiin terassi, joka katettaisiin ja lasitettaisiin sekä varustettaisin kamiinalla. Saunarakennuksen pohjoispuolelle rakennettaisiin terassi ja pulpettikattoinen vilvoittelukatos.
Asuinrakennuksen kuistia koskevat muutokset on sovitettu kohtalaisesti sen alkuperäisiin ominaispirteisiin ja ovat siten hyväksyttävissä. Asuinrakennuksen väritystä maakuntamuseo toivoo kuitenkin vielä harkittavan. Museovirasto on laatinut rautatierakennusten väritysohjeet, joiden mukaan 1800-1900-lukujen taitteessa rakennettujen rautatiealueiden rakennusten värit perustuivat maaväreihin ja vuorilaudat sekä koristelistoitukset olivat säännönmukaisesti julkisivulaudoituksen kanssa samaa väriä, mutta sävyltään tummemmat/voimakkaammat. Nyt suunnitelmissa esitetyt värit eivät noudata suosituksia, vaan julkisivun väriksi on valittu vihreä ja listoituksen väriksi luonnonvalkoinen. Myöskään ikkunapuitteiden ulkoväriksi valittu vaalean harmaa ei ole rakennusaikakaudelle tyypillinen. Maalisävyt tulisi valita korjauskortissa aikaväleille 1890-1900 tai 1900-1910 tyypillisistä sävyistä.
Talousrakennuksille suunnitellut terassit ja katokset eivät Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan ole laaditun rakennetun ympäristön selvityksen toimenpidesuositusten, eivätkä asemakaavan alueen arvojen säilyttämiseen tähtäävän määräyksen mukaisia. Niiden myötä pihapiirin kokonaisuudelle olennaisten talousrakennusten alkuperäinen muoto ja ilme hämärtyisivät ja osa julkisivuista jäisi piiloon modernien uudisosien taakse. Vilvoittelukatos ja kamiinallinen lasitettu terassi tulee ensisijassa sijoittaa tontille vanhoista rakennuksista irrallisina huvimajamaisina uudisrakennuksina.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta rakennuslupahakemuksesta. Nokian Siurossa osoitteessa Siurontie 52 sijaitsevan pihapiirin asuin- ja piharakennuksiin suunnitellaan tehtäväksi useita muutoksia. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoihin ja toteaa seuraavaa.
Siurontie 52 sijaitsee Siuronmäki ja rautatieasema -nimisen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY-inventointi 2009/Museovirasto) sekä Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013/Pirkanmaan liitto). Molemmat arvoalueet on merkitty voimassa olevaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Niitä koskevien suunnittelumääräysten mukaan alueiden arvojen säilyminen tulee turvata. RKY-alueita koskevat lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan niin ikään kaikessa maankäytössä tulee huolehtia alueiden arvojen säilymisestä.
Siurontie 52:n tontilla on voimassa vuonna 2021 hyväksytty asemakaava, jossa pihapiirin rakennuksille ei ole osoitettu suojelumääräyksiä. Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut lausunnot kyseisen asemakaavanmuutoksen yhteydessä, mutta mitä ilmeisimmin Siurontie 52 pihapiirin sisältyminen kaava-alueeseen on jäänyt huomaamatta. Kaava-alue on käynnistymis- ja luonnosvaiheessa käsittänyt Lukkisalmentien risteyksen ympäröiviä alueita, ja sitä on laajennettu vasta ehdotusvaiheessa pitkälle länteen aina Siurontie 52 -pihapiiriin asti. Kaavaa varten ei ole laadittu asianmukaista asemakaavatasoista rakennetun ympäristön selvitystä, eikä tuolloin käytettävissä olleissa selvityksissä tunnistettuja rakennetun ympäristön arvoja ole asemakaavassa huomioitu niiden säilymistä turvaavin merkinnöin, kuten maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) edellyttää.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan voimassa oleva asemakaavaa ei näin ollen voida pitää ajantasaisena maankäytön ohjauksen välineenä Siurontie 52:n pihapiirin kulttuurihistoriallisten arvojen huomioinnin osalta. Asemakaavassa pihapiiri on kuitenkin osoitettu osaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (svky). Aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan Alueen käytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee turvata alueen ympäristön kokonaisuuden, historiallisen rakennuskannan ja ympäristökuvallisen aseman arvot. Aluetta koskevista rakennus-, toimenpide- ja maisematyölupa-asioista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa.
Alueella on käynnissä yleiskaavan uudistaminen, missä yhteydessä on vuonna 2019 laadittu rakennetun ympäristön selvitys, jossa Siurontie 52 on huomioitu osana Siuron aseman ympäristöä (Nokia, Siuron, Kuljun ja Linnavuoren kulttuuriympäristöt/ Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, s. 93-99). Selvityksen mukaan Siurontie 52 -pihapiirin muodostavat 1800-1900-lukujen taitteessa rautatielaitoksen tyyppipiirustusten perusteella toteutettu ratavahdin kaksoisvahtitupa piharakennuksineen. Alueen rakennusten ja pihapiirien kerrotaan säilyttäneen erinomaisesti alkuperäistä vastaavat piirteensä ja omaavan poikkeuksellisen merkittäviä liikennehistoriallisia, rakennustaiteellisia ja taajamakuvallisia arvoja. Kulttuurihistorialliselta arvoltaan alueen on arvioitu kuuluvan korkeimpaan I arvoluokkaan. Arvoalueen, aseman, asuinrakennusten sekä ympäröivän puiston on arvioitu kestävän huonosti muutoksia. Toimenpidesuosituksina mainitaan mm. asemanseudun maiseman ja rakennusten säilyttäminen, kunnostaminen sekä alueen historiallisen rakentamisen, sijoittelun ja mittakaavan huomioiminen täydennysrakentamisessa.
Lupahakemuksen perusteella asuinrakennuksen sisäänkäyntikuistin sisäportaat on tarkoitus poistaa, rakentaa kuistille uusi lattia, nostaa ulko-ovi kuistin lattian tasalle, rakentaa kuistin eteen uusi porras ja lisätä kaareva ovenpäälliskatos sekä muuttaa julkisivuväritystä. Talousrakennuksen etelä- ja itäpuolelle rakennettaisiin terassi, joka katettaisiin ja lasitettaisiin sekä varustettaisin kamiinalla. Saunarakennuksen pohjoispuolelle rakennettaisiin terassi ja pulpettikattoinen vilvoittelukatos.
Asuinrakennuksen kuistia koskevat muutokset on sovitettu kohtalaisesti sen alkuperäisiin ominaispirteisiin ja ovat siten hyväksyttävissä. Asuinrakennuksen väritystä maakuntamuseo toivoo kuitenkin vielä harkittavan. Museovirasto on laatinut rautatierakennusten väritysohjeet, joiden mukaan 1800-1900-lukujen taitteessa rakennettujen rautatiealueiden rakennusten värit perustuivat maaväreihin ja vuorilaudat sekä koristelistoitukset olivat säännönmukaisesti julkisivulaudoituksen kanssa samaa väriä, mutta sävyltään tummemmat/voimakkaammat. Nyt suunnitelmissa esitetyt värit eivät noudata suosituksia, vaan julkisivun väriksi on valittu vihreä ja listoituksen väriksi luonnonvalkoinen. Myöskään ikkunapuitteiden ulkoväriksi valittu vaalean harmaa ei ole rakennusaikakaudelle tyypillinen. Maalisävyt tulisi valita korjauskortissa aikaväleille 1890-1900 tai 1900-1910 tyypillisistä sävyistä.
Talousrakennuksille suunnitellut terassit ja katokset eivät Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan ole laaditun rakennetun ympäristön selvityksen toimenpidesuositusten, eivätkä asemakaavan alueen arvojen säilyttämiseen tähtäävän määräyksen mukaisia. Niiden myötä pihapiirin kokonaisuudelle olennaisten talousrakennusten alkuperäinen muoto ja ilme hämärtyisivät ja osa julkisivuista jäisi piiloon modernien uudisosien taakse. Vilvoittelukatos ja kamiinallinen lasitettu terassi tulee ensisijassa sijoittaa tontille vanhoista rakennuksista irrallisina huvimajamaisina uudisrakennuksina.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa