Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Suunnittelualueella sijaitsee 1920-80-luvuilla rakentunut, suurikokoinen, entinen Nanso Oy:n konttori- ja tehdasrakennus, 1980-luvulla rakennettu energialaitos, peltivuorattu varastorakennus, tehtaanjohtajan tai isännöitsijän 1920-luvun puuklassismia edustava asuinrakennus sekä autotalli. Tekstiiliteollisuusyritys Nanso on kuulunut Pohjoismaiden suurimpiin trikooalan yrityksiin ja sillä on merkittävä asema Nokian teollisessa historiassa. Alue on osa maakunnallisesti arvokasta Nokian asemanseudun ja asuinalueiden kulttuuriympäristöä, sen rakennuskulttuurin ydinaluetta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi).

Kaavamuutoksen tavoitteena on säilyttää entinen Nanson konttori- ja tehdasrakennus ja mahdollistaa muiden rakennusten purkaminen ja korvaaminen kahdeksankerroksisilla asuinkerrostaloilla. Maakuntamuseo on aiemmissa, osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaihetta ja luonnosvaihetta koskevissa lausunnoissaan (diar. 100/2018 ja 227/2018) edellyttänyt Nansotaloa ja sen ympäristöä koskevien tietojen päivittämistä asemakaavan tavoitteita ja tarkkuutta vastaaviksi maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti.

Kaava-aineistoja on ehdotusvaiheessa täydennetty rakennetun ympäristön selvityksellä, joka kuitenkin on riittämätön rakennusten tai niiden osien kulttuurihistoriallisten arvojen ja suojelutarpeen määrittämiseen. Ensinnäkin, tehdasrakennus koostuu useista eriaikakausina toteutetuista osista, joiden suojelutarvekin on todennäköisesti erilainen. Selvityksestä puuttuu tehdasrakennuksen rakennusvaiheita, säilyneisyyttä tai kulttuurihistoriallisia arvoja havainnollistava materiaali. Kaavaehdotuksessa koko rakennus on suojeltu sr-14 -merkinnällä. Toiseksi, tehtaanjohtajan tai isännöitsijän talo, joka on olennainen osa kokonaisuutta, on selvityksessä käytännössä jätetty inventoimatta sen huonoon kuntoon vedoten. Inventoinnista puuttuvat rakennuksen perustiedot sekä arvio sen kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista arvoista. Myöskään autotallia ei selvityksessä ole huomioitu ollenkaan. Kaava-aineistoon ei myöskään sisälly tehtaanjohtajan tai isännöitsijän talosta laadittua kuntoselvitystä, minkä perusteella rakennuksen kuntoa voitaisiin arvioida. Kuntoselvitykseksi ei riitä aistinvaraisiin havaintoihin perustuva vuonna 2018 laadittu kuntoarvio, johon rakennetun ympäristön selvityksessä viitataan. Lisäksi kaava-aineiston kaupunkikuvallisten ja maisemallisten vaikutusten tarkastelu on puutteellinen, eikä sen perusteella voida arvioida alueen mahdollisen uudisrakentamisen vaikutuksia säilytettävään tehdasrakennukseen tai laajemmin maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön.

Edellä mainituista syistä Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-aineisto on merkittävällä tavalla puutteellinen ja sitä tulee viipymättä täydentää. Tästä johtuen maakuntamuseo esittää myös työneuvottelun järjestämistä, kun täydennetty aineisto on toimitettu museolle nähtäväksi ja sen mukaiset muutokset tehty kaavamuutosehdotukseen. Mahdollinen hyväksytty asemakaavamuutos valitusohjeineen tulee toimittaa viipymättä maakuntamuseoon.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo viittaa aiempaan, osallistumis- ja arviointisuunnitelma vaihetta koskevaan lausuntoonsa (diar. 100/2018).

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Suunnittelualueella sijaitsee 1920-80-luvuilla rakentunut, suurikokoinen, entinen Nanso Oy:n konttori- ja tehdasrakennus, 1980-luvulla rakennettu energialaitos, peltivuorattu varastorakennus, tehtaanjohtajan tai isännöitsijän 1920-luvun puuklassismia edustava asuinrakennus sekä autotalli. Tekstiiliteollisuusyritys Nanso on kuulunut Pohjoismaiden suurimpiin trikooalan yrityksiin ja sillä on merkittävä asema Nokian teollisessa historiassa. Alue on osa maakunnallisesti arvokasta Nokian asemanseudun ja asuinalueiden kulttuuriympäristöä, sen rakennuskulttuurin ydinaluetta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi).Kaavamuutoksen tavoitteena on säilyttää entinen Nanson konttori- ja tehdasrakennus ja mahdollistaa muiden rakennusten purkaminen ja korvaaminen kahdeksankerroksisilla asuinkerrostaloilla. Maakuntamuseo on aiemmissa, osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaihetta ja luonnosvaihetta koskevissa lausunnoissaan (diar. 100/2018 ja 227/2018) edellyttänyt Nansotaloa ja sen ympäristöä koskevien tietojen päivittämistä asemakaavan tavoitteita ja tarkkuutta vastaaviksi maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti.Kaava-aineistoja on ehdotusvaiheessa täydennetty rakennetun ympäristön selvityksellä, joka kuitenkin on riittämätön rakennusten tai niiden osien kulttuurihistoriallisten arvojen ja suojelutarpeen määrittämiseen. Ensinnäkin, tehdasrakennus koostuu useista eriaikakausina toteutetuista osista, joiden suojelutarvekin on todennäköisesti erilainen. Selvityksestä puuttuu tehdasrakennuksen rakennusvaiheita, säilyneisyyttä tai kulttuurihistoriallisia arvoja havainnollistava materiaali. Kaavaehdotuksessa koko rakennus on suojeltu sr-14 -merkinnällä. Toiseksi, tehtaanjohtajan tai isännöitsijän talo, joka on olennainen osa kokonaisuutta, on selvityksessä käytännössä jätetty inventoimatta sen huonoon kuntoon vedoten. Inventoinnista puuttuvat rakennuksen perustiedot sekä arvio sen kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista arvoista. Myöskään autotallia ei selvityksessä ole huomioitu ollenkaan. Kaava-aineistoon ei myöskään sisälly tehtaanjohtajan tai isännöitsijän talosta laadittua kuntoselvitystä, minkä perusteella rakennuksen kuntoa voitaisiin arvioida. Kuntoselvitykseksi ei riitä aistinvaraisiin havaintoihin perustuva vuonna 2018 laadittu kuntoarvio, johon rakennetun ympäristön selvityksessä viitataan. Lisäksi kaava-aineiston kaupunkikuvallisten ja maisemallisten vaikutusten tarkastelu on puutteellinen, eikä sen perusteella voida arvioida alueen mahdollisen uudisrakentamisen vaikutuksia säilytettävään tehdasrakennukseen tai laajemmin maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön.Edellä mainituista syistä Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-aineisto on merkittävällä tavalla puutteellinen ja sitä tulee viipymättä täydentää. Tästä johtuen maakuntamuseo esittää myös työneuvottelun järjestämistä, kun täydennetty aineisto on toimitettu museolle nähtäväksi ja sen mukaiset muutokset tehty kaavamuutosehdotukseen. Mahdollinen hyväksytty asemakaavamuutos valitusohjeineen tulee toimittaa viipymättä maakuntamuseoon.Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo viittaa aiempaan, osallistumis- ja arviointisuunnitelma vaihetta koskevaan lausuntoonsa (diar. 100/2018).