Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeesta aikaisemmin lausunnot OAS- ja luonnosvaiheessa sekä ehdotusvaiheessa ennakkolausunnon (DIAR: 142/2020, 14.4.2020 ja DIAR: 787/2020, 7.1.2021 sekä DIAR: 667/2021, 4.10.2021).
Killon asuinalueen historia, taustailmiöt ja rakentuminen sekä ominaispiirteet, säilyneisyys ja arvot on pääsääntöisesti määritelty hyvin kaavahanketta varten laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä (Killon alueen kulttuuriympäristöselvitys, Ramboll Oy 22.1.2020, tark 7.5.2020). Arvot on selvityksessä määritelty koko alueen laajuudelta. Tarkemmin katunäkymien säilyneisyyttä on kuvattu ilmakuvaan merkityillä yhtenäisen ja hyvin yhtenäisen julkisivurytmin käsitteillä. Selvitykseen ei kuulu tarkempaa sanallista, rakennus- tai katukohtaista arvoerittelyä. Monelta osin kaavaehdotus valmisteluaineistoineen vastaa kiitettävästi selvityksessä määriteltyjä arvoja ja kaavalle asetettuja suojelutavoitteita. Asemakaavaehdotuksen ja rakennustapaohjeen lähtökohtana on ensisijaisesti rakennusten säilyttäminen ja korjaaminen, mitä maakuntamuseo pitää erittäin hyvänä ratkaisuna. Koska kaavan keskeisimpiä tavoitteita on Killon alueen kulttuuriympäristön arvojen suojeleminen, maakuntamuseo esittää vielä muutamia tarkistuksia tehtäviksi kaavaehdotukseen.
Asemakaavaehdotuksen merkinnät ja määräykset säilyttävät alueen alkuperäiset viheralueet ja aukiot sekä korttelirakenteeseen sijoitetut liikerakennusten tontit (AL ja AOL), mitä maakuntamuseo pitää hyvänä ratkaisuna. Museo huomauttaa kuitenkin, että Killontoriin rajautuvilta AOL-tonteilta puuttuu korkeimman sallitun kerrosluvun osoittava merkintä. Maakuntamuseo on aikaisemmin edellyttänyt entisen Voiman osuusliikkeen tontin osalta, että kerrosluku madalletaan kahdesta puoleentoista kerrokseen ja kaavoittaja on vastineraportin mukaan huomioinutkin tämän kaavan jatkokehittelyssä.
Ennakkolausunnossaan maakuntamuseo on huomauttanut, että /s -suojelumerkinnät puuttuvat osasta alkuperäisiä kortteleita. Museo on edellyttänyt, että merkintä tulisi lisätä kaikille niille korttelinosille, joissa on säilynyt alkuperäistä rakennuskantaa ja joihin on selvityksessä osoitettu kuuluvan rakennushistoriallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja. Kaavaehdotuksessa ainakin Killontorintien korttelin 1519 tontit 2-3 ovat edelleen ilman suojelumerkintää, vaikka ne on selvityksessä tunnistettu hyvin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Maakuntamuseo esittää kaavamerkintöjen täydentämistä tältä osin.
Kaavakartassa merkintöineen on vielä joitakin epätarkkuuksia. Pirkantien ja Moisiontien välisessä korttelissa 1522 rakennusalojen harjasuunnat on käännetty olemassaolevaan, suojelun kohteena olevaan tilanteeseen nähden poikittain. Pirkantien pohjoispuolen korttelissa 1525 harjasuuntia ei ole osin merkitty lainkaan. Harjasuuntien osoittaminen nykytilanteen mukaiseksi on erityisen tärkeää katunäkymiin oleellisesti vaikuttavan ja Killon yhdeksi ominaispiirteeksi tunnistetun säännöllisen ja hyvin säilyneen julkisivurytmin kannalta. Myös metsäkulmantien AO-1/s-korttelialueella tulisi osoittaa tarkemmin rakennusalat ja harjasuunnat.
Kaavaehdotuksessa tonteille on osoitettu rakennuksen ja tontin koosta riippuen joko 150 tai 175 k-m2 rakennusoikeutta. Ennakkolausunnossaan maakuntamuseo on pitänyt tätä mahdollisena vain, mikäli tämä voitaisiin saavuttaa nykyistä rakennusta laajentamatta. Rakennusalat on enimmäkseen osoitettu suunnilleen olemassa olevan rakennuksen paikalle, osin niitä on kuitenkin jonkin verran siirretty. Rakennetun ympäristön arvojen säilymisen kannalta rakennusala tulisi lähtökohtaisesti osoittaa nykyisen rakennuksen kohdalle, sen alan mukaiseksi, kuten jo edellisessä lausunnossa todettiin. Kaavalla on mahdollistettu lisäksi 50 k-m2 kokoisen talousrakennuksen toteuttaminen siten, että puolet tilasta saa olla asuintilaa. Maakuntamuseo pitää rakennusmassan jakamista asuin- ja piharakennuksille hyvänä lähtökohtana.
Rakennustapaohjetta on kehitetty rakentamista konkreettisesti ja selkeästi ohjaavaan suuntaan. Siinä on huomioitu korjaus- ja uudisrakentaminen asuinrakennuksen, talousrakennuksen ja pihasuunnittelun osalta. Lähtökohtana on uudisrakentamisen sijasta korjaaminen, jossa tulee huomioida sekä rakennusten rakennustapa, massoittelu, aukotukset, kattomaailma, väritys ja yleinen sopivuus maisemaan. Tarkempia ohjeita annetaan julkisivun ja katon materiaalien ja värien sekä mm. detaljiikan, ikkunoiden ja ovien osalta. Rakennustapaohjeissa on myös tuotu hyvin ilmi niitä keskeisiä ominaispiirteitä, joiden suojelemiseksi ohjeet on laadittu. Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että uudisrakentamisen osalta rakennustapaohje vaatii vielä kehittelyä. Suunnittelun tueksi annetuista esimerkeistä Helsingin kaupungin pientalon suunnitteluohjeeseen johtava linkki ei toimi. Toisena esimerkkinä olevassa Arkkityyppi-talossa puolestaan on useita sellaisia piirteitä, jotka poikkeavat selkeästi jälleenrakennuskauden tyyppitaloista ja Killon asemakaavaehdotuksen kaavamääräyksistä sekä ovat ristiriidassa rakennustapaohjeen itsensä kanssa. Mikäli uudisrakentamisen osuutta rakennustapaohjeessa kehitetään, siihen olisi mahdollista viitata myös AO-, AL- ja AOL-tonttien kaavamääräyksissä.
Asemakaavaehdotuksen yksityiskohdissa on jonkin verran epätarkkuuksia ja kaavoituksen ja maakuntamuseon näkemykset eroavat toisistaan rakennusalojen sijoittelun ja rakennusoikeuksien suhteen. Tästä syystä maakuntamuseo esittää uuden neuvottelun järjestämistä kaavaehdotuksen tarkistamisen ja kehitystyön tueksi.
Tarkistettu kaavaehdotus aineistoineen pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeesta aikaisemmin lausunnot OAS- ja luonnosvaiheessa sekä ehdotusvaiheessa ennakkolausunnon (DIAR: 142/2020, 14.4.2020 ja DIAR: 787/2020, 7.1.2021 sekä DIAR: 667/2021, 4.10.2021).
Killon asuinalueen historia, taustailmiöt ja rakentuminen sekä ominaispiirteet, säilyneisyys ja arvot on pääsääntöisesti määritelty hyvin kaavahanketta varten laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä (Killon alueen kulttuuriympäristöselvitys, Ramboll Oy 22.1.2020, tark 7.5.2020). Arvot on selvityksessä määritelty koko alueen laajuudelta. Tarkemmin katunäkymien säilyneisyyttä on kuvattu ilmakuvaan merkityillä yhtenäisen ja hyvin yhtenäisen julkisivurytmin käsitteillä. Selvitykseen ei kuulu tarkempaa sanallista, rakennus- tai katukohtaista arvoerittelyä. Monelta osin kaavaehdotus valmisteluaineistoineen vastaa kiitettävästi selvityksessä määriteltyjä arvoja ja kaavalle asetettuja suojelutavoitteita. Asemakaavaehdotuksen ja rakennustapaohjeen lähtökohtana on ensisijaisesti rakennusten säilyttäminen ja korjaaminen, mitä maakuntamuseo pitää erittäin hyvänä ratkaisuna. Koska kaavan keskeisimpiä tavoitteita on Killon alueen kulttuuriympäristön arvojen suojeleminen, maakuntamuseo esittää vielä muutamia tarkistuksia tehtäviksi kaavaehdotukseen.
Asemakaavaehdotuksen merkinnät ja määräykset säilyttävät alueen alkuperäiset viheralueet ja aukiot sekä korttelirakenteeseen sijoitetut liikerakennusten tontit (AL ja AOL), mitä maakuntamuseo pitää hyvänä ratkaisuna. Museo huomauttaa kuitenkin, että Killontoriin rajautuvilta AOL-tonteilta puuttuu korkeimman sallitun kerrosluvun osoittava merkintä. Maakuntamuseo on aikaisemmin edellyttänyt entisen Voiman osuusliikkeen tontin osalta, että kerrosluku madalletaan kahdesta puoleentoista kerrokseen ja kaavoittaja on vastineraportin mukaan huomioinutkin tämän kaavan jatkokehittelyssä.
Ennakkolausunnossaan maakuntamuseo on huomauttanut, että /s -suojelumerkinnät puuttuvat osasta alkuperäisiä kortteleita. Museo on edellyttänyt, että merkintä tulisi lisätä kaikille niille korttelinosille, joissa on säilynyt alkuperäistä rakennuskantaa ja joihin on selvityksessä osoitettu kuuluvan rakennushistoriallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja. Kaavaehdotuksessa ainakin Killontorintien korttelin 1519 tontit 2-3 ovat edelleen ilman suojelumerkintää, vaikka ne on selvityksessä tunnistettu hyvin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Maakuntamuseo esittää kaavamerkintöjen täydentämistä tältä osin.
Kaavakartassa merkintöineen on vielä joitakin epätarkkuuksia. Pirkantien ja Moisiontien välisessä korttelissa 1522 rakennusalojen harjasuunnat on käännetty olemassaolevaan, suojelun kohteena olevaan tilanteeseen nähden poikittain. Pirkantien pohjoispuolen korttelissa 1525 harjasuuntia ei ole osin merkitty lainkaan. Harjasuuntien osoittaminen nykytilanteen mukaiseksi on erityisen tärkeää katunäkymiin oleellisesti vaikuttavan ja Killon yhdeksi ominaispiirteeksi tunnistetun säännöllisen ja hyvin säilyneen julkisivurytmin kannalta. Myös metsäkulmantien AO-1/s-korttelialueella tulisi osoittaa tarkemmin rakennusalat ja harjasuunnat.
Kaavaehdotuksessa tonteille on osoitettu rakennuksen ja tontin koosta riippuen joko 150 tai 175 k-m2 rakennusoikeutta. Ennakkolausunnossaan maakuntamuseo on pitänyt tätä mahdollisena vain, mikäli tämä voitaisiin saavuttaa nykyistä rakennusta laajentamatta. Rakennusalat on enimmäkseen osoitettu suunnilleen olemassa olevan rakennuksen paikalle, osin niitä on kuitenkin jonkin verran siirretty. Rakennetun ympäristön arvojen säilymisen kannalta rakennusala tulisi lähtökohtaisesti osoittaa nykyisen rakennuksen kohdalle, sen alan mukaiseksi, kuten jo edellisessä lausunnossa todettiin. Kaavalla on mahdollistettu lisäksi 50 k-m2 kokoisen talousrakennuksen toteuttaminen siten, että puolet tilasta saa olla asuintilaa. Maakuntamuseo pitää rakennusmassan jakamista asuin- ja piharakennuksille hyvänä lähtökohtana.
Rakennustapaohjetta on kehitetty rakentamista konkreettisesti ja selkeästi ohjaavaan suuntaan. Siinä on huomioitu korjaus- ja uudisrakentaminen asuinrakennuksen, talousrakennuksen ja pihasuunnittelun osalta. Lähtökohtana on uudisrakentamisen sijasta korjaaminen, jossa tulee huomioida sekä rakennusten rakennustapa, massoittelu, aukotukset, kattomaailma, väritys ja yleinen sopivuus maisemaan. Tarkempia ohjeita annetaan julkisivun ja katon materiaalien ja värien sekä mm. detaljiikan, ikkunoiden ja ovien osalta. Rakennustapaohjeissa on myös tuotu hyvin ilmi niitä keskeisiä ominaispiirteitä, joiden suojelemiseksi ohjeet on laadittu. Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että uudisrakentamisen osalta rakennustapaohje vaatii vielä kehittelyä. Suunnittelun tueksi annetuista esimerkeistä Helsingin kaupungin pientalon suunnitteluohjeeseen johtava linkki ei toimi. Toisena esimerkkinä olevassa Arkkityyppi-talossa puolestaan on useita sellaisia piirteitä, jotka poikkeavat selkeästi jälleenrakennuskauden tyyppitaloista ja Killon asemakaavaehdotuksen kaavamääräyksistä sekä ovat ristiriidassa rakennustapaohjeen itsensä kanssa. Mikäli uudisrakentamisen osuutta rakennustapaohjeessa kehitetään, siihen olisi mahdollista viitata myös AO-, AL- ja AOL-tonttien kaavamääräyksissä.
Asemakaavaehdotuksen yksityiskohdissa on jonkin verran epätarkkuuksia ja kaavoituksen ja maakuntamuseon näkemykset eroavat toisistaan rakennusalojen sijoittelun ja rakennusoikeuksien suhteen. Tästä syystä maakuntamuseo esittää uuden neuvottelun järjestämistä kaavaehdotuksen tarkistamisen ja kehitystyön tueksi.
Tarkistettu kaavaehdotus aineistoineen pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa