Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereen Rauhaniemen kansankylpylän perusparannukseen liittyen. Bertel Strömmerin suunnittelema Rauhaniemen kansankylpylä on rakennettu vuonna 1929. Rakennus on kokenut useita muutoksia, mm. rakennuksen länsipää on korotettu kaksikerroksiseksi ja itäpään poikkipäätyyn on rakennettu Rauhaniemen ensimmäinen sauna vuonna 1957. Rakennuksen sisätiloissa toiminnot ovat muuttuneet tarpeiden mukaan, ja rakennuksen materiaalit ovat uusiutuneet remonteissa. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-8: "Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnot Rauhaniemen kansankylpylän kehittämissuunnitelmista (DIAR: 148/2020) sekä peruskorjauksen rakennuslupahakemuksesta (DIAR: 430/2021). Peruskorjausta suunniteltaessa rakennuksen on havaittu olevan selvästi aiemmin tiedettyä heikommassa kunnossa, mikä on muuttanut kunnostussuunnitelmia. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Kylpylärakennuksen rakenteita ja kuntoa on selvitetty vuonna 2020 kattavasti rakenneavauksin ja materiaalianalyysein. Maakuntamuseolle on tutkimusraporttien lisäksi toimitettu Kuntotutkimusten yhteenveto korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi (Sweco Finland Oy, 16.8.2024, täydennetty 20.8.2024). Yhteenvedosta käy ilmi, että lähes kaikissa rakenneosissa on eriasteisia, toimenpiteitä vaativia kosteusvaurioita. Rakennus on jatkuvasti sekä sijaintinsa että käyttötarkoituksensa vuoksi poikkeuksellisen kosteusrasituksen alaisena, lisäksi jotkin rakennustekniset ratkaisut ovat edesauttaneet vaurioitumista. Erityisistä riskitekijöistä mainittakoon saunakäytön aiheuttama suuri sisäpuolinen kosteuskuorma, järviveden ajoittainen nousu perustuksiin ja ryömintätilaan sekä sijainti niemellä, jossa ulkoseinät ovat poikkeuksellisen alttiina viistosateelle ja tuulelle. Etenkin matalat, rossipohjaiset väliosat ovat laajasti mikrobivaurioituneet.

Hankkeen tavoitteeksi on nyt otettu se, että rakennuksen poikittaiset kioski- ja saunaosat kunnostettaisiin ja niiden väliosat uusittaisiin. Samalla väliosien pulpettikattojen kattokulmaa muutettaisiin niin, että kaakkoissivun räystäslinja nousisi noin 50 cm. Tämä muutos mahdollistaisi talotekniikan sijoittamisen pukuhuonetilojen kattoon, mikä laajentaisi hiukan ahtaiden pukuhuonetilojen huonesyvyyttä. Rakennuksen ulkoasu pyrittäisiin pitämään vastaavanlaisena kuin aiemmissa, maakuntamuseon hyväksymissä suunnitelmissa. Laajennushankkeista on luovuttu. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen laajat vauriot huomioiden väliosien täydellinen uusiminen on perusteltua. Maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa myöskään väliosien kattokulman muutoksesta, joka on havainnekuvien perusteella huomaamaton eikä riko väliosien ja poikittaisten osien kattojen keskinäistä suhdetta.

Välittömästi perusparannuksen kohteena olevan Rauhaniemen kansakylpylän vieressä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Lappi Rauhaniemi (muinaisjäännöstunnus 1000006147). Kaksiosaisen kohteen sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Perusparannushanke ei nyt esitetyn suunnitelman mukaan koske kiinteää muinaisjäännöstä. Kohde tulee kuitenkin ottaa huomioon hankkeessa muinaismuistolain tarkoittamalla tavalla. Tieto kohteesta tulee olla kaikkien alueella toimivien tiedossa. Suojelukohde tulee rajata työmaa-alueen ulkopuolelle, eikä sillä saa liikkua työkoneilla tai aluetta käyttää työmaan aikaiseen varastointiin. 

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereen Rauhaniemen kansankylpylän perusparannukseen liittyen. Bertel Strömmerin suunnittelema Rauhaniemen kansankylpylä on rakennettu vuonna 1929. Rakennus on kokenut useita muutoksia, mm. rakennuksen länsipää on korotettu kaksikerroksiseksi ja itäpään poikkipäätyyn on rakennettu Rauhaniemen ensimmäinen sauna vuonna 1957. Rakennuksen sisätiloissa toiminnot ovat muuttuneet tarpeiden mukaan, ja rakennuksen materiaalit ovat uusiutuneet remonteissa. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-8: "Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnot Rauhaniemen kansankylpylän kehittämissuunnitelmista (DIAR: 148/2020) sekä peruskorjauksen rakennuslupahakemuksesta (DIAR: 430/2021). Peruskorjausta suunniteltaessa rakennuksen on havaittu olevan selvästi aiemmin tiedettyä heikommassa kunnossa, mikä on muuttanut kunnostussuunnitelmia. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Kylpylärakennuksen rakenteita ja kuntoa on selvitetty vuonna 2020 kattavasti rakenneavauksin ja materiaalianalyysein. Maakuntamuseolle on tutkimusraporttien lisäksi toimitettu Kuntotutkimusten yhteenveto korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi (Sweco Finland Oy, 16.8.2024, täydennetty 20.8.2024). Yhteenvedosta käy ilmi, että lähes kaikissa rakenneosissa on eriasteisia, toimenpiteitä vaativia kosteusvaurioita. Rakennus on jatkuvasti sekä sijaintinsa että käyttötarkoituksensa vuoksi poikkeuksellisen kosteusrasituksen alaisena, lisäksi jotkin rakennustekniset ratkaisut ovat edesauttaneet vaurioitumista. Erityisistä riskitekijöistä mainittakoon saunakäytön aiheuttama suuri sisäpuolinen kosteuskuorma, järviveden ajoittainen nousu perustuksiin ja ryömintätilaan sekä sijainti niemellä, jossa ulkoseinät ovat poikkeuksellisen alttiina viistosateelle ja tuulelle. Etenkin matalat, rossipohjaiset väliosat ovat laajasti mikrobivaurioituneet.

Hankkeen tavoitteeksi on nyt otettu se, että rakennuksen poikittaiset kioski- ja saunaosat kunnostettaisiin ja niiden väliosat uusittaisiin. Samalla väliosien pulpettikattojen kattokulmaa muutettaisiin niin, että kaakkoissivun räystäslinja nousisi noin 50 cm. Tämä muutos mahdollistaisi talotekniikan sijoittamisen pukuhuonetilojen kattoon, mikä laajentaisi hiukan ahtaiden pukuhuonetilojen huonesyvyyttä. Rakennuksen ulkoasu pyrittäisiin pitämään vastaavanlaisena kuin aiemmissa, maakuntamuseon hyväksymissä suunnitelmissa. Laajennushankkeista on luovuttu. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen laajat vauriot huomioiden väliosien täydellinen uusiminen on perusteltua. Maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa myöskään väliosien kattokulman muutoksesta, joka on havainnekuvien perusteella huomaamaton eikä riko väliosien ja poikittaisten osien kattojen keskinäistä suhdetta.

Välittömästi perusparannuksen kohteena olevan Rauhaniemen kansakylpylän vieressä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Lappi Rauhaniemi (muinaisjäännöstunnus 1000006147). Kaksiosaisen kohteen sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Perusparannushanke ei nyt esitetyn suunnitelman mukaan koske kiinteää muinaisjäännöstä. Kohde tulee kuitenkin ottaa huomioon hankkeessa muinaismuistolain tarkoittamalla tavalla. Tieto kohteesta tulee olla kaikkien alueella toimivien tiedossa. Suojelukohde tulee rajata työmaa-alueen ulkopuolelle, eikä sillä saa liikkua työkoneilla tai aluetta käyttää työmaan aikaiseen varastointiin.