Vanhan osan rakennustaiteellinen merkitys liittyy Duon regionalistiseen ja moderniin ilmeeseen, joka yhdessä keskusakselin muun arkkitehtuurin kanssa on malliesimerkki Raili ja Reima Pietilän arkkitehtuurista.

Rakennuksen alkuperäisen osan talous- ja asutushistoriallinen merkitys liittyy Hervannan rakentamiseen Suomen kaupungistumisen ja lähiökaupunkien syntyyn. Rakennuksen uudisosan historiallinen merkitys on vähäisempi. Sen historiallinen arvo liittyy Hervannan kaupunginosan kehitykseen, talouskasvuun ja kauppakeskusten leviämiseen Suomessa.

Kauppakeskuksen vanha osa kuuluu Hervannan keskusakselin RKY-alueeseen. Uusi osan ollessa siihen välittömässä yhteydessä, on sekin alueen vaikutuspiirissä. Kokonaisuus laajennusosineen on keskeinen ja kaupunkikuvallisesti merkittävä.

Kauppakeskus Duo muodostaa tasaiselle tontille laatikkomaisen ja laakean massan, jonka tunnuspiirteitä ovat vanhan osan kaareva sisäänkäynti ja sisäänkäyntiaula, punatiilinen yleisilme sekä vanhan osan ja laajennusosan väliset galleriakäytävät.

Hervannan liikekeskus on osa Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaa Hervannan keskusakselin punatiilisten rakennusten kokonaisuutta, johon kuuluvat lisäksi Hervannan toimintakeskus sekä seurakunta- ja vapaa-ajankeskus. Kokonaisuus ilmentää Pietilöille tyypillistä orgaanista muodonantoa ja paikallisuuden korostamista. Tätä tyyliä on kuvailtu orgaanismorfologiseksi ja regionaaliseksi arkkitehtuuriksi. Pietilöiden suunnittelufilosofiaan kuului modernismin pelkistetyn muotokielen sekä äärimmäisyksiin viedyn rationaalisuuden kritiikki, joka näkyy selvästi Hervannan keskusakselin suunnitelmissa.

Kauppakeskuksen omistaa kiinteistösijoitusyhtiö Nrep.

Hervannan lähiön synty ajoittuu voimakkaaseen kaupungistumisen sekä asunto- ja lähiörakentamisen aikakauteen. Tampereen kaupunki eli 1960-luvulla voimakasta kasvuvaihetta ja tarvitsi rakennusmaata. Hervantaan päätettiin rakentaa yksi suuri asuinalue, johon saataisiin vetovoimaiset palvelut.

Hervannasta haluttiin rakentaa ajan kansainvälisten ihanteiden mukaisesti toiminnallisesti itsenäinen satelliittikaupunki, jossa olisi hyvien palvelujen lisäksi asutusta, työpaikkoja ja korkeakoulu.

Tampereen kaupunginhallitus järjesti vuonna 1967 Hervannan alueesta pohjoismaisen aatekilpailun, jonka tavoitteena oli löytää kaavasuunnitelma alueelle. Alueen tuli muodostaa noin 50 000 asukkaan satelliittikaupunki ja kilpailuohjelman mukaan tuli pyrkiä ”arkkitehtonisesti korkeatasoiseen, opetukselliset ja liikenteelliset näkökohdat huomioon ottavaan, rakennusmassoiltaan keskitettyyn taloudelliseen ratkaisuun”. Kilpailun voitti arkkitehti Aarno Ruusuvuoren ehdotus, jota palkintolautakunta piti huomattavasti muita kilpailutöitä ansiokkaampana.

Hervannan arkkitehtuuria arvosteltiin jo varhain persoonattomaksi ja yksitoikkoiseksi. Hervannan keskusakselin suunnittelussa ja rakentamisessa pyrittiinkin osaksi nousukauden ansiosta 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla vastaamaan laatikkoarkkitehtuurin kritiikkiin. Hervannan julkisten rakennusten suunnittelijoiksi pyydettiin tietoisesti nimekkäät ja aktiiviset arkkitehdit, jotka olivat saaneet tunnustusta myös ulkomailla. Raili ja Reima Pietilän suunnitelman toivottiin parantavan ratkaisevasti Hervannan kaupunkikuvaa ja luovan Hervannalle ominaislaadultaan ainutlaatuisen ja arvokkaan keskustan. Keskusakselin suunnitelma, johon kuuluu liikekeskuksen lisäksi toiminta- sekä seurakunta- ja vapaa-ajankeskus, lunasti odotukset.

Hervannan liikekeskus valmistui vuonna 1979 Raili ja Reima Pietilän suunnittelemana. Pietilöiden ydinajatuksena oli suunnitella keskushallitila, joka toimii paikallis- ja kaukoliikenteen busseille vaihtoasemana, odotustilana sekä ostoskeskittymänä. Sitä laajennettiin vuosina 2006–2007, minkä myötä liiketilojen määrä kasvoi huomattavasti.

Duon pohjois- ja eteläpuolella sijaitsevat pysäköintialueet, joita Duosta erottavat jalkakäytävät sekä eteläpuolella roska- ja pyöräkatos. Molempien pysäköintialueiden läheisyydessä on Duon pysäköintihallin sisäänajokatokset.

Pohjoispuolen parkkipaikan ja jalkakäytävän välisellä kaistaleella on istutettuja puita sekä istutuslaatikoita. Myös Hervannan valtaväylän varressa, kevyenliikenteenväylän ja ajoradan välissä, on puurivi. Duoa vastapäätä sijaitsevan kirjastorakennuksen edustalle on istutettu puita. Muutoin kiinteistö sekä sen lähialueet ovat hyvin pinnoitettua ja kasvillisuudeltaan vähäisiä.

Kauppakeskus Duon länsijulkisivu, jossa pääsisäänkäynti sijaitsee, on tiiviisti yhteydessä toisella puolella katua sijaitseviin terveysasemaan ja kirjastoon. Niiden välistä, aina seurakunta- ja vapaa-ajankeskukselta saakka, muodostuu pitkä näkymä Duon pääsisäänkäynnin ja sisäänkäyntijulkisivun kaaren suuntaan.

Duon edessä Insinöörinkadulla on paikallisliikenteen bussi- ja raitiovaunulaitureiden rivistö. Pääsisäänkäynnin kohdalla sekä rakennuksen nurkkien kohdilla on suojatiet. Pohjois- ja eteläsivulla rakennusta rajaavat jalkakäytävät toimivat paikoin myös lastausalueina.

Terveyskeskuksen pohjoispuolella, Duon pohjoispuolen parkkipaikan välissä, on torimainen alue. Sen laidoilla sijaitsee liikerakennuksia, jotka yhdessä Duon ja koko keskusakselin kanssa muodostavat Hervannan palveluiden keskittymän ja koko alueen keskustan.

Närhi, Mikko 1993. Hervanta Vuorenpeikkojen maa. Tampereen kaupunki, Tampere.

Närhi, Mikko 2013. Matrix - vuorenpeikon poika. Hervannan tiedotusyhdistys, Tampere.

Seppänen, Jouko 2002. Hervanta arkkitehtuuriopas ehdotus "925294" erämaasta innovaatioveturiksi. HerPro, Tampere.

Jaakola, Juha ja Leskinen, Marja, 1998, Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, Tampere. S. 250

Kauppakeskus Duo, ei pvm. kauppakeskusduo.fi, saatavilla verkossa: kauppakeskusduo.fi [haettu 3.6.2024]

Lehto Anna-Leena, 2014, Hervannan toimintakeskuksen terveysasemarakennus: Rakennushistoriaselvitys, Pirkanmaan maakuntamuseo.

Museovirasto, 2009, Hervannan keskusakseli, 22.12.2009, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, rky.fi, saatavilla verkossa: rky.fi [haettu 6.6.2024]

Närhi, Mikko 1993. Hervanta Vuorenpeikkojen maa. Tampereen kaupunki, Tampere.

Närhi, Mikko 2013. Matrix - vuorenpeikon poika. Hervannan tiedotusyhdistys, Tampere.

Seppänen, Jouko 2002. Hervanta arkkitehtuuriopas ehdotus "925294" erämaasta innovaatioveturiksi. HerPro, Tampere.

Suomen Kauppakeskusyhdistys KKY Ry, 2024, Finnish Shopping Centers 2024 Kauppakeskukset, saatavilla verkossa: kauppakeskusyhdistys.fi [haettu: 3.6.2024]