diar. 543/2025 Tampere, III, Satamakatu 7, Vesikaton kunnostuksessa huomioitavat seikat

Hei!
Katsoimme tätä asiaa yhdessä perinnerakennusmestari Ritva Ruposen kanssa. Todella hienosti säilynyt kohde ja ilmeisen tärkeä tämä vuotavan vesikaton uusiminen.

Rakennuksen arvot on tunnistettu ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla, jolloin se on poimittu Tampereen yleiskaavan yhteydessä laadittuun säilytettävien kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten kohteiden luetteloon. Sen perusteella tontin rakennuksille on voimassa olevassa, vuonna 1994 hyväksytyssä asemakaavassa osoitettu suojelumerkinnät.

Vesikatto on tarkoitus uusia tontin luoteiskulman osaan, jonka läpi menee porttikonki pihaan. Tuon molemmin puolin viereisiin rakennuksiin yhdistyvän jugendtyylisen kivitalon on suunnitellut Heikki Tiitola vuonna 1907. Rakennuksella on suojelumerkintä sr-1: ”Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennuksen korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen.”

Alla sinisellä fontilla vastauksia kysymyksiisi vesikaton kunnostamiseen liittyen:

Vesikatto uusitaan täysin laajojen korroosiovaurioiden vuoksi - OK

Korjataan lähtökohtaisesti kaikki vanhan mukaan – Hyvä!

Uusi vesikate on vanhaa vastaava, sinkitty teräskate (konesaumakate), asennetaan täyspitkänä, jos mahdollista. Erityisiä vaateita teräslevyjen asennuksesta? - Nykyisen pätkäpellin sijaan katto voidaan tehdä perinteisenä peltisepäntyönä täyspitkästä kuumasinkitystä teräskatteesta (konesaumakate) jalkarännein.

Alusmateriaali vaneri + bitumikermi, vanhat ruodelaudoitukset jätetään alle. Tuuletus varmistetaan räystäältä (ei näy ulospäin) – Kumpikaan ei ole täysin perinteinen tapa, mutta hyväksyttävissä, mikäli avustuksen ehdoissa ei tätä erikseen kielletä.

Kattoikkunat (kattolyhdyt) uusitaan laajojen vesivahinkojen vuoksi. Voidaanko kattolyhtyjen puupuitteiset ikkunat uusia alumiinipuitteisiksi? Ikkunan ruutujako tehtäisiin edelleen puurimoin – Kattolyhtyjen uusiminen alkuperäistä vastaavina (muoto ja koko) on ok. Puuikkunoiden korvaamista alumiini-ikkunoilla ja päälle lisättävillä ristikoilla ei voida tehdä Museoviraston korjausavustuksella. Ensisijassa suosittelisimme kunnostamaan vanhat ikkunat (näyttävät hurjilta, mutta puuaines voi yhä olla kovaa) tai uusimaan puuikkunat alkuperäistä vastaavina (koko, muoto, puitejako). Päälle lisättäviä puitejakoa imitoivia puuristikoita ei hyväksytä, ne tuskin kestäisivätkään pitkään, koska vaativat säännöllistä huoltoa. Mikäli ikkunat uusitaan kokonaan taloyhtiön kustannuksella, tässä tapauksessa voisi olla hyväksyttävää uusia ne alumiinipuitteisena ilman puitejakoa, koska ikkunoita on vain muutamia ja niiden rooli rakennuksen arvoille on hyvin vähäinen.

Voidaanko 1940–50 -luvun taitteessa lisätty savu- ja IV-hormi (tiilinen) ylitasoittaa ja -pellittää (huonon kunnon vuoksi)? – Kyseessä on myöhemmin lisätty keskuslämmityspiippu. Ne ovat perinteisesti tiilimuurattuja, eikä niiden pellittäminen ole perinteistä, mutta tässä tapauksessa hyväksyttävissä, mikäli avustuksen ehdoissa ei tätä erikseen kielletä. Ja jos kielletään, niin kuten ikkunoista totesin edellä, pellitys voidaan erottaa avustettavasta hankkeesta ja toteuttaa kokonaan taloyhtiön kustannuksella.
Pari alipainetuuletinta lisätään, kaikki samoja vanhan mallisia pyöreitä – Hyväksyttävissä, joskin suojelluissa kohteissa katon läpivientejä pyritään aina välttämään, ja mikäli mahdollista käyttämään olemassa olevia piippuja tai kokoamaan useampia ilmanotto- tai poistolaitteita yhteen ja lisäämällä katolle perinteistä savupiippua muistuttava pellitetty ”uudistötterö”.

Voidaanko sisäpihan tikkaat uusia? – tämä liittynee turvallisuuteen ja taloyhtiön vastuisiin, nykyisen tikkaiden kunto voi olla heikko, vaikka ne näyttävät tukevilta. Olisiko turvallinen kulku katolle järjestettävissä sisäkautta vintiltä luukusta, jolloin tikkaat voisi jättää koskematta? Tai voisiko nykyisten tikkaiden vierelle kiinnittää turvallisuutta parantavan nousuturvakiskon? Tikkaiden uusiminen tai poistaminenkin voisi suojelun näkökulmasta olla ok, koska nykyisten tikkaiden merkitys rakennuksen arvoille on vähäinen, mutta uudet modernit tikkaat pistäisivät kyllä pihajulkisivussa silmään ja vanhat poistettaessa tulisi tehtäväksi melko paljon rappauskorjauksia ja maalausta, jotka tahtovat hyvinkin toteutettuna jäädä aina seinäpinnassa näkyviin.

Hankkeeseen on haettu Museovirastolta avustusta - Hyvä! Toivottavasti avustus myönnetään! Avustuspäätöksen ehtoihin kannattaa tutustua huolella, siellä voi olla tärkeitä lisäehtoja hankkeelle. Päätökset pyritään käsittääksemme tekemään kesäkuun aikana.

Koska kyseessä on suojeltu rakennus, neuvoisimme vielä varmistamaan rakentamisluvan tarpeen rakennusvalvonnasta tekemällä neuvontapyynnön Lupapisteessä.

Ja pahoittelut vielä, että soittopyyntösi oli jäänyt minulta huomaamatta ja vastaamatta. Toivottavasti näistä ohjeista on suunnittelussa apua. Palataan asiaan tarvittaessa.

yst. terv.
Miia Hinnerichsen

diar. 543/2025 Tampere, III, Satamakatu 7, Vesikaton kunnostuksessa huomioitavat seikatHei!Katsoimme tätä asiaa yhdessä perinnerakennusmestari Ritva Ruposen kanssa. Todella hienosti säilynyt kohde ja ilmeisen tärkeä tämä vuotavan vesikaton uusiminen.Rakennuksen arvot on tunnistettu ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla, jolloin se on poimittu Tampereen yleiskaavan yhteydessä laadittuun säilytettävien kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten kohteiden luetteloon. Sen perusteella tontin rakennuksille on voimassa olevassa, vuonna 1994 hyväksytyssä asemakaavassa osoitettu suojelumerkinnät.Vesikatto on tarkoitus uusia tontin luoteiskulman osaan, jonka läpi menee porttikonki pihaan. Tuon molemmin puolin viereisiin rakennuksiin yhdistyvän jugendtyylisen kivitalon on suunnitellut Heikki Tiitola vuonna 1907. Rakennuksella on suojelumerkintä sr-1: ”Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennuksen korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen.”Alla sinisellä fontilla vastauksia kysymyksiisi vesikaton kunnostamiseen liittyen:Vesikatto uusitaan täysin laajojen korroosiovaurioiden vuoksi - OKKorjataan lähtökohtaisesti kaikki vanhan mukaan – Hyvä!Uusi vesikate on vanhaa vastaava, sinkitty teräskate (konesaumakate), asennetaan täyspitkänä, jos mahdollista. Erityisiä vaateita teräslevyjen asennuksesta? - Nykyisen pätkäpellin sijaan katto voidaan tehdä perinteisenä peltisepäntyönä täyspitkästä kuumasinkitystä teräskatteesta (konesaumakate) jalkarännein.Alusmateriaali vaneri + bitumikermi, vanhat ruodelaudoitukset jätetään alle. Tuuletus varmistetaan räystäältä (ei näy ulospäin) – Kumpikaan ei ole täysin perinteinen tapa, mutta hyväksyttävissä, mikäli avustuksen ehdoissa ei tätä erikseen kielletä.Kattoikkunat (kattolyhdyt) uusitaan laajojen vesivahinkojen vuoksi. Voidaanko kattolyhtyjen puupuitteiset ikkunat uusia alumiinipuitteisiksi? Ikkunan ruutujako tehtäisiin edelleen puurimoin – Kattolyhtyjen uusiminen alkuperäistä vastaavina (muoto ja koko) on ok. Puuikkunoiden korvaamista alumiini-ikkunoilla ja päälle lisättävillä ristikoilla ei voida tehdä Museoviraston korjausavustuksella. Ensisijassa suosittelisimme kunnostamaan vanhat ikkunat (näyttävät hurjilta, mutta puuaines voi yhä olla kovaa) tai uusimaan puuikkunat alkuperäistä vastaavina (koko, muoto, puitejako). Päälle lisättäviä puitejakoa imitoivia puuristikoita ei hyväksytä, ne tuskin kestäisivätkään pitkään, koska vaativat säännöllistä huoltoa. Mikäli ikkunat uusitaan kokonaan taloyhtiön kustannuksella, tässä tapauksessa voisi olla hyväksyttävää uusia ne alumiinipuitteisena ilman puitejakoa, koska ikkunoita on vain muutamia ja niiden rooli rakennuksen arvoille on hyvin vähäinen.Voidaanko 1940–50 -luvun taitteessa lisätty savu- ja IV-hormi (tiilinen) ylitasoittaa ja -pellittää (huonon kunnon vuoksi)? – Kyseessä on myöhemmin lisätty keskuslämmityspiippu. Ne ovat perinteisesti tiilimuurattuja, eikä niiden pellittäminen ole perinteistä, mutta tässä tapauksessa hyväksyttävissä, mikäli avustuksen ehdoissa ei tätä erikseen kielletä. Ja jos kielletään, niin kuten ikkunoista totesin edellä, pellitys voidaan erottaa avustettavasta hankkeesta ja toteuttaa kokonaan taloyhtiön kustannuksella.Pari alipainetuuletinta lisätään, kaikki samoja vanhan mallisia pyöreitä – Hyväksyttävissä, joskin suojelluissa kohteissa katon läpivientejä pyritään aina välttämään, ja mikäli mahdollista käyttämään olemassa olevia piippuja tai kokoamaan useampia ilmanotto- tai poistolaitteita yhteen ja lisäämällä katolle perinteistä savupiippua muistuttava pellitetty ”uudistötterö”.Voidaanko sisäpihan tikkaat uusia? – tämä liittynee turvallisuuteen ja taloyhtiön vastuisiin, nykyisen tikkaiden kunto voi olla heikko, vaikka ne näyttävät tukevilta. Olisiko turvallinen kulku katolle järjestettävissä sisäkautta vintiltä luukusta, jolloin tikkaat voisi jättää koskematta? Tai voisiko nykyisten tikkaiden vierelle kiinnittää turvallisuutta parantavan nousuturvakiskon? Tikkaiden uusiminen tai poistaminenkin voisi suojelun näkökulmasta olla ok, koska nykyisten tikkaiden merkitys rakennuksen arvoille on vähäinen, mutta uudet modernit tikkaat pistäisivät kyllä pihajulkisivussa silmään ja vanhat poistettaessa tulisi tehtäväksi melko paljon rappauskorjauksia ja maalausta, jotka tahtovat hyvinkin toteutettuna jäädä aina seinäpinnassa näkyviin.Hankkeeseen on haettu Museovirastolta avustusta - Hyvä! Toivottavasti avustus myönnetään! Avustuspäätöksen ehtoihin kannattaa tutustua huolella, siellä voi olla tärkeitä lisäehtoja hankkeelle. Päätökset pyritään käsittääksemme tekemään kesäkuun aikana.Koska kyseessä on suojeltu rakennus, neuvoisimme vielä varmistamaan rakentamisluvan tarpeen rakennusvalvonnasta tekemällä neuvontapyynnön Lupapisteessä.Ja pahoittelut vielä, että soittopyyntösi oli jäänyt minulta huomaamatta ja vastaamatta. Toivottavasti näistä ohjeista on suunnittelussa apua. Palataan asiaan tarvittaessa.yst. terv.Miia Hinnerichsen